Suomen väyläverkkoa pidetään kunnossa päivittäisillä toimenpiteillä. Liikenteen tehokkuutta, turvallisuutta, sujuvuutta ja maankäyttöä puolestaan kehitetään investoimalla väyläverkkoon. Hankkeiden yhteydessä on usein parannettu myös meluntorjuntaa, pohjavesisuojauksia ja poistettu tasoristeyksiä. Infrahankkeiden vaikutukset ovat laajat ja näkyvät monin tavoin ihmisten päivittäisessä arjessa joka puolella maata.
2010-luvulla valmistuneet hankkeet kartalla. Klikkaa kuva suuremmaksi.
Hankkeita arvioimalla kehitetään tulevaisuuden väyläinvestointeja
Tärkeä osa väyläinvestointien ja koko infra-alan kehittämistä on infrahankkeiden arviointi. Hankkeiden vaikutuksia voidaan arvioida sekä päätöksentekovaiheessa että hankkeen valmistuttua. Hankkeen yhteiskuntataloudellisesta kannattavuudesta tietoa tuottavalla hankearvioinnilla tuetaan poliittista päätöksentekoa, kun taas hankkeen valmistumisen jälkeisellä jälkiarvioinnilla saadaan tietoa hankkeen ennakoitujen vaikutusten toteutumisesta.
Jälkiarvioinnit tuottavat tietoa muun muassa liikennemääräennusteiden ja kustannusarvioiden pitävyydestä sekä väylähankkeiden vaikutuksista asukas- ja työpaikkamäärien kehittymiseen. Haasteita arvioinnille asettaa muun muassa hanke- ja jälkiarviointien erilainen aikajänne: hankearvioinneissa vaikutuksia arvioidaan tyypillisesti 30 vuoden päähän, kun jälkiarvioinnit taas tehdään keskimäärin seitsemän vuotta hankkeen valmistumisen jälkeen. Jo melko piankin tehty jälkiarviointi antaa kuitenkin osviittaa siitä, ollaanko vaikutuksissa hankearvioinnissa määritellyllä kehityspolulla vai ei. Mitä enemmän aikaa kuluu, sitä vaikeammaksi tulee hankkeen vaikutusten erottaminen muista kehitystekijöistä, kuten muista investoinneista.
Jälkiarvioinnin esimerkkinä Seinäjoki–Vaasa-radan sähköistyshanke
Seinäjoki–Vaasa-rata on 75 kilometriä pitkä, yksiraiteinen rata. Niin sanotun Pohjanmaan radan sähköistyshanke aloitettiin vuonna 2009 ja sähköistetty rataosuus otettiin käyttöön joulukuussa 2011. Sähköistyksen ansiosta nopein suora junayhteys Helsingin ja Vaasan välillä lyheni 37 minuuttia, ja kaikilla suorilla junavuoroilla matka-aika lyheni keskimäärin 25 minuuttia. Hankkeen jälkiarviointi laadittiin neljä vuotta hankkeen valmistumisen jälkeen vuonna 2015.
Jälkiarvioinnissa huomattiin, että rataosuuden toteutuneet matkustajamäärät ovat hankearvioinnissa ennustettuja määriä huomattavasti korkeampia. Hankearvioinnissa matkustajamäärien oletettiin nousevan 1,2 % heti hankkeen valmistumisen jälkeen, kun jälkiarvioinnissa kasvua todettiin olleen jopa 21 % vuoteen 2013 mennessä. Matkojen nopeutuminen sähköistyksen myötä selittää osan kasvusta, mutta vaikutusta on ollut myös ennakoitua suuremmalla junatarjonnalla, palvelutason nostolla vaihdollisen yhteyden muuttuessa vaihdottomaksi sekä Pendolino-yhteyksien lisääntymisestä Helsingin ja Vaasan välillä.
Myös muusta hanketta koskevasta jälkiarvioinnista saatiin hankkeen vaikuttavuuden kannalta positiivisia tuloksia. Hankearvioinnin kustannustasoon muutetut investointikustannukset alittuivat noin 10 %. Matkustajamäärän kasvamisen myötä myös matka-aikasäästöt toteutuivat noin kaksinkertaisina hankearvioinnissa arvioituihin hyötyihin nähden. Lisäksi Vaasan lentoaseman kotimaan liikenne väheni hankkeen myötä kahdeksan prosenttiyksikköä enemmän kuin maassa keskimäärin.
Kaiken kaikkiaan Pohjanmaan radan sähköistyksen jälkiarviointi osoittaa hankkeen toteutuneen kannattavana, vaikka ennen hankkeen toteutusta laskettu hyöty-kustannussuhde olikin vain 0,3. Hankearvioinnin heikkoon hyöty-kustannussuhteeseen on vaikuttanut erityisesti arviointiin sisältynyt olettamus uusien junavuorojen toteutumisesta IC-yhteyksinä, kun vuorot todellisuudessa ajettiinkin nopeammilla Pendolino-junilla. Sähköistyksellä saavutettu aikasäästö onkin ollut ennakkoon arvioitua huomattavasti suurempi, mikä on todennäköisesti ollut tärkein syy myös matkustajamäärien suureen kasvuun.