Väylänhoidossa erilaiset huolto- ja korjaustyöt on suoritettava turvallisesti. Esimerkiksi turvalaitteiden huolto vaatii useasti venematkaa kohteelle, kiipeämistä valolaitteille ja työskentelyä korkealla. Ulkoiset olosuhteet ja sää vaihtelevat vesillä vielä herkemmin kuin maissa. Ennen lähtemistä huolto- ja korjaustöihin Väyläviraston asiantuntijat seuraavat muun muassa tuulihavaintoja, tuuliennusteita, puuskien todennäköisyyttä, aallonkorkeutta, aallokon tulosuuntaa, jäätymisennusteita ja vedenkorkeutta. Töihin lähdetään vain, jos olosuhteet arvioidaan riittävän turvallisiksi.
- Ilmatieteen laitos tuottaa tärkeää ja ajantasaista dataa. Dataa käyttävät viraston omat asiantuntijat sekä väylänhoidon ja merenmittauksen urakoitsijat ja konsultit. Kaikille avoin ja maksuton WFS-rajapinta tarjoaa esimerkiksi seitsemältä aaltopoijulta saatuja havaintoja, vedenkorkeuden tuntihavaintoja sekä tuuli- ja säähavaintoja. Ilman kattavia havaintoja ja ennusteita tulisi tehtyä turhia reissuja, kun tuuli tai aallokko estäisikin kohteeseen rantautumisen tai siellä työskentelyn. Siksi ajantasainen tieto parantaa turvallisuutta ja edistää resurssien tehokasta käyttöä, kertoo Väyläviraston vesiliikennejohtaja Elisa Mikkolainen.
Avoin data hyödyttää myös kaikkia merellä liikkujia yksityisistä veneilijöistä merenkulun viranomaisiin ja sen sidosryhmiin, kuten luotseihin, hinaajiin ja jäänmurtajiin.
- Itämeren sää- ja meripalvelut, havainnot ja tutkimus ovat keskeinen osa Ilmatieteen laitoksen toimintaa. On hienoa nähdä, että Väylävirasto, ammattimerenkulkijat ja veneilijät ovat erittäin olosuhdetietoisia ja ymmärtävät sää- ja meritietojen merkityksen. Merellisten olosuhteiden ymmärtäminen, ennakointi ja sujuva toiminta haastavissakin tilanteissa on myös koko Suomen kilpailuetu, kertoo toimialajohtaja Juhana Hyrkkänen Ilmatieteen laitokselta.
Merisäähavainnot ja -ennusteet on tärkeää julkaista suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Nykyisessä tilanteessa merenkulun riskit ovat kohonneet Itämerellä GNSS-häiriöiden, AIS-järjestelmän epäluottavuuden ja varjolaivaston liikkeiden vuoksi.
- Etenkin tässä tilanteessa on merkittävää, että laivoilla on selkeä kuva vallitsevista sääoloista. Lisäksi olemme yhdistäneet Ilmatieteen laitoksen reaaliaikaiset säätiedot Väyläviraston kehittämään ja ylläpitämään Digitaalinen väyläkortti -palveluun. Palvelussa viestitään kauppamerenkulun väylillä liikkuville sääolojen muodostamista riskitasoista, toteaa Mikkolainen.
Ilmatieteen laitos ja Väylävirasto tekevät yhteistyötä Ruotsin viranomaisten kanssa
Ilmatieteen laitoksen ja Väyläviraston operatiivinen yhteistyö on tiivistä talvimerenkulussa. Väylävirasto koordinoi jäänmurtopalveluja yhdessä Ruotsin merenkulkulaitoksen (Sjöfartsverket) kanssa. Ilmatieteen laitos koordinoi puolestaan sää- ja jääpalveluja yhdessä Ruotsin ilmatieteen ja hydrologian laitoksen (SMHI) kanssa. Yhdessä ne tuottavat runsaasti dataa jäänmurron käyttöön. Näin tiedossamme ovat päivittäiset jääkartat Itämeren alueelta ja sisävesiltä, kehitysennusteet jäätilanteesta Suomen merialueilla ja jään paksuuden tila.
- Ilmatieteen laitoksen ja Ruotsin SMHIn yhteistyö on viimeisen vuosikymmenen aikana noussut aivan uudelle tasolle. Esimerkiksi Itämeren jääkartat tehdään vuorovedolla. Yhteistyön hyötyjä ovat kustannussäästöt, tiedonvaihto eri maiden välillä sekä tuotantovarmuus, tarkentaa Hyrkkänen.
Väylävirasto noutaa tiedot Ilmatieteen laitoksen palvelimelta ja päivittää ne jäänmurron operatiiviseen IBNet-järjestelmään. Järjestelmän avulla Suomen ja Ruotsin viranomaiset koordinoivat jäänmurtoa erityisesti Selkä- ja Perämeren alueella sekä saavat sää- ja jäätietoja. Saatuja tietoja käyttävät jäänmurron palveluntuottajat, meriliikenteen ohjaus, rajavartiosto ja luotsaus.
- Meriturvallisuuden kannalta ajantasaiset sää- ja jäätiedot varmistavat osaltaan merellisen tilannekuvan muodostamista ja edistävät meriturvallisuutta, tarkentaa Mikkolainen.
Väylävirasto saa ajankohtaista sää- ja jäätietoa Ilmatieteen laitokselta
Väylävirasto vastaa jäänmurron avustusrajoitusten asettamisesta Suomen satamiin. Avustusrajoitukset ovat ehtoja tai rajoituksia, joiden perusteella aluksille annetaan jäänmurtoavustusta. Avustusrajoitusten oikea-aikainen asettaminen ja niiden laskeminen edellyttää hyvää käsitystä jäätilanteen kehittymisestä.
Ennakoitu tieto tulevista avustusrajoituksista palvelee elinkeinoelämää, rahdinantajia ja varustamoja merikuljetusten suunnittelussa. Koska jäätilanne muuttuu nopeasti vallitsevien tuulien ja jääkentän liikkumisen vuoksi, avustuspalvelu voidaan joutua keskeyttämään turvallisuusperusteisesti.
- Erityisesti näissä tilanteissa päivystävän meteorologin ja jääpäivystäjän briefing-palvelu on hyvin arvokasta. Jäänmurtokaudella on erinomaista, että talvimerenkulun asiantuntijamme voivat ottaa yhteyttä Ilmatieteen laitokseen viimeisimpien arvioiden saamiseksi. Tietoperusteisella päätöksenteolla turvataan liikenteen sujuvuus ja minimoidaan riskitilanteiden syntyminen, kertoo Mikkolainen.
Lyhenteet:
WFS = Web Feature Service (rajapintastandardi, jolla välitetään paikkatietokohteita)
GNSS = Global Navigation Satellite System (satelliittipaikannusjärjestelmä)
AIS = Automatic Identification System (alusten tunnistaminen ja sijainnin määrittely)
IBNet-järjestelmä = Ice Breaking Network -järjestelmä
Tutustu lisää:
Ilmatieteen laitoksen avoin data
Digitaalinen väyläkortti -palvelu (Väylävirasto)
Merisää-palvelu (Ilmatieteen laitos)
Yhteystiedot:
toimialajohtaja Juhana Hyrkkänen, p. 029 539 3495, [email protected] (Ilmatieteen laitos)
vesiliikennejohtaja Elisa Mikkolainen, p. 029 534 3493, [email protected] (Väylävirasto)