Syksy on usein uusien alkujen ja muutosten aikaa. Ilmojen viiletessä onkin hyvä aika tutustua siihen, mitä uusi vuodenaika tuo tullessaan Liikenneviraston hallinnoimille väylämuodoille. Lyhyessä juttusarjassa esitellään kolmen väylämuodon ajankohtaiset kuulumiset. Ensimmäisenä vuorossa on vesiväylänpito.
Liikennevirasto ylläpitää kaikkia virallisia vesiväylä- ja merenkulun turvalaitetietoja. Tiedot ovat tärkeässä roolissa väylien rakentamisessa, kunnostamisessa, ylläpidossa ja liikenteen ohjauksessa. Perinteisesti vesiväylätiedot on julkaistu vesillä liikkujien käyttöön merikarttatuotteiden muodossa. Liikennevirasto ylläpitää vesiväylätietoja myös niiltä vesialueilta, joista ei julkaista virallista merikarttaa.
Liikennevirastossa valmistui 2014 avoimen datan kehittämissuunnitelma, jonka mukaisesti väylätietoja (tie, rata, vesi) tullaan avaamaan kaikkien käyttöön runsaasti lähivuosien aikana.
- Liikennevirasto tukee liikennettä ja liikkumista Suomessa tarjoamalla ylläpitämiään tietoja avoimesti kansalaisten ja yhteiskunnan eri toimijoiden käyttöön. Vesiväylien osalta palvelut sisältävät tietoja esimerkiksi väylien keskilinjoista, väyläalueista ja turvalaitteista. Lisäksi palveluista on saatavilla, tai tulee lähiaikoina saataville, tietoja vesiväyliin liittyvistä rajoitus-, ruoppaus- ja läjitysalueista sekä vesiliikennemerkeistä. Nämä ovat tietoja, joita merikartoilla ei esitetä, kertoo ylitarkastaja Kimmo Heiskari.
Staattisten tietojen lisäksi Liikennevirasto huolehtii mittavasta määrästä dynaamista tietoa. Esimerkiksi vesiliikenteen häiriötietojen saatavuus on tärkeää vesillä liikkujien turvallisuuden ylläpitämiseksi ja parantamiseksi.
Tiedon ylläpidon ja tietopalveluiden lisäksi tiedon keräämisessä on tiedonvälityksen ja mobiiliteknologian kehittymisen myötä uusia mahdollisuuksia. Parhaillaan käynnissä olevassa kampanjassa Liikennevirasto kerää tietoa muun muassa rikkinäisistä merimerkeistä ja vesiliikennemerkkien kuntoon liittyvistä ongelmista suoraan vesilläliikkujilta.
- Vesilläliikkujat on potentiaalinen ryhmä, jota kannattaa käyttää esim. merenkulun turvalaitteisiin ja muihin vesirakenteisiin liittyvän kuntotiedon keräämisessä. Tiedosta huolehtijan on vain hiottava toimintamallinsa ja prosessinsa sille tasolle, että se mahdollistaa uusien innovaatioiden toteuttamisen, Heiskari toteaa.