Skip to content

Väylähankkeiden vuosi – mitä on menestystarinoiden takana?

Julkaistu 17.12.2020

Vuosi 2020 on ollut väylähankkeiden näkökulmasta työntäyteinen. Uusille hankkeille on saatu ennätyksellisen paljon lisärahoitusta, mutta moni hanke on myös valmistunut – ja jopa etuajassa tai ali budjetin. Kahden tänä vuonna reilusti etuajassa avatun kehätien onnistumisten taustalta löytyy yhteisiä nimittäjiä: työnsuunnitteluun panostaminen, ratkaisukeskeinen yhteistyö, alkuperäisten suunnitelmien parantaminen ja massatasapainon tavoittelu.

Klaukkalan kehätie auringonnousun aikaan.

Mt 132 Klaukkalan kehätie avattiin liikenteen käyttöön 26.11., noin vuosi etuajassa alkuperäiseen aikatauluun nähden. Myös alkuperäinen budjetti onnistuttiin alittamaan reippaasti, noin yhdeksällä miljoonalla eurolla. Esimerkillinen suoritus on vaatinut kovaa työtä kaikilta hankkeeseen osallistuneilta:

"Avaimia onnistumiseen olivat erityisesti onnistunut urakkakilpailutus, urakoitsijan huolellinen aikataulusuunnittelu, riittävien resurssien varmistaminen, eri osapuolten ratkaisukeskeinen toiminta hankkeessa ja yhteinen tahtotila tien mahdollisimman nopealle avaamiselle", kertaa hankkeen projektipäällikkö Antti Koski Väylävirastosta.

Myös suunnittelupöydillä alkuperäisiä ratkaisuja kehitettiin niin, että hanke voitiin toteuttaa ennakoitua tehokkaammin. Esimerkiksi tien tasausta muokattiin siten, että hankkeen rakentamisessa yli jääneitä maamassoja ei täytynytkään kuljettaa hankkeen ulkopuolelle, vaan ne voitiin hyödyntää suoraan tienrakentamisessa. Vähentyneet maa-ainesten kuljetukset pienensivät paitsi kustannuksia, myös niistä aiheutuvia päästöjä ja liikennehaittoja.

Klaukkalan ohikulkutie -hanke on perinteinen väylähanke, jossa uutta tietä rakennettiin uuteen maastokäytävään. Haastavin yksittäinen rakennuskohde oli valtatie 3:n ylittävä Lamminsuon risteyssilta. Sillan rakentaminen vilkkaasti liikennöidyn moottoritien yli hankaloittaa väistämättä liikenteen sujuvuutta ja aiheuttaa poikkeusjärjestelyjä. Moottoritien liikenteelle aiheutuvan haitan minimointi otettiin hankkeessa heti tärkeäksi tavoitteeksi, jossa myös onnistuttiin:

”Yleisesti siltatyömaan kohdalla nopeusrajoitus lasketaan 60 kilometriin tunnissa, mutta me onnistuimme pitämään pääosin nopeuden 80 kilometrissä tunnissa liikenne- ja työturvallisuudesta tinkimättä”, Koski iloitsee.

Innovaatiot mahdollistivat lisäinvestoinnit

Viime vuosien suurin käynnissä oleva tiehanke, Vt 12 Lahden eteläinen kehätie, saavutti tärkeimmän virstanpylväänsä, kun uusi kehätie avattiin liikenteelle 8.12. Klaukkalan tapaan myös tämä kehätie valmistui noin vuoden etuajassa, lisäksi alkuperäistä suunnitelmaa suuremmassa laajuudessa kustannuksia kasvattamatta.

"Kehätien valmistumisen vuoden etuajassa mahdollisti muun muassa eri osapuolten välinen toimiva yhteistyö, erinomainen työnsuunnittelu ja huolella toteutettu hankintavaihe. Hankkeessa kehitettiin myös useita innovatiivisia teknisiä ratkaisuja, joiden myötä kuudes eritasoliittymä saatiin mukaan hankkeen laajuuteen kustannuksia kasvattamatta", toteaa hankkeen projektipäällikkö Janne Wikström Väylävirastosta.

Innovatiivisia ratkaisuja kehitettiin erityisesti Patomäen ja Liipolan maantietunneleihin ja maamassojen sijoitteluun liittyen:

"Patomäen tunneli toteutettiin noin sata metriä alkuperäistä suunnitelmaa lyhyempänä ja muun muassa suojavalleja jatkamalla täytettiin tiesuunnitelman melutasoa koskevat vaatimukset. Liipolan tunnelin säästöt puolestaan toteutuivat uusilla maaston muotoiluun liittyvillä ratkaisuilla ja sillä, että tunnelin länsipäätä pystyttiin lyhentämään noin 30 metrillä alueen melutilannetta heikentämättä", Wikström iloitsee.

Klaukkalan kehätien tapaan myös Lahden eteläisellä kehätiellä tavoiteltiin massatasapainoa eli sitä, että rakentamisessa syntyvät maamassat voidaan hyödyntää suoraan hankkeen rakentamisessa. Maamassat siirrettiin pääosin työmaateitä tai rakenteille olevaa tielinjaa pitkin sijoituspaikoilleen, jolloin kuljetukset eivät hankaloittaneet liikenteen sujumista. Maita käytettiin muun muassa maaston muotoiluun ja melua vaimentavien suojavallien rakentamiseen.

Vuonna 2020 valmistuneita hankkeita

Kehäteiden lisäksi myös moni muu hanke valmistui vuonna 2020 kokonaan tai osittain. Kokonaan valmistuneita kehittämishankkeita olivat lisäksi Kokkolan ja Oulun meriväylähankkeet, Pasilan läntinen lisäraide, Pori–Mäntyluoto-radan sähköistys ja Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet. Työ väyläverkon kehittämiseksi jatkuu pienen joulutauon jälkeen, kun myös moni vuonna 2020 lisätalousarvioissa rahoituksen saanut uusi hanke lähtee vauhdilla liikkeelle.

Luitko jo nämä?

Pisin päällystysohjelma viiteentoista vuoteen ja muita vuoden kohokohtia

Asiakaspalveluun 70 000 yhteydenottoa - palautteissa korostuivat teiden päällysteet

Yhä kattavampaa tietoa väyläverkosta avoimena datana

Pääjohtaja Wihlman: Väylävirastolla on ollut hyvä vuosi