Hoppa till innehåll

Tieto on valtaa myös rautateillä

Julkaistu 19.2.2021

Missä kunnossa rataverkkomme on tänään tai huomenna? Ja mitä vaikutuksia tällä kaikella on raideliikenteelle? Näihin kysymyksiin on mahdollista saada nykyistä tarkempia ja selkeämpiä vastauksia lähivuosien aikana.

Kuvituskuva junista talvella.

"Väylävirastolla on käynnissä rataomaisuudenhallinnan hanke. Tarkoituksena on saada luotettava ja ajantasainen käsitys koko rataomaisuutemme kunnosta", kertoo projektipäällikkö Virpi Kukkonen Väylävirastosta.

Käsitys rataomaisuuden kunnosta rakentuu pienistä palasista.

"Pienillä palasilla tarkoitetaan esimerkiksi ratasillan eri osia. Meillä on tietoa esimerkiksi sillan eri rakenneosien, kuten päätyrakenteiden, välitukien, reunapalkkien ja päällysrakenteen kunnosta", Kukkonen sanoo ja jatkaa: "Näitä kuntotietoja voi tarkastella monipuolisesti joko makro- tai mikronäkökulmasta."

Mikronäkökulmaa voisi edustaa vaikkapa se, millaisessa kunnossa tietyn ratasillan välituet ovat. Laajempaa näkökulmaa taas se, missä kunnossa Suomen ratasillat yleisesti ottaen ovat.

"Teemme parhaillaan määrityksiä siitä, miten radan eri rakenneosien kunto määritellään ja miten erilaisten rakenneosien kunto vaikuttaa kokonaisuuteen. Kun rakenneosien kunto ynnätään yhteen, lopputuloksena on viisiportainen asteikko, joka kertoo, missä kunnossa tarkasteltava kohde on", Kukkonen kertoo.

Viisiportainen asteikko on yksi keino tuoda kuntotietoja selkeämpään ja yhteismitalliseen muotoon. Järjestelmästä löytyy kuntotietojen lisäksi muutakin tietoa rataomaisuudesta, kuten sijainti- ja toimenpidetiedot.

Tietojen tarkastelussa on otettu huomioon helppokäyttöisyys. Omaisuuskohteiden tapahtumatiedot ovat selailtavassa muodossa ja niitä voi tarkastella niin kehitystrendien, sijainnin, rakenneosien kuin tapahtumatyyppienkin näkökulmasta. Käyttäjä voi aloittaa summatasolta hahmottaen isoja kokonaisuuksia ja porautua syvemmälle yksittäisiin tapahtumiin mm. suodatusvalintojen avulla.

Digitalisaatiosta apua päätöksentekoon

Rataomaisuuden ajantasaisen kuntotiedon pohjana ovat hyvät lähtötiedot. Väylävirasto on koonnut radoista ja laitteista kattavat tiedot digitaaliseen muotoon.

"Teimme pohjatyön jo Väyläviraston edeltäjän Liikenneviraston digitalisaatiohankkeessa, joka alkoi vuonna 2016. Hankkeessa uudistimme esimerkiksi rataomaisuudenhallinnan ja kunnossapitotietojen järjestelmiä", kertoo analytiikka-asiantuntija Pekka Kinnunen Väylävirastosta.

Tietojen ajantasaisuuden kannalta kunnossapitotiedot ja mittaukset ovat avainasemassa. Tiedot päivittyvät sitä mukaa, kun kunto muuttuu tai siitä saadaan uutta tietoa. Myös ennusteita on tarkoitus hyödyntää tulevaisuudessa.

"Keräämme esimerkiksi vaihteen elinkaaren ajalta monipuolisesti tietoa. Tähän lukeutuvat muun muassa tiedot asennuksista, kuntomittaukset, vaihteelle kohdistunut kuormitus, vikatapahtumat sekä näiden vaikutukset junaliikenteeseen. Kun koko elinkaaren tiedot on kerätty, voi datan ja historiatietojen pohjalta tehdä valistuneita arvauksia, mihin suuntaan kunto kehittyy lähitulevaisuudessa", Kinnunen sanoo.

Työ jatkuu

Rataomaisuudenhallinnan hankkeessa on toistaiseksi keskitytty vaihteiden ja siltojen kuntotietoihin. Hanke jatkuu ainakin seuraavat kolme vuotta. Näiden kolmen vuoden aikana käsittelyyn otetaan uusia omaisuuslajeja kuten rummut ja sähköratalaitteet sekä jo aloitettu radan päällysrakenne.

Mitä useamman omaisuuslajin kunnosta on ajantasaista tietoa, sitä enemmän datasta on hyötyä päätöksenteon kannalta.

"Kerätyn tiedon pohjalta tulemme tietämään nykyistä paremmin missä heikkokuntoisimmat omaisuuskohteet sijaitsevat ja millaiset vikatapahtumat aiheuttavat eniten myöhästymisiä tai nopeusrajoituksia junaliikenteelle. Tietojen pohjalta erilaiset toimenpiteet ja rajalliset resurssit voidaan kohdistaa sinne, missä niillä on eniten vaikutusta. Kaiken kehitystyön tavoitteena on siis lopulta mahdollisimman hyvin toimiva rautatieliikenne", Kukkonen ja Kinnunen summaavat.

Lisätietoa

Rataomaisuudenhallinnasta voit kysyä lisätietoa Virpi Kukkoselta, [email protected]

Ratainfratietojen hallintajärjestelmät löytyvät Väyläviraston Extranetistä.

Lue myös

Pääjohtaja Wihlman: Miksi tarvitsemme tietoa väylistä?

Jarkko Toivola aloitti merenkulun johtavana asiantuntijana ja vesiliikennejohtajana

Vesiväylätietojen hallinta edistää turvallisuutta

Uusi radantarkastusvaunu Meeri kerää kattavasti tietoa ratojen kunnosta

Velho ymmärtää väyläomaisuuden elinkaaren

Paikkatietopalvelut ja avoimet rajapinnat käytettävissäsi