Väylätiedot koetaan erittäin hyödyllisiksi – yritykset suurin ulkoinen käyttäjäryhmä

Väylävirastossa on valmistunut Väylätiedon hyödyntäminen -selvitys, jonka avulla on saatu tarkempi kuva Väyläviraston ylläpitämien ja julkaisemien väylätietojen käytön määrästä, käyttökohteista ja -tarpeista käyttäjäryhmittäin. Selvityksen tavoitteena oli lisäksi saada menetelmäehdotus väylätietojen vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointia varten.

Väylätiedon hyödyntäminen -selvitys 2021

Väylätiedoilla tarkoitetaan tietoja väylien (tie, vesi, rata) sijainnista, ominaisuuksista, liikennöitävyydestä, nopeus- ja kulkurajoituksista sekä tietoa väylähankkeiden suunnitelma- ja toteumatiedoista ja asiakirjoista. Tällä hetkellä Väyläviraston avoin data koostuu noin 250 avoimesta väylätietoaineistosta.

Tietoja kerättiin selvitystä varten usealla eri tavalla: mm. avoimella sähköisellä käyttäjäkyselyllä ja haastatteluilla. Kysely oli auki 6 viikkoa ja siihen saatiin 174 vastausta. Merkittävä määrä aivan uutta tietoa väylätietojen käytöstä saatiin myös tutkimalla Väyläviraston lukuisten eri palveluiden ja sovellusten käyttötietoja eli lokitiedostoja kuuden kuukauden ajalta (1.9.2020–28.2.2021).

”Näin laajaa käyttötietojen keruuta, tietojen yhdistämistä ja analyysiä ei ole Väylävirastolla tehty koskaan aiemmin. Mahdollisimman monenlaisten käyttäjien vastausten saaminen auttaa meitä ymmärtämään kokonaisvaltaisemmin tuottamamme väylätiedon käyttöä ja ennakoimaan uusia käyttö- ja tietotarpeita”, sanoo avoimen datan asiantuntija Minna Huovinen

Kuvassa esitellään tietojenkeruumentelmät, jotka ovat sähköinen kysely, haastattelut, Google Analytics ja lokitietojen analysointi.

Ketkä käyttävät tietoja?

Lokitietojen perusteella Väylävirasto on itse suurin tietojen käyttäjä. Toiseksi suurin käyttäjäryhmä ovat yksityiset yritykset ja kolmanneksi suurin käyttäjäryhmä sekalaiset (”yleiset”). Muusta julkishallinnosta pyyntöjä tuli vain pieni osuus.

 

Selvityksen myötä saimme paremman käsityksen väylätietojen käyttäjäryhmistä, mutta käyttötietojen analysoinnissa törmättiin haasteeseen. Palveluihin kohdistuvista aineistopyynnöistä yli puolet on tullut Väyläviraston sisäverkosta, johon sisältyy myös käyttäjät, joiden todellista ip-osoitetta ei ole ilmennyt lokitiedostoista. Tämä tarkoittaa, että lokitietoja analysoimalla Väyläviraston käyttäjien osuus näyttäytyy suurelta, kun todellisuudessa käyttäjäryhmä pitää sisällään myös ulkopuolisia käyttäjiä. Esimerkiksi aluehallinnon pieni osuus käyttäjistä johtunee edellä mainitusta eli esim. ELY-keskukset käyttävät enimmäkseen extranet-verkkoa, mikä näkyy Väyläviraston käyttäjäryhmän osuudessa.

Käytettävissä olleiden tietojen perusteella ei ollut myöskään mahdollista eritellä tarkemmin, mistä Yleiset-pääkäyttäjäryhmän alaryhmistä kohdistetaan pyyntöjä avoimien rajapintapalvelujen kautta.

Tiestötiedot, Digiroad, LAM-tiedot, vesiväylätiedot ja ratatiedot ovat käytetyimpiä aineistoryhmiä

Kun tarkastellaan mitä väylätietoja käytetään eniten korostuvat selvityksessä käytettyjen lähtötietojen erot. Esim. haastatteluiden ja kyselyn perusteella esille nousevat aineistoryhmät poikkeavat siitä, mitä voidaan tulkita lokitiedoista. Lokitiedot kertovat seikkaperäisesti, mitä dataa milloinkin on käytetty, kuka dataa on käyttänyt ja miten paljon. Alla on kuvailtu eniten lokitiedoista saatavia tuloksia, mutta myös vertailtu joihinkin haastatteluissa ja kyselyissä esille nostettuihin tuloksiin.

 

Tiestötiedot

Tiestötiedot ovat suosituin aineistoryhmä niin käyttötietojen, kyselyn kuin

haastatteluidenkin perusteella. Tiestötiedoista erityisesti erilaiset rajoitustiedot kuten korkeus- ja nopeusrajoitustiedot, tien päällystetieto, talvihoitoluokitusta koskevat tiedot ja liikennemäärätiedot nousivat käytetyimmiksi tietolajeiksi.

 

Digiroad-aineistot

Digiroad-aineistot nousivat erityisesti yksityisten yritysten haastatteluissa tärkeiksi. Lokitietoja tarkastelemalla selviää, että mm. yksityistie, joukkoliikenteen pysäkit, nopeusrajoitukset, hallinnollinen luokka ja tielinkin tyyppi -tietolajeja käytetään paljon avointen rajapintapalveluiden sekä viraston Lataus- ja katselupalvelun kautta.

Kaikkien väylämuotojen liikenneverkkoaineistot

Liikenneverkot eli vesiväylien sijainnit, tieverkko ja rataverkko nousivat myös käytetyimpien aineistoryhmien joukkona esille.

Viitekehysmuunnin-palvelu

Viitekehysmuunnin palveluna nousee esille isona käyttökohteena lokitietoja tarkasteltaessa, vaikka haastatteluiden pohjalta näin ei ole. Viitekehysmuunnin on geokoodauspalvelu, joka muuntaa esimerkiksi tieosoitteita koordinaateiksi ja päinvastoin. Palvelun taustalla toimii tieosoiteverkkoaineisto. 

LAM-tiedot

LAM- eli Liikenteen automaattisten mittaustiedot ovat yksittäisenä avoimesti saatavana väylätietoryhmänä suosituin pyyntöjen lukumääriä tarkasteltaessa. Väylävirasto julkaisee edelleen joitain LAM-tietoja, vaikka tietojen tuotanto on siirtynyt Väylävirastolta Fintrafficille vuonna 2019. Noin ⅔-osaa kaikista LAM-tietoihin kohdistuvista pyynnöistä tuli yksityisistä yrityksistä.

Vesiväylätiedot

Vesiväylätiedot nousevat yksittäisinä tietolajeina ja aineistoryhmänä käytetyimpien tietolajien joukkoon tarkasteltaessa meidän avoimia rajapintapalveluita. Vesiväylätiedoista suosituimpia ovat yksittäisinä tietolajeina väyläalue ja väylä, navigointilinja sekä merenkulun turvalaitteet.

Ratatiedot

Ratatiedoista itse rataverkon lisäksi käytetyimmäksi tietolajiksi nousi tasoristeystiedot. Ratatietoja käytetään myös teemakarttapalveluiden kautta.

INSPIRE-tietotuotteet

INSPIRE-tietotuotteet näyttävät olevan huomattavasti käytetympiä kuin kyselyn ja haastattelujen perusteella voisi olettaa.

Rajapintapalveluiden lokitietojen perusteella INSPIRE-tietotuotteet ovat 6.suosituin aineistoryhmä. Sen sijaan sähköiseen kyselyyn vastaajista noin ⅔-osaa ei ole lainkaan etsinyt INSPIRE-tietotuotteita Väyläviraston avoimista rajapinnoista tai lataus- ja katselupalvelusta. Haastatteluissa INSPIRE-tietotuotteiden käyttö tai tärkeys ei myöskään noussut esille.

INSPIRE-tietotuotteilla tarkoitetaan EU:n jäsenmaiden paikkatietoaineistojen vastuuorganisaatioiden tuottamia paikkatietoaineistoja yhteiskäyttöisessä INSPIRE-muodossa eli INSPIRE-direktiivin mukaisessa määritellyssä tietomallissa, joka on sama kaikilla EU-mailla. Tällä mahdollistetaan aineistojen helppo yhteiskäyttö ja vertailukelpoisuus maiden välillä.

Teemakarttapalvelut

Teemakarttapalveluiden (avoimet katselupalvelut) lokitietojen, Google Analyticsin ja kyselytutkimuksen perusteella tieliikenteen liikennemäärät -kartta, tienumerokartta, maanteiden talvihoitoluokat, tasoristeyspalvelu, verkkoselostus ja hankekartta lukeutuvat suosituimpien teemakarttojen joukkoon. Hanketietoja haetaan lisäksi myös lataus- ja katselupalvelun kautta melko paljon.

Väylätiedot tärkeitä tutkimukselle ja kehittämiselle

Sähköisen kyselyn tulosten kautta on mahdollista muodostaa käsitystä väylätietojen käyttötarkoituksesta karkealla tasolla. Kyselyn kautta onnistuttiin saamaan myös paljon hienoja esimerkkejä käyttötapauksista.

 

 

Käyttökohteet, joille väylätiedot ovat välttämättömiä tai tärkeitä saivat kyselyn vastausten perusteella seuraavan järjestyksen:

1.    Tutkimus- ja kehittäminen
2.    Johtaminen, tukemaan päätöksentekoa/raportointi (korostuu johdon haastatteluissa)
3.    Muuhun

  • Esimerkkejä: rakennussuunnittelu ja kunnossapito, lähtötietoaineisto projekteissa, tilastotieto, karttojen ja tietokantojen ajantasaistaminen (esim. MML), kaavoitus, karttasovellukset, suunnittelutyö, esim. kaapeleiden sijoitus, onnettomuustutkinta

4.    Lausuntojen valmisteluun
5.    Liikennejärjestelmätyöhön
6.    Väyläverkoston kunnossapitoon
7.    Viestintään (tiedottamiseen, uutiseen, blogitekstiin tms.)

Päätöksenteon tukena väylätietoja käytetään mm. esiselvityksissä, lupahakemusten käsittelyssä ja yleissuunnitelmissa. Digiroad-aineistoa hyödynnetään reittisuunnittelussa sekä saavutettavuusanalyyseissä esimerkiksi joukkoliikenteen ja koulukuljetusten toteutuksessa. Yritykset tekevät sijaintisuunnittelua uusille toimipisteille ja laskevat palvelualueita. Kestävän liikkumisen suunnittelutyö vaatii myös väylätietoja lähteeksi.

Erilaisissa väyliin liittyvissä suunnittelu-, rakennus- ja kunnossapitotöissä väylätietoja käytetään monipuolisesti. Liikennemäärät ovat avainasemassa liikennejärjestelyiden suunnittelussa sekä melumallinnuksessa. Sähköradan suunnittelutehtävät ja ratapihojen parantaminen vaativat taustalle tietoja nykyisistä radan varusteista. Liikenteen turvallisuussuunnittelussa tarkastellaan onnettomuustilastoja ja puolestaan onnettomuustutkinnassa hyödynnetään onnettomuuspaikan tie- ja liikenneympäristötietoja.
Lisäksi Maanmittauslaitos hyödyntää aineistoja maastotietokannan ajantasaistamisessa.

Avoimissa vastauksissa mainittiin myös omien melonta- ja merikarttojen teko sekä historiantutkimus eri väylämuodoista.

Tästä linkistä pääset tutustumaan tarkemmin väylätietojen käyttötapauksiin.

Kyselyn perusteella kolme suosituinta teemaa käyttäjälle syntyvistä hyödyistä hänen käyttäessään väylätietoja:

1.    Tietoa tarjolla yhdestä paikasta

  • Koetaan tärkeäksi, että avointa dataa on saatavilla yhdestä paikasta ilman että sitä tarvitsee mistään erikseen pyytää.
  • Säästetään resursseja, kun lähtötiedot ovat saavutettavissa koneluettavassa muodossa.

2.    Suunnittelu, analyysit ja kehittämistyö paranevat

  • Helpottaa suunnittelua ja mahdollistavat uusien palvelujen syntymisen niiden tietojen osalta, jotka ovat tarjolla.

3.    Tilannekuva parempi, päätökset helpottuvat.

  • Väylätiedot mahdollistavat faktapohjaisia päätöksiä monessa eri kontekstissa. Mahdollistaa tiedolla johtamisen ja uusien palveluiden kehittämisen.

Mitä voisimme parantaa?

”Väylätietojen laadun parantaminen, laatutiedoista viestiminen ja koneluettavuus koetaan tärkeiksi parannuskohteeksi”, sanoo avoimen datan asiantuntija Minna Huovinen

Väylätietojen käyttäjät niin Väylävirastossa kuin sen ulkopuolisissa organisaatioissakin tarvitsevat nykyistä kattavammin vakiomuotoisia ajantasaisia tietojen metatietoja ja laatutietoja tulevaisuuden tavoitteiden toteutumiseksi. Tulevaisuudessa tarvitaan yhä enemmän koneluettavuutta samalla, kun 3D-mallien tarve ja käyttö lisääntyvät. Meta- ja laatutiedoista erityisesti aikaleima (ajantasaisuus), kattavuus (sisällöllinen ja alueellinen) ja sijaintitarkkuus ovat käyttäjille tärkeitä. Laatukriteerit ja tiedon keruumenetelmien julkaisemista toivottiin myös.


Koneluettavuuden tärkeys korostuu kaikissa tiedoissa metatiedoista laatutietoihin ja ohjeistuksiin (esim. perinteisten pdf-tiedostojen rinnalle). Informaatiota tietopalveluiden tietosisällöistä ja väylätietojen tietosisältöjen kuvauksista toivottiin myös paremmiksi. Tietosisältöjen kuvauksia voitaisiin myös julkaista koneluettavassa muodossa.

Tietojen välitysmuotona nostettiin koneluettavuuden ohella isojen datapakettien ja muutostietojen jakamisen.


Lokitietojen harmonisointi tärkeää, jotta vaikuttavuutta voidaan seurata


Selvityksen aikana ilmeni, että tietojen käytön seuraamisen kannalta tietojärjestelmien lokitiedot kertovat parhaiten mitä tietoja käytetään, kun taas kyselyt ja haastattelut puolestaan kertovat sen mihin kohteisiin tietoja hyödynnetään ja millaisia tarpeita käyttäjillä on. Tietojärjestelmien välinen lokitietojen harmonisointi nousee siis myös tärkeäksi tehtäväksi, jotta niiden pohjalta tehtyjä analyysejä voidaan pitää vertailukelpoisina.


Lokitietojen tärkeys korostui tehdyssä selvityksessä siten, että kolmen palvelun kohdalla hyödyntämistä ei pystytty ollenkaan automaattiseurannan kautta luotettavasti arvioimaan ja jätettiin analyyseistä sen takia pois. Jatkuvalla käytön seurannalla mahdollistettaisiin reaaliaikainen tilannekuva sekä muutosten suunnan ja trendien havaitseminen. Tämä on tärkeää vaikuttavuuden arvioinnin kannalta.


”Selvityksen avulla saimme selkeämmän kuvan väylätietojen käytön nykytilanteesta ja kirkkaamman vision meneillä oleviin ja käynnistettäviin kehitysprojekteihin”, sanoo avoimen datan asiantuntija Minna Huovinen.


Väylätiedon hyödyntäminen -selvitys on osa Väyläviraston Tieto virtaa -hanketta, jonka päätarkoituksena on uudistaa väylätieto-omaisuuden hallinnan kannalta välttämättömät kokoavat julkiset tietopalvelut, tuottaa uudenaikaisia tietojen hyödyntämispalveluita, luoda toimintamalleja metatietojen, laatutietojen ja tietovirtojen ylläpitämiseksi sekä toteuttaa tukipalveluita, joilla väylätietoa voidaan rikastaa.


Selvityksen avulla olemme saaneet monipuolista tietoa väylätietojen käytön nykytilanteesta. Tulosten ja hyödyntäjiltä saadun palautteen avulla saadaan luotua konkreettisia askelmerkkejä meneillään oleviin ja pian käynnistettäviin tietopalveluiden kehitysprojekteihin.


Selvityksen toteutti Spatineo Oy. " Työn aikana kirkastui erilaisten väylämuotojen ja -tietojen merkityksellisyys erilaisille käyttäjäryhmille ja se, miten useilla eri käyttöalueilla tietoja nykyisin hyödynnetään. Erityisen arvokasta on, että Väylävirasto tunnisti tarpeelliseksi selvittää hyödyntämistä monin eri keinoin: niin erilaisten palveluiden lokitietojen avulla kuin sähköisellä kyselyllä ja useilla kymmenillä käyttäjähaastatteluilla. Näin saatiin monipuolinen kattaus tietoja analysoitavaksi”, kertoo Riitta Vaniala Spatineolta.