Vuosikymmenien tietovarannot tarjoavat vankan pohjan, mutta haasteet ovat vanhemman tiedon hyödyntämisessä ja siinä, kuinka laadukasta kerätty tieto on. “Tavoitteena pitäisi olla mahdollisimman automaattinen prosessi, jossa ihmisen manuaaliset toiminnot rajapinnoissa minimoitaisiin. Data on juuri niin laadukasta kuin millainen aineisto on alun perin kerätty, sen jälkikäteen korjaaminen on kallista ja myös äärimmäisen turhauttavaa”, korostaa Petäjäniemi.
Tiedon hyödyntämisen resurssit ovat Väylävirastossa kunnossa, mutta yhteistyö palveluntuottajien kanssa on välttämätöntä, kun mietitään esimerkiksi tarvittavia tietolajeja. Väylävirasto antaa myös yritysten käyttöön dataa, jota yritykset voivat hyödyntää (esim. väylien geometria- ja kuntotiedot).
Miten määritellä laadukas tieto?
Tiedon laadukkuus palautuu viime kädessä siihen, mihin tietoa lopulta tarvitaan.
”On kohtalalaisen helppoa kerätä tieto vaikkapa kaikista tieverkolla olevista päällysteen rei’istä, mutta haaste kasvaa, kun tieto sidotaan liikennemääriin ja tietoon, mikä kohta tiestä on nopeimmin menossa huonompaan kuntoon. Mitä laadukkaampaa data on, sitä paremmin ja monipuolisemmin sitä voidaan hyödyntää”, Kummala sanoo.
”Meiltä vaaditaan tulevaisuudessa yhä laaja-alaisempaa ajattelua, jotta voimme toimia entistä kustannustehokkaammin. Pitäisi ajatella yli organisaatiorajojen: millainen tieto voisi kiinnostaa naapuriorganisaatiota, vaikka me emme tiedolla itse mitään tekisikään. Usein on edullisempaa kerätä kerralla väyläverkolta paljon tietoa kuin tehdä sama homma moneen kertaan.”
Väylähankkeissa syntyy nykyään hyvin yksityiskohtaista tietoa tietystä kohtaa väyläverkkoa, mutta koko verkon tietomallinnus on aikaa vievää ja kallista, siksi tekemistä riittää tulevillekin vuosikymmenille.
Vaikuttavuus sydämenasiana
Juuso Kummala ja Pekka Petäjäniemi näkevät kolme kehityskohdetta Väyläviraston tiedon hyödyntämisessä, ja tässä kohtaa kuvaan tulee mukaan myös tekoäly.
Väyläviraston hankintaohjeet ovat mittavat. Tekoäly voisi auttaa asioiden yhdistelemisessä ja karsimisessa. Hankkeiden suunnittelussa tekoäly voisi myös auttaa, kun keskenään samantyyppisiä kohteita suunnitellaan samoilla reunaehdoilla.
Petäjäniemi nostaa esiin kustannusarviot: ”Hankkeiden kustannusarvioiden tekemisessä toteutumatiedot voisivat olla vieläkin paremmin hyödyksi, vaikka oma roolinsa on yhä asiantuntijanäkemykselläkin. Tässä työssä auttaa nykyään myös Ihku-kustannuslaskentajärjestelmä.”
Myös yhteiskunnallinen vaikuttavuus on huomioitava yhä paremmin. Kun rahaa on vähemmän käytössä, priorisoinnin ja ratkaisujen perusteleminen on yhä tärkeämpää.
”Menemme helposti bitit edellä tiedon hyödyntämisessä, mutta yhtä lailla on hyvä pohtia sitä, miten tutkimus- ja kehitysrahat on hyödynnetty vaikuttavasti tai miten saisimme kokeneempien virkamiesten hiljaisen tiedon mahdollisimman hyvin nuorempien kollegoiden käyttöön”, Kummala pohtii.
”Tiedon laatu, oikea-aikaisuus ja tiedosta viestimisen kolmiyhteys nousee keskiöön, kun Väylävirasto toimii avoimesti ja tehokkaasti. Meidän pitää pystyä yhä paremmin hyödyntämään laadukasta tietoa, kun kerromme tekemisestämme kansalaisille ja sidosryhmille”, muistuttaa Petäjäniemi.
Datan merkitys korostuu entisestään tulevaisuudessa
Laadukasta liikennetietoa on nykyään saatavilla niin paljon, että ihan kaikkea ei vielä edes hyödynnetä täysimääräisesti. Tästä muistuttaa Fintrafficin toimitusjohtaja Pia Julin.
”Meillä on hyödyntämätöntä potentiaalia liittyen esimerkiksi väylien kunnossapitoon ja siihen tekniseen dataan, jota kertyy yllättävän paljon Fintrafficille ja liikenteenohjaukseen. Meidän ja Väyläviraston yhteistyö tietoon liittyen kehittyy kuitenkin koko ajan”, Julin sanoo.
Yhteiskunnan taloustilanne ja tärkeät ilmastotavoitteet kulkevat käsi kädessä tiedon yhä paremman hyödyntämisen kanssa. Synergiaetuja on saatavilla.
”Mitä sujuvammaksi liikenne saadaan tiedon avulla, sitä enemmän pystymme vähentämään päästöjä ja kehittämään kustannustehokkuutta. On tärkeää, että kaikki liikenteen toimijat aktiivisesti tuottavat, jakavat ja hyödyntävät saatavilla olevaa tietoa. Suomalainen liikennejärjestelmä toimii vain yhteistyöllä”, Julin korostaa.
Väyläviraston ja Fintrafficin tuottamaa liikennedataa hyödyntää esimerkiksi Helsingin Satama. Sen toimitusjohtaja Ville Haapasaari on vakuuttunut siitä, että datan merkitys korostuu entisestään tulevaisuudessa.
”Jatkossa tulee kehittymään muun muassa se, miten dataa pystytään vieläkin paremmin hyödyntämään reaaliaikaisessa liikenteen ja operatiivisen toiminnan ohjauksessa. Esimerkiksi Kehä III:n liikennedatan suhteen tilanne on jo nyt hyvä, mutta Helsingin keskustan satamien tieliikenteen tilannekuva on kehityskohde”, Haapasaari sanoo.
Lue myös
Pääjohtaja Wihlman: Tavoitteena turvallinen ja toimiva väyläverkko
Vaikutusten ja asiakkaiden ymmärtäminen ohjaavat väyläverkon kehittämistyötä
Tehokas ja kestävä väylänpito hyödyntää innovaatiot ja huomioi yhteiskunnan tarpeet
Moniulotteisten asioiden äärellä pärjää yhteistyöllä ja avoimuudella