Ekologinen vastuu
Väylävirasto merkittävänä julkisena hankkijana
Väylävirasto on merkittävä julkinen hankkija, joten hankinnoilla pyritään edistämään ilmasto-, kiertotalous- ja kestävän kehityksen tavoitteita.
Vuoden 2024 aikana Väylävirastossa jatkettiin erityisesti vähähiilisyyttä ja kiertotaloutta tukevien ympäristökriteerien kehittämistä ja käyttöä hankinnoissa.
Hankintamenettelyitä kehitettiin kiertotaloutta vauhdittaviksi ja vuonna 2024 luotiin edellytyksiä, kun uusi kiertotaloussuunnitelman sisältöä ja laadintaa koskeva ohje laadittiin. Myös kiertotalousosaamisen hankintakriteeri otettiin käyttöön suunnitteluhankkeissa. Päästölaskentavaatimus laajentui, kun vähähiilisyyden arviointia alettiin vaatimaan vuoden 2024 loppupuolella suunnittelun lisäksi myös rakentamissuunnittelu ja toteutusvaiheessa.
Eri hankintakategoriat laativat myös suunnitelmia kyseiseen kategoriaan soveltuvien ympäristökriteerin käyttöönotosta. Soveltuvia hankintakriteerejä myös testattiin yksittäisissä hankinnoissa sekä markkinavuoropuhelua käytiin toimijoiden kanssa ympäristökriteereiden asettamisesta.
Vuonna 2024 käynnistettiin kunnossapidon kalustovaatimusten laadinta vuosille 2026–2030. Työssä päivitetään maanteiden hoidon, radan kunnossapidon, päällyste-, paikkaus- ja tiemerkintäurakoiden sekä uutena vesiväylien hoidon kalustoa koskevia vähimmäisvaatimuksia sekä kannustinmalleja seuraavalle viisivuotisjaksolle.
Väylävirasto osallistui kestävien julkisten hankintojen kehittämiseen myös erilaisten verkostojen ja asiantuntijaryhmien kautta. Väylävirasto osallistui mm. ympäristöministeriön julkisten hankintojen ekologisten tavoitteiden laadintaan liittyvään asiantuntijaryhmään sekä jatkoi yhteistyötä Infra ry:n, Väyläviraston ja Helsingin kaupungin välisessä vähähiilisyys hankinnoissa alatyöryhmässä. Vuoden 2024 lopulla Väylävirastossa tehtiin myös päätös lähteä mukaan vastuullisten ja vaikuttavien julkisten hankintojen VAUHTI-verkostoon.
Väylävirastossa kehitetään mittareita ympäristötyön ja -tavoitteiden tukemiseksi.
Vuonna 2024 on toiminnan seurannassa otettu käyttöön tunnusluku vaihtoehtoista käyttövoimaa käyttävien työkoneiden ja ajoneuvojen osuudesta investointihankkeiden green deal -työmailla. Tavoitteena on investointihankkeissa työkoneista ja kuljetuskalustosta syntyvien päästöjen vähentäminen. Lisäksi käynnistettiin rakentamisen aikaisten CO2-päästöjen laskennan tietopohjan kokoaminen, joka antaa valmiuksia määrittää tavoitetaso mittarille rakentamisen aikaisten päästövaikutusten suhteelle hankkeen kokonaiskustannuksista.
Rakentaminen ja korjaaminen
Väyläviraston urakoissa rakentamisen päästöjä pyritään vähentämään muun muassa edellä mainittujen hankintojen ympäristökriteerien sekä kiertotaloutta tukevien toimenpiteiden kautta.
Yhtenä kriteerinä on päästöttömien työmaiden green deal -konsepti, joka tähtää muun muassa työmaiden hiilidioksidipäästöjen sekä haitallisten pakokaasupäästöjen vähentämiseen. Green deal -sopimuksen keskiössä ovat työkoneiden ja kuorma-autojen pakokaasupäästöjä koskevat kalustovaatimukset.
Vaatimukset vaativan toimintaympäristön urakoissa ovat, että työmailla käytettävät työkoneet ovat päästöiltään vähintään Stage IV ja kuorma-autot Euro VI -tasoa. Tämä toteutui muutamaa yksittäistä poikkeusta lukuun ottamatta jokaisella nk. green deal työmaalla. Kaikista Väyläviraston vuonna 2024 alkaneista urakoista kalustoseurannan perusteella 77 % työkoneista oli päästöluokaltaan vähintään Stage IV ja kuorma-autoista jopa 83 % päästöluokaltaan Euro VI.
Laskelmissa on mukana 49 vuonna 2024 alkanutta investointiurakkaa, joiden yhteenlaskettu sopimushinta on yhteensä noin 334 M€. Muista green deal -päästötön työmaa -tavoitteista työmaan lämmitys fossiilivapaalla tai uusiutuvalla energialla toteutui 49 % kaikista urakoista ja vaatimus urakkakohtaisen ympäristösuunnitelman laatimisesta 94 %:ssa urakoista. Sähkökäyttöisiä työmaan sisäiseen ajoon tarkoitettuja henkilö- ja pakettiautoja vaadittiin 3,5 % kaikista urakoista. Green deal -työmaiden kalustoseurannan perusteella 1,3 % kalustosta (työkoneet+ajoneuvot) käyttivät vaihtoehtoista käyttövoimaa.
Kuva: Sähköä, biokaasua tai vetyä käyttävien työkoneiden osuus työmailla (tavoite 2022–2030).
Kiertotalous
Väylävirasto pyrkii vahvistamaan kiertotalouden periaatteita toiminnassaan. Tavoitteena on vähentää luonnonvarojen käyttöä väylänpidossa ja ehkäistä jätteiden syntyä ennalta. Kiertotaloutta edistetään esimerkiksi kehittämällä väylänpidon elinkaarikestävyyttä, hyödyntämällä hankkeessa syntyviä massoja ja kehittämällä massakoordinaatiota, käyttämällä materiaaleja uudelleen, kierrättämällä purkumateriaaleja sekä käyttämällä rakentamisessa uusiomateriaaleja.
Vuonna 2024 Väylävirastossa tehtiin kiertotalouden kokonaiskuvatarkastelu ja sen pohjalta asetettiin kiertotaloustavoitteet ja toimenpidetarjotin. Toimenpidetarjotin sisältää jäsennellyn ehdotuksen toimenpiteistä, joilla kiertotaloutta edistetään koko virastossa vuosina 2025–2035. Sillä esitetään ensin kootusti keskeiset vuonna 2025 kiertotaloutta tukevat käynnissä olevat tai käynnistettäväksi ehdotetut toimenpiteet. Tämän jälkeen toimenpidetarjotin on jaoteltu teemakohtaisesti. Toimenpidetarjotin on elävä asiakirja, jota päivitetään vuosittain. Toimenpidetarjottimen ehdotuksia hyödynnetään osana toiminnansuunnittelua.
Kuva Kiertotalouden toimenpidetarjottimen teemat
Kiertotaloustarjottimen lisäksi vuonna 2024 edistettiin muun muassa seuraavin keinoin:
- Valmisteltiin tie- ja ratahankkeiden suunnittelua varten ohje Kiertotaloussuunnitelman sisältö ja laadinta.
- Otettiin käyttöön ensimmäinen kiertotaloutta tukeva hankintakriteeri, kiertotalousosaaminen.
- Valmisteltiin Väyläviraston omaa Kiertotalouden green deal -sitoumusta
Kiertotaloutta sorateillä
Väylävirasto uutisoi syksyllä 2024 Kaakkois-Suomessa käynnistetystä pilottihankkeesta, jossa testataan kiviteollisuuden sivutuotteena syntyvän murskeen käyttöä sorateiden rakennusmateriaalina. Hankkeessa rakennettiin kolme noin 250 metrin tieosuutta, joissa sivukiven soveltuvuutta eri kerroksissa kokeiltiin eri tavoilla. Yhdellä osuudella kantava kerros ja kulutuskerros tehtiin kokonaan uusiksi sivukivestä, toisella osuudella sivukiveä sekoitettiin alkuperäiseen kulutuskerrokseen, ja kolmannella osuudella sivukivellä parannettiin vain kantavaa kerrosta.
Alustavat tulokset ovat lupaavia, erityisesti kantavan kerroksen osalta, mutta pitkäaikaista seurantaa tarvitaan. Sivukiven hyödyntämisellä voidaan vähentää uusiutumattomien luonnonvarojen kulutusta ja päästöjä, mutta kustannukset ja materiaalin rakenteelliset haasteet ovat edelleen ratkaistavia. Tavoitteena on kehittää prosessi, jossa sivukiviä voidaan käyttää mahdollisimman vähäisellä muokkauksella, ja pitää kuljetuskustannukset matalina.
Vuoden 2025 aikana työ jatkuu Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen pilotoimana kulutuskerrosten eri raekokojen ja kerrospaksuuksien osalta.
Luontokadon ehkäiseminen
Luontokadon ehkäiseminen on noussut niin kansainvälisesti kuin kansallisesti tärkeäksi tavoitteeksi. Liikenneväylät pilkkovat laajoja yhtenäisiä luontoalueita, ja niillä on suuri vaikutus luonnon monimuotoisuuteen. Vuonna 2024 Väylävirasto teetti gradutyön luontokatovaikutusten arvioinnista valtion väyläverkon investointiohjelmassa ja toteutti maakunnallisen pilottiselvityksen luonnon monimuotoisuudesta Varsinais-Suomen väylänpidossa. Nämä ovat osa viraston kehitystyötä monimuotoisuusvaikutusten arvioimiseksi ja konkreettisten toimenpiteiden tunnistamiseksi.
Väylävirastolle hyväksyttiin ympäristöperiaatteet
Väyläviraston ympäristöperiaatteet hyväksyttiin keväällä 2024. Ympäristöperiaatteet osoittavat miten Väylävirasto on tunnistanut ja sitoutunut keskeisten ympäristövaikutusten huomioon ottamiseen sekä toiminnan kehittämiseen. Ne luovat myös suunnan toiminnalle, sen jatkuvalle parantamiselle sekä antavat kehyksen ympäristötavoitteiden laadinnalle.
Ympäristöllisesti kestävän toiminnan lähtökohtana toimivat Väyläviraston ympäristöperiaatteet, joita on viisi:
- Tunnemme toimintamme ympäristövaikutukset
- Vastaamme väyläverkon ilmastokestävyydestä
- Edistämme väylänpidon vähähiilisyyttä ja kiertotaloutta
- Ylläpidämme luonnon monimuotoisuutta
- Kehitämme toimintaamme ja osaamista pitkäjänteisesti
Periaatteiden mukaisesti tunnistamme ympäristövaikutusten hallinnan keinot, lievennämme väylänpidosta ja liikenteestä aiheutuvia ympäristöhaittoja, pyrimme luomaan ympäristöhyötyjä, ja päätöksentekomme on tietopohjaista.
Otamme huomioon ilmastonmuutokseen sopeutumisen toiminnassamme, tunnemme ilmastonmuutoksesta väylänpidolle aiheutuvat riskit ja haavoittuvuudet sekä varaudumme niihin.
Edistämme hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamista sekä vahvistamme kiertotalouden periaatteita toiminnassamme. Kehitämme ja otamme käyttöön resurssiviisaita ja elinkaarikestäviä väylänpidon materiaaleja ja tuotteita, palveluita sekä toimintamalleja.
Vähennämme väyläverkon ja väylänpidon haittavaikutuksia luonnon monimuotoisuudelle ja ehkäisemme luontokatoa väylänpidon toimin.
Haemme yhteistyön kautta laajempaa vaikuttavuutta ympäristöasioihin. Kehitämme omaa ja alan ympäristöosaamista. Kehitämme ympäristötiedon hallintaa ja tiedon hyödyntämistä päätöksenteossa. Tilaajaorganisaationa huolehdimme kestävän kehityksen näkökulmista ja kehitämme toimintaamme yhdessä palveluntuottajien kanssa.
Ympäristöperiaatteita työstettiin yhdessä viraston henkilöstön ja johdon kanssa, ja niiden toteutuminen viraston toiminnassa on jatkuvaa toiminnan kehittämistä.
Toimitilat ja matkustaminen
Hallinnollinen työ edellyttää riittävän määrän toimitiloja ja matkustamista, jotka kasvattavat toiminnan jalanjälkeä. Toimitilakehityksessä on toimittu valtion toimitilastrategian mukaisesti edeten kohti monipaikkaisen työn mallia, ja valtion yhteisiä työympäristöjä (YTY). Tämä on vähentänyt ja tulee jatkossa edelleen vähentämään tarvittavien toimitilojen määrää.
Valtion matkustusstrategian mukaisesti työskentelyssä hyödynnetään etäyhteyksiä, millä saavutetaan kustannussäästöjä ja vähennetään ympäristökuormitusta. Ympäristövastuullisuutta lisätään matkustusmäärien vähentämisen lisäksi suosimalla ympäristöystävällisiä matkustusvälineitä sekä vähentämällä lentomatkustamista alle 500 kilometrin etäisyyksillä, jos se on korvattavissa ajallisesti kohtuullisilla muilla yhteyksillä.