Suomen meriliikennekeskuksien päämääränä on lisätä alusliikenteen turvallisuutta ja tehokuutta sekä ehkäistä liikenteestä ympäristölle aiheutuvia haittoja.
– Työmme on turvallisuuslähtöistä asiakaspalvelutyötä – paljolti samankaltaista kuin lennonjohdossa, mutta merellä aluksen päälliköllä on vastuu aluksen ohjailusta, vuoroesimies Rami Laaksonen kuvailee.
Alukset saavat meriliikennekeskuksista alusliikennepalvelua: tiedotuksia, navigointiapua ja liikennejärjestelyä. Keskukset palvelevat ympäri vuorokauden suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi tarpeen mukaan. Ne sijaitsevat Lappeenrannassa, Helsingissä ja Turussa.
Kaikki vähintään 24-metriset alukset ovat velvollisia osallistumaan alusliikennepalveluun, johon ilmoitetaan muun muassa tiedot suunnitellusta reitistä. Kun alusliikenneohjaaja seuraa meriliikenteenohjausjärjestelmän avulla laivan kulkua ja huomaa sen poikkeavan reittisuunnitelmastaan, puuttuu hän heti tilanteeseen ottamalla radioyhteyden aluksen kapteeniin. – Näin on saatu monta onnettomuutta estettyä, yksikön päällikkö Thomas Erlund kertoo. – Vuonna 2011 puutuimme alusten käyttäytymiseen noin 5 000 kertaa, hän jatkaa. – Estimme myös 21 karilleajoa.
Meriliikennekeskukset lisäävät liikennekuria ja turvallisuutta
Kimmo Latja on työskennellyt alusliikenneohjaajana seitsemän vuotta. Työpäivät ovat 12,5-tuntisia. Neljä peräkkäistä päivävuoroa ja yövuoroa vaihtelevat, ja niiden välissä on kuuden päivän vapaa. – Kun vaihdamme vuoroa, olemme puoli tuntia samaan aikaan töissä, jotta ehdimme käydä läpi senhetkisen tilanteen liikenteessä, säässä, jäässä, turvalaitteissa, alueella tehtävissä töissä, valvontalaitteissa ja järjestelmissä, Latja kertoo.
Tyypillistä työpäivää meriliikennekeskuksessa ei Latjan mukaan ole. – Normaali työpäivämme sisältää parhaimmillaan ja pahimmillaan koko joukon alusliikenteen turvallisuuteen vaikuttavia asioita: Valvomme liikennettä, kun alukset saapuvat keskuksemme alueelle tai ovat poistumassa siltä. Alukset ovat ilmoitusvelvollisia meille, kun ne tulevat valvonta-alueellemme, kiinnittyvät satamaan tai lähtevät sieltä – tai kun niillä on esimerkiksi koneongelmia. Kun alueelle on tulossa tai lähdössä samaan aikaan monta alusta, porrastamme liikennevirtaa. Opastamme tarvittaessa alukset ankkuripaikalle. Valvomme luotsin otto- ja jättötilanteita. Annamme tietoa muusta liikenteestä ja luotsauksesta kaikille aluksille. Jos huomaamme aluksen kulussa mitä tahansa, joka saattaisi aiheuttaa vaaratilanteen sille itselleen, muille tai ympäristölle, otamme heti yhteyttä alukseen ja autamme. Tällaisista poikkeamatilanteista raportoimme tietenkin aina eteenpäin, Latja luettelee.
Latjan mukaan työssä haastavinta on kokonaiskuvan luominen liikennetilanteesta. – Kaikki vallitsevaan tilanteeseen vaikuttavat palaset täytyy olla hallinnassa. Tilanteet muuttuvat nopeasti, ja alusliikenneohjaajalla on suuri vastuu. Tehtäviä on osattava priorisoida ja tehdä päätöksiä nopeasti paineen alla. Jokaisessa tilanteessa on oltava myös varasuunnitelma. Työssä ollaan vuorovaikutuksessa muiden alusliikenneohjaajien, alusten päälliköiden, luotsien, meklarien, satamavalvojien ja monen muun kanssa – ja parhaimmillaan kolmella kielellä samanaikaisesti.
Mikä alusliikenneohjaajan työssä sitten on erityisen mielenkiintoista? Latjan vastaus ei yllättäne: – Kaikki.