Hoppa till innehåll

Isbrytarnas vintersäsong fortsätter långt in i april

Publicerad 26.3.2021

När våren börjar komma till södra Finland assisteras ännu fartyg i havsområdena. Hur har vintern varit med tanke på isbrytningen? Det berättar ledande sakkunnig inom sjöfart Jarkko Toivola från Trafikledsverket.

isbrytare hjälper mindre fartyg i Bottenviken

”Talvi on ollut keskimääräinen. Sekä Suomenlahdella että Perämerellä on ollut siinä määrin kylmää, että merelle on muodostunut runsaasti jäätä. Lisäksi tuulet ovat osin olleet poikkeuksellisista suunnista, joten jäät ovat liikkuneen paljon. Tämä kaikki on aiheuttanut lisääntynyttä avustustarvetta. Yhtä lukuun ottamatta kaikki jäänmurtajat ovatkin olleet työn touhussa tänä talvena. Kovia myrskyjä ei kuitenkaan ollut montaa, joten liikennettä ei ole jouduttu keskeyttämään kuin kerran.

Talvi ei myöskään ole ohi. Perämerellä jäätä on runsaasti edelleen ja siellä kauppa-alukset tarvitsevat apua vielä pitkälle kevääseen.

Talvimerenkulku on adhoc-työtä

Vuodet eivät ole veljiä keskenään, joten edellisen talven perusteella ei voi ennustaa minkälainen talvi seuraavasta tulee. Esimerkiksi meillä ei ollut viime syksynä sellaisia myrskyjä jotka olisivat sekoittaneet vedet ja jäädyttäneet ne, joten jäiden muodostumiseen meni kauemmin. Toisaalta vuodenvaihteen jälkeinen pakkasjakso kasvatti jäämassaa nopeasti sekä Perämerellä että Suomenlahdella.

Tuulet tiedetään vain kolme päivää ennen ja pakkaset noin viisi päivää ennen, joten jäänmurtajien liikkeelle lähtöpäätökset tehdään nopealla sykkeellä. Voidaankin sanoa, että varautuminen on pitkäjänteistä, mutta reagointi on online-hommaa. Meidän pitää olla valmiina koko ajan ja toisaalta jäänmurtokapasiteettia on varattava vuosiksi eteenpäin. Jotta talvellakin kauppamerenkulku saataisiin turvattua, jäänmurtajia ja jäänmurtoa tarvitaan.

Uusien innovaatioiden kehittelyä ja käyttöönottoa

Meillä on menossa mielenkiintoinen kehitystyö Aalto-yliopiston kanssa. Jatkojalostamme EU:n rahoittamassa WINMOS-hankkeessa kehittämäämme talvimerenkulun operatiivista simulointia. Sen avulla pyrimme luotettavaan tietoon perustuen mallintamaan, miten meriliikenteen kehityksen ja erityisesti merenkulun kiristyvien ympäristövaatimusten vuoksi heikommin jäissä kulkevien kauppa-alusten liikkuminen voidaan varmistaa ja millaista jäänmurtokapasiteettia tarvitsemme tulevaisuudessa. Tutkimuksen tarkoituksena on turvata Suomen merilogistiikan toimivuus ja kustannustehokkuus sekä minimoida merenkulun kokonaispäästöjä.

Tutkimustoiminnan lisäksi olemme aloittaneet Suomen ja Ruotsin yhteisen jäänmurtajan suunnitteluprojektin. Saamme kuukauden sisällä ensimmäiset kustannusarviot eri vaihtoehdoista. Molempien maiden ikääntyvä jäänmurtajalaivasto vaatii uudistamista, mutta mahdolliset hankintapäätökset tehdään suunnittelutyön ja rahoituspäätösten jälkeen.
 
Meillä on luja luotto Saimaan jäänmurtoon kehitettyyn moottoroituun irtokeulaamme, sillä tähänastiset kokemuksemme alkutalven jäänmurrosta ovat hyviä. Saimaan kanava avattiin juuri ja teimme irtokeulalle jääkokeita. Irtokeula toimii hyvin."

Lisätietoja:
Merenkulkuyksikön päällikkö Jarkko Toivola, p. 029 534 3046, [email protected]