Ensimmäiset kokemukset digitalisaatiosta Suomen merillä ovat 1980-luvun lopulta, jolloin Ruotsin lautoilla otettiin käyttöön automaattisia navigointijärjestelmiä sähköisine merikortteineen. Tuolloin tietokoneiden kapasiteetti oli nykyiseen verrattuna vain murto-osa, minkä johdosta läheskään kaikkea tarvittavaa tietoa ei voitu käsitellä samassa järjestelmässä.
_ Nyt on tilanne toinen, kun voimme hyödyntää big dataa. Kaikki tahot voivat poimia samasta integroidusta järjestelmästä itselleen olennaista reaaliaikaista dataa säätilasta laivojen lastitietoihin. Iso asia on myös älyväylä, joka on ollut meillä keskeisenä kehittämiskohteena viime ajat, kertoo Liikenneviraston alaisen meriliikennekeskuksen päällikkö Thomas Erlund.
Merikapteenin koulutuksen aikanaan hankkinut Erlund kuitenkin muistuttaa rajoituksista, joita mantereella työskenneltäessä ei välttämättä tule ajatelleeksi. Meriolosuhteissa ei pääsääntöisesti ole saatavissa datatukea.
_ Merimiehet ovat merimiehiä eivätkä it-nörttejä. Siksi pitäisi aina huolehtia siitä, että digitalisaatiota sovellettaessa käytettävyys tulee aina varmistetuksi, hän sanoo.
Erlundin johtamassaan yksikössä työskentelee ainoastaan merenkulun koulutuksen saaneita henkilöitä; perämies on minimitutkinto. Tämä on välttämätöntä, koska muussa tapauksessa syntyisi helposti väärinkäsityksiä ja informaatiokatkoksia käytännön työssä. Samalla meriliikennekeskuksen ammattilaisilla on oltava valmiudet digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntämiseen.