Skip to content

Vesiväylätietojen hallinta edistää turvallisuutta

Julkaistu 19.2.2021

Suomi merenkulun turvalaitteiden suurvalta. Noin 20 250 km pituisen vesiväyläverkoston varrella on väylänkäyttäjien apuna yli 35 000 merenkulun turvalaitetta - viittoja, poijuja, loistoja, linjatauluja, majakoita jne. Toiseksi eniten maailmassa!

Merenkulun turvalaitteita.

Väylävirasto hallinnoi Suomen kaikkia virallisia vesiväylätietoja. Oman mökkirannan lähellä nököttävän linjataulun paikka on mitattu millimetrin tarkasti ja laitteen sijainti- ja navigointitekniset tiedot on tallennettu Väyläviraston järjestelmiin. Valtaosilla vesiväylistä on tehty merenmittauksia kulkusyvyyden varmistamiseksi. Väyläsuunnitteluprosessin tuloksena väylästä on luotu turvallisen ja tarkoituksenmukaisen väylänkäytön varmistava väylätila.

Kaikki mittaus-, ominaisuus- ja geometriatiedot tallennetaan Väyläviraston tietokantoihin. Asiantuntijatyön tukena vesiväylätietojen hallinnointi edellyttää toimivia tietojärjestelmiä. Merenkulun turvallisuuden varmistaminen onkin avainasemassa. Siitä ei tingitä, joten ihmisen ja tietojärjestelmän yhteistyön on oltava saumatonta ja toisiaan tukevaa.

Vaatimuksia tiedolle ja sen laadulle tulee koko ajan lisää. Siksi Väylävirastossa on käynnissä uuden vesiväylätietojen hallintajärjestelmän - Haavin - rakentaminen.

"Uusi järjestelmä tuo mukanaan automatiikkaa, jotta käsityön määrä tietojen hallinnassa saadaan minimiin. Tämä tulee näkymään mm. lähtötietojen (esim. väyläsuunnitelma-aineistojen) sisään lukemisessa Haaviin. Uusia tietolajejakin otetaan käyttöön, ja tarpeita tuntuu löytyvän jatkuvasti. Automaattiset tiedon eheyden tarkistukset parantavat tiedon laadun tasoa ja sitä kautta myös lisäävät turvallisuutta tietojen jatkokäytössä, kuten esimerkiksi merikartoilla. Haavin käyttöönotolla varaudutaan myös tulevaisuuden vaatimuksiin, kuten esimerkiksi liikenteen automaatioon", kertoo vesiväylätietojen asiantuntija Kimmo Heiskari.

Paikkatiedon käsittelyyn, tiedon ylläpitoon ja järjestelmän modernisointiin liittyvien tavoitteiden lisäksi tulevat vielä organisatoriset tavoitteet. Suomen vesiväylillä on valtion lisäksi useampi sata muutakin väylänpitäjää. Käytännöllistä olisi, jos väylänpitäjä (kaupunki, kunta, satama, teollisuuslaitos, veneseura jne.) voisi itse hallinnoida omia vesiväylätietojaan. Tämä voi olla arkipäivää jollain aikavälillä, ja käytön laajentaminen Väyläviraston ulkopuolelle onkin tavoiteltava asia. Haavin tuotantoversio on tarkoitus julkaista loppuvuodesta 2021.

Lue myös

Pääjohtaja Wihlman: Miksi tarvitsemme tietoa väylistä?

Jarkko Toivola aloitti merenkulun johtavana asiantuntijana ja vesiliikennejohtajana

Uusi radantarkastusvaunu Meeri kerää kattavasti tietoa ratojen kunnosta

Tieto on valtaa myös rautateillä

Velho ymmärtää väyläomaisuuden elinkaaren

Paikkatietopalvelut ja avoimet rajapinnat käytettävissäsi