”Koko sidosryhmäkenttämme haluaa rakentaa oman päätöksentekonsa ajantasaisimman tiedon varaan, joten yhteistyö ja tiedon jakaminen korostuvat tulevaisuudessakin. Oma käsityksemme liikenneverkkojen toimivuudesta ja suhteesta koko yhteiskunnan muutoksiin tulee olla paitsi ajan tasalla myös ennakoiva”, sanoo toimialajohtaja Mirja Noukka.
”Elinkeinoelämän muutokset voivat olla nopeitakin, ja esimerkiksi viime vuosien liikennevirtojen uudelleen ohjautumiseen pystyimme reagoimaan melko nopeasti. Kyky haastaa perinteisiä ratkaisuja yhdessä keskustellen korostuu varmasti”, jatkaa lakiasiainjohtaja Laura Kuistio.
Tietoa tuotetaan laajasti sekä meillä että muualla.
”Valtakunnalliset toimintamallit yhteistyölle ovat olemassa ja lisäksi ELY-keskukset tuovat alueellisen asiakastuntemuksensa kokonaisuuteen mukaan”, Noukka toteaa. Hyvä esimerkki vuoropuhelusta on väyläverkon investointiohjelma, jonka yhteydessä saadaan paljon palautetta kehittämistarpeista ja muustakin Väyläviraston työstä.
Turvallinen väyläverkko arjen matkalle, valmius turvata liikkuminen häiriötilanteessa
Turvallisuus, varautuminen ja huoltovarmuus korostuvat tässä hetkessä.
”Meillä on tieto väyläverkon tilasta ja toimenpiteiden vaikutuksista. Olemme liikennevirtojen asiantuntijoita ja näitä tietoja hyödynnetään, kun arvioidaan teiden, ratojen ja vesiväylien kriittisyyttä ja varmistetaan jatkuvuutta mahdollisissa häiriötilanteissa”, Kuistio kertoo.
”Päivittäisen liikkumisen turvallisuutta ei ole unohdettu, eikä pieniäkään toimia voi vähätellä, kun arjen sujuvaa liikkumista varmistetaan. Väyläverkkoa myös parannetaan jatkuvasti ja turvallisuus kehittyy jokaisen poistetun tasoristeyksen, parannetun kävelyn ja pyöräilyn väylän sekä tieverkon kohteen myötä”, Noukka lisää.
Pienien toimien merkitys korostuu, kun julkinen talous haastaa väyläverkon kehittämistä yhä tiukemmin. Priorisointia tarvitaan.
”Priorisointia tukevat valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa eli Liikenne12-ohjelmassa asetetut tavoitteet ja kriteeristö. Vaikutusten arviointi ja seuranta ovat kaikkein keskeisimmät työkalut siihen, että varmasti saadaan tiukalla rahoituksella niitä vaikutuksia yhteiskunnalle, mitä tavoitellaan”, Noukka sanoo.
”Eikä vain mentäisi sillä, että näin on aina tehty”
Väyläverkkoa katsotaan jatkuvasti hyvin monenlaisten asiakkaiden ja tarpeiden kautta. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat liikuntarajoitteiset. Mikäli esteettömyyttä ei huomioitaisi jo suunnitteluvaiheesta lähtien, eivät kaikki yksinkertaisesti pystyisi liikkumaan paikasta A paikkaan B.
Invalidiliiton esteettömyysasiantuntija Ari Kurppa tietää tämän varsin hyvin. Hänellä on vahva viesti uusia väyliä suunnitteleville.
”Jos tulee hankala paikka, niin kannattaisi yrittää konsultoida asiantuntijaa, jolloin saataisiin aikaan esteettömämpi ratkaisu. Eikä vain mentäisi sillä, että näin on aina tehty, niin tehdään nytkin. Turvallinen ja esteetön liikenneväylä on kova, tasainen ja luistamaton”, Kurppa tiivistää.
Lähes toinen ääripää Väyläviraston asiakas- tai yhteistyötahoista on Huoltovarmuuskeskus. Sen johtava varautumisasiantuntija Outi Nietola muistuttaa, että liikenneväylillä on huoltovarmuuden näkökulmasta kriittinen merkitys.
“Toimivat väylät ovat alusta toimivalle huoltovarmuudelle ja logistiikan huoltovarmuuden turvaamiselle. Oleellista on, että jotakin kautta kuljetukset toimivat. Vaihtoehtoinen reitti häiriötilanteessa on aina löydyttävä. Tärkeää on rahoituksen riittävyys ja sen kohdentaminen väylille, jotka ovat huoltovarmuuden kannalta kriittisiä”, Nietola toteaa.
Lue myös
Pääjohtaja Wihlman: Tavoitteena turvallinen ja toimiva väyläverkko
Tiedon hyödyntäminen vaatii yhteistyötä ja laaja-alaista ajattelua
Tehokas ja kestävä väylänpito hyödyntää innovaatiot ja huomioi yhteiskunnan tarpeet
Moniulotteisten asioiden äärellä pärjää yhteistyöllä ja avoimuudella