Takaisin

Apua uusien seisakkeiden suunnitteluun

Apua uusien seisakkeiden suunnitteluun

Julkaistu 4.3.2020

Ennen kuin valtion rataverkolle rakennetaan uusia laitureita tai edes suunnitellaan niitä, tarvitsee ratkaista montaa asiaa. Mitä ne ovat, se selviää Väylän selvityksestä.

Juna saapuu Hyvinkään asemalle ja taustalla aurinko laskee.

Kuva: Kaisa Kröger

Selvityksessä seisakkeella tarkoitetaan kaukoliikenteen kolmannen luokan asemaa. Luokittelu asettaa minimivaatimukset seisakkeen toteutukselle. Käytännössä nämä seisakkeet koostuvat laiturista ja bussipysäkiltä näyttävästä katoksesta sekä niihin liittyvistä varusteista.

"Kaupungit, kunnat ja liitot ovat tavallisesti niitä, jotka esittävät meille uusien seisakkeiden rakentamista. Uusia seisakkeita halutaan, koska aluetta kehitettäessä junaliikenne on usein merkittävä vetovoimatekijä", kertoo projektipäällikkö Anna Miettinen Väylästä. 

Selvitys on tehty näille tahoille oppaaksi. Sieltä selviää minkälaisiin kysymyksiin Väylä kaipaa vastauksia ennen kuin uuden seisakkeen rakentamista voidaan edes alkaa harkita.

Seisake vai ei? Näitä asioita pitää pohtia

Oleellista Väylälle on, mihin uutta seisaketta kaavaillaan: minkälaista liikennettä rataosalla on jo olemassa, mikä on radan kapasiteettitilanne, onko kyseessä yksi- vai kaksiraiteinen rata, mikä olisi kaavailtu liikennöintimalli sekä minkälaisella kalustolla olisi tarkoitus liikennöidä eli pysähtyisikö uudella seisakkeella lähi- vai kaukoliikenteen junia tai kenties kiskobusseja. Lisäksi tulee selvittää ratatekniset vaatimukset eli onko seisake edes toteutuskelpoinen kyseiselle sijainnille.

"Uusien seisakkeiden perustaminen pitää olla linjassa liikenteen järjestämisen kanssa. Vaikka alueella olisi matkustajia ja paikkakin olisi optimaalinen tulee selvittää jo varhaisessa vaiheessa liikennöinnin järjestäminen. Jokainen uusi pysähdys lisää myös muiden matkustajien matka-aikaa, joten kokonaisuudessa on monta aspektia, joita on mietittävä", Miettinen sanoo.

Jos edellä mainitut asiat on ratkaistu, sen jälkeen on maankäytön suunnittelun vuoro. Toisin sanoen mietitään, kuinka paljon uusi laiturialue tarvitsee tilaa ja mille raiteelle laituri rakennettaisiin. Ratainfran vuoksi laituri tulee rakentaa suoralle osuudelle ja sen tulee olla olemassa olevaan raidegeometriaan sopiva. Näiden lisäksi on pohdittava pitääkö rakentaa sivuraide junan pysähtymistä varten, jolloin muu liikenne pääsisi tarvittaessa toista raidetta ohi, vai voidaanko laituri rakentaa olemassa olevan raiteen yhteyteen. Lisäksi ympärillä olevien liikenneyhteyksien on oltava hyvät ja tilaa varattava myös muun muassa liityntäpysäköinnille.

Väylän selvityksestä löytyy tyyppivaihtoehtoja erilaisista laiturivaihtoehdoista ja näiden eri vaihtoehtojen kustannusarviot. 

"Jokainen joka uutta seisaketta pohtii, voi selvityksestä tarkistaa puhutaanko omassa kohteessa sadoista tuhansista vai useista miljoonista. Hinnat ovat suuntaa-antavia ja niihin vaikuttavat nykyiseen rataan, sen rakenteisiin ja turvalaitteisiin tehtävät toimenpiteet sekä maaperäolosuhteet", Miettinen toteaa.

Esteettömyysvaatimuksien on täytyttävä

Asemanseutu on laajempi kokonaisuus, jossa on paljon eri toimijoita. Matkaketjujen tulee olla toimivia ja esteettömien reittien yhtenäisiä kaikista rajapinnoista huolimatta.

"Vaikka paikkakunnalla olisi vanha seisake valmiina ja sille haluttaisiin saada junat pysähtymään, tämä ei välttämättä onnistukaan helposti. Monesti seisake pitää rakentaa uudelleen, jotta laitureista ja kulkureiteistä saadaan esteettömiä", Miettinen jatkaa. 

Väylä on yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa laatinut Sujuva.fi -infosivuston, jonka tavoitteena on parantaa esteettömyyden huomiointia erityisesti suunnittelun- ja omistusalueiden rajakohdissa.
 
Lisätietoja:
projektipäällikkö Anna Miettinen, p. 029 534 3837, etunimi.sukunimi@vayla.fi

Uuden junaliikenteen vaatimukset


reaktionapit