Avoimuus tarkoittaa Väylävirastossa muun muassa sitä, että jaamme tietoa viraston toiminnasta, kuten vaikkapa erilaisista suunnitelmista ja selvityksistä.
"Pyrimme siihen, että materiaalit ovat kaikkien sidosryhmien saatavilla yhtä aikaa. Kun tietoa on saatavilla, on kaikilla yhtäläinen mahdollisuus tutustua siihen. Kerromme myös aina asiat niin kuin ne ovat, emmekä esimerkiksi anna asioista liian ruusuista kuvaa silloin, kun siihen ei ole syytä", selventää yhteiskuntasuhteista ja henkilöstöstä vastaava johtaja Anna Jokela.
"Esimerkiksi väyläverkon investointiohjelmassa kerromme paitsi hankkeista, jotka kuuluvat ohjelmaan, myös niistä hankkeista, jotka ovat olleet tarkastelussa mukana", jatkaa suunnittelun toimialajohtaja Pekka Rajala.
Kaksisuuntaista tiedonkulkua ja vaikuttavuutta
Yhtä tärkeää kuin tiedon avoin jakaminen, on myös erilaisten näkemysten kuuleminen ja kerääminen. Tietoa kulkee siis molempiin suuntiin, sekä virastosta sidosryhmille että toisinpäin. Väylävirastolle on tärkeää kohdella esimerkiksi eri alueita, sidosryhmiä, asiakkaita ja palveluntuottajia tasapuolisesti. Sidosryhmien kuuleminen on meille tärkeää.
"Kaikki viisaus ei asu virkamiehissä, vaikka porukassa paljon viisautta onkin. Me paitsi haluamme, myös tarvitsemme sidosryhmien ja asiakkaiden näkemyksiä käsiteltäviin asioihin. Vastuullamme on koota nämä erilaiset näkemykset yhteen ja muodostaa niiden pohjalta asiantuntijanäkemys, joka ajaa koko yhteiskunnan etua. Vaikka emme voi toteuttaa kaikkia toiveita, niin se ei tarkoita, etteikö niitä olisi kuultu ja huomioitu valmistelussa", sanoo Jokela.
Toimintamme tavoitteena on yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Väyläviraston näkökulma esimerkiksi väylähankkeiden vaikutusten arviointeihin ja niiden keskinäiseen vertailuun on aina valtakunnallinen.
"Pyrimme vertaamaan eri puolilla maata olevia hankkeita keskenään yhtenäisesti ja valitsemaan joukosta ne, joilla on eniten positiivisia vaikutuksia nimenomaan valtakunnallisella liikennejärjestelmätasolla. Niin ikään meille on tärkeä kansantaloudellinen näkökulma: mitä paremmin hankkeet tukevat kansantaloutta, sitä paremmin koko Suomi voi. Tätä asiantuntijanäkemystä haluamme tuoda myös laajemmin osaksi yhteiskunnallista keskustelua", pohtii Rajala yhtenäisyyden merkitystä oman toimialansa näkökulmasta.
Ratkaisukeskeistä yhteistyötä kaikilla tasoilla
Yhteistyöhakuisuus läpileikkaa väylävirastolaisten toimintaa kaikilla yhteistyön tasoilla: viraston sisällä, hallinnonalan sisällä ja sidosryhmien kanssa. Virkamiehet ovat oman alansa asiantuntijoita, mutta vaikuttavuutta ei synny ilman asiantuntijoiden välistä yhteistyötä. Yhteistyön merkitys korostuu nykypäivän maailmassa, jossa käsiteltävät asiat ovat usein varsin monimutkaisia.
"Ratkaisukeskeinen yhteistyö on meille tärkeä arjen pelisääntö. Kun asiat ja tilanteet ovat monimutkaisia, on ratkaisuhakuisella asenteella suuri merkitys. Asiat ovat ratkaistavissa, kun mahdollisimman hyvää lopputulosta haetaan yhdessä ja yhteistyöhakuisesti esimerkiksi palveluntuottajien kanssa", kiteyttää Jokela.
Yhteistyötä väylillä Väyläviraston kanssa
”Valtion liikenneväylillä on todella iso merkitys kunnille”, sanoo Kuntaliiton kehittämispäällikkö Johanna Vilkuna.
Kunnat vastaavat itse katuverkosta, mutta valtion väylät ovat todella tärkeitä kuntien ja kaupunkiseutujen välisten yhteyksien ja myös kansainvälisten yhteyksien saavutettavuuden kannalta. Kuntien, kaupunkien ja alueiden välillä tavaroiden ja ihmisten tulee pystyä liikkumaan sujuvasti.
”Kuntien elinvoiman kannalta tärkeitä ovat myös harvaan asutun maaseudun yhteydet. Monilla alueilla harjoitetaan metsätalouden lisäksi paljon muutakin väyläinfraa käyttävää elinkeinotoimintaa”, kertoo yhdyskuntatekniikan päällikkö Paavo Taipale Kuntaliitosta.
Jotta koko liikennejärjestelmä toimisi parhaalla mahdollisella tavalla, kunnat ja kaupungit tekevät tiivistä yhteistyötä Väyläviraston ja ELY-keskusten kanssa. Vuoropuhelun tärkeyttä ei voi ylikorostaa.
Myös raiteilla yhteistyöllä ja avoimella tiedonvaihdolla on suuri merkitys.
”Yhteistyötä VR:n ja Väyläviraston välillä on todella paljon. Tiedon pitää liikkua esimerkiksi ratatöistä ja niiden vaikutuksista junaliikenteeseen”, sanoo uuden liikenteen johtaja Juho Hannukainen VR:ltä.
Hannukaisen mukaan matkustajien asiakaskokemuksessa junien täsmällisyys on yksi tärkeimmistä asioista. Ratatöillä ja radan kunnolla taas on suuri merkitys junien aikatauluihin ja aikataulusuunnittelun käyttöön annetun ennakkotiedon radan kunnosta pitäisi vastata myös todellisuutta junan kulkupäivänä.
”Monet asiakkaat ostavat junalippunsa kuukausia – ja varsinkin yöjuniin parhaimmillaan lähes vuotta etukäteen. Olisi hyvin tärkeää pystyä antamaan heille tarkkaa tietoa esimerkiksi ratatöistä ja niiden vaikutuksista jo silloin, kun liput ostetaan”, Hannukainen kertoo.
Ennakoivan tiedon lisäksi myös häiriötilanteissa tiedon tulee kulkea infran haltijalta, eli Väylävirastolta, operaattoreille. Jos esimerkiksi vaihde hajoaa, olisi tärkeä pystyä antamaan matkustajille arvio, milloin matka voi jatkua. Tällaisissa tilanteissa VR:n ja Väyläviraston sujuva viestintä on äärimmäisen tärkeässä roolissa.
”Matkustajat haluavat muun muassa tietää, mikä ennustettu uusi saapumisaika on. Kaikki oletettavasti ymmärtävät, että se on vasta ennuste, mutta kaikista pahinta olisi se, ettei sanottaisi mitään. Paras arvio on monesti infran omistajalla ja me tarvitsemme tämän tiedon, jotta voimme kertoa asiakkaille tilanteesta – ei pelkästään junassa kuuluttaen, vaan myös digitaalisesti avointen rajapintojen kautta suoraan asiakkaan omaan laitteeseen”, Hannukainen sanoo.
Lue myös
Pääjohtaja Wihlman: Tavoitteena turvallinen ja toimiva väyläverkko
Vaikutusten ja asiakkaiden ymmärtäminen ohjaavat väyläverkon kehittämistyötä
Tiedon hyödyntäminen vaatii yhteistyötä ja laaja-alaista ajattelua
Tehokas ja kestävä väylänpito hyödyntää innovaatiot ja huomioi yhteiskunnan tarpeet