Skip to content

Uusi radantarkastusvaunu Meeri kerää kattavasti tietoa ratojen kunnosta

Julkaistu 19.2.2021

Radantarkastusvaunu Meeri ajaa valtion rataverkon 6 000 km läpi useita kertoja vuodessa. Matkaan tarttuu monipuolista mittaustietoa, jonka avulla rataverkon turvallisuutta ja kuntoa valvotaan. Näin junaliikenne saadaan pidettyä vauhdissa ja matkat sujuvana.

Meeri radantarkastusvaunu.

Mittaustulosten avulla Väylävirastolla on kokonaisnäkemys verkon kunnosta, mutta myös täsmällinen käsitys korjaustarpeista. "Mittaustiedossa on mukana tarkka paikkatieto, jonka avulla saadaan selville esimerkiksi vaihtoa vaativa kisko tai radan tuentatarve. Tämä nopeuttaa ja tehostaa kunnossapitoa", kertoo kunnossapito-osaston johtaja Magnus Nygård.

Radan pohjana oleva sepeli murskautuu, kiskot voivat murtua, vaihteet ikääntyvät. Radan säännöllistä tarkastusta tehdään monella tapaa: jalkapatikassa havainnoiden tai koneellisesti tarkastusvaunulla. "Esimerkiksi radan geometrian kuntoon ei kuitenkaan pääse kunnolla kiinni muuten kuin radantarkastusvaunulla. Tulevaisuudessa konenäköön liittyvät innovaatiot täydentävät yhä enemmän kävellen tehtyjä tarkastuksia."

Huippumoderni Meeri aloitti tositöissä

Helmikuussa tarkastustöissä aloittanut radantarkastusvaunu Meeri on maailman uudenaikaisin ja lukuisia mittauslaitteita sisältävä mittausvaunu. ”MEERI tuo mittaustekniikan Suomessa nykyaikaan”, kertoo MEERIä operoivan ja omistavan MERMECin Pohjoismaiden ja Baltian aluejohtaja Matti Levomäki.

Meeri käy vilkkaimmat ja nopeasti liikennöitävät pääradat läpi 6 kertaa vuodessa, muut rataosat 2-3 kertaa vuodessa. Mittaustietoa tarvitsevat Väyläviraston lisäksi kunnossapitourakoitsijat ja rataisännöitsijät ja sitä hyödynnetään esimerkiksi urakoiden vastaanottotarkastuksissa tai rakennustöiden laadunvalvonnassa.

"Tulokset tulevat paremmin hyödynnettävässä formaatissa, joten niitä on helppo hyödyntää eri tarkoituksiin", Magnus Nygård kertoo. "Jatkopotentiaalia onkin datan louhinnassa ja erilaisten syy-seuraussuhteiden analysoinnissa. Näitä tutkimalla voidaan kehittää koko toimintaa, kun onnistumisiin ja heikompiin toimintatapoihin päästään suoraan kiinni."

Tiedon avulla korjaustarpeita voidaan jatkossa yhä paremmin myös ennustaa. "Kohteiden priorisointi tehdään kyllä vielä pääosin asiantuntijatyönä", Nygård naurahtaa. ”Mutta jatkossa aikaisempaa enemmän kerätyn ja analysoidun datan pohjalta!”

Lue myös

Pääjohtaja Wihlman: Miksi tarvitsemme tietoa väylistä?

Jarkko Toivola aloitti merenkulun johtavana asiantuntijana ja vesiliikennejohtajana

Vesiväylätietojen hallinta edistää turvallisuutta

Tieto on valtaa myös rautateillä

Velho ymmärtää väyläomaisuuden elinkaaren

Paikkatietopalvelut ja avoimet rajapinnat käytettävissäsi
 


Tämä artikkeli on vanha. Artikkeli voi sisältää vanhentunutta tietoa ja linkit eivät mahdollisesti toimi. Julkaisumme löytyvät kootusti nykyään Doria-julkaisuarkistosta