Skip to content

Liipolan tunnelin pelastusharjoitus osoitti pelastusviranomaisten ja tieliikennekeskuksen toimivan yhteistyön

Julkaistu 12.11.2020 9.00

 

ITM Finlandin tieliikennekeskuksen päällikkö Eero Sauramäki osallistui Liipolan tunnelissa 8.10.2020 järjestettyyn pelastusharjoitukseen. Tarkoituksena oli harjoitella pelastustoimintaa oikeissa olosuhteissa tunnelissa ja varmistaa viranomaisten välisen yhteistyön toimivuus. 

Pelastusharjoitukset ovat yksi osa tunneleiden käyttöönottoprosessia. Poikkeustilanteessa ensisijaisena käytössä ovat tunnelin tekniset hälytysjärjestelmät. Kun jotain sattuu tunnelissa, syntyy siitä hälytys tieliikennekeskukselle. Hälytyksen yhteydessä on tärkeää, että viranomaiset pystyvät saamaan tarkkaa tietoa tilanteesta useista eri tietolähteistä.

”Esimerkiksi tunnelin liikennekameroiden välittämä kuva on ehdottoman arvokasta”, sanoo ITM Finlandin tieliikennekeskuksen päällikkö Eero Sauramäki.

Reaaliaikaista kuvaa tunnelin tilanteesta

Tunnelin turvajärjestelmän avulla tieto tunneliin pysähtyneestä ajoneuvosta saadaan heti tieliikennekeskukseen. Järjestelmä kuvaa reaaliaikaista kuvaa ajoneuvosta, jotta tieliikennekeskuksen päivystäjä pystyy tarkistamaan sen hetkisen tilanteen sekä riittävät jatkotoimenpiteet.

Kuvaa pystyy myös tarkentamaan, jotta nähdään, montako autoa tilanteessa on sekä joskus jopa kuinka monta ihmistä ajoneuvossa on sisällä.

”Tieliikennekeskus on osallistunut Liipolan tunnelin pelastusharjoituksiin, ja sen mukaan kamerakuva on tarkka ja sen kautta saatava tieto hyödyllistä”, toteaa Sauramäki.

Yhteistyö on saumatonta

Samalla kun pelastuslaitos saa hälytyksen, se saa liikennekeskukselta myös tarkentavia tietoja siitä, mitä tunnelissa tarkalleen on tapahtunut ja missä kohtaa, sekä mitä reittiä tunneliin kannattaa ajaa. Kun pelastuslaitos on ehtinyt paikan päälle, välittää se puolestaan tunnelista tarkempaa tietoa liikennekeskukselle.

-       Viimeisessä pelastusharjoituksessa harjoiteltiin nimenomaan kyseisen turvajärjestelmän käyttöä. Lisäksi harjoitukseen lisättiin tulipalon savu, jonka myötä myös palohälytys oli laitettava käyntiin. Yhteistyö eri pelastusviranomaisten kanssa sujui harjoituksessa moitteettomasti. Pelastuslaitoksen ja poliisin kanssa yhteistyö on toki tuttua entuudestaankin. Päijät-Hämeen pelastuslaitokselle pitkä tunneli on kuitenkin uusi kohde, ja tämän takia tunnelin pelastusharjoitukset ovat olleet erittäin hyvät jatkoa ajatellen, kertoo Sauramäki.

Harjoituksen puolesta hyvillä mielin kohti tunnelin avaamista

Pelastustoimenpiteitä harjoitellaan, jotta voidaan taata turvallinen liikenne kaikille tunnelin käyttäjille. Harjoituksen myötä viranomaiset sekä tieliikennekeskus ovat valmiina toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla, mikäli tunnelissa sattuisi onnettomuus.

-       Tehtyjen harjoitusten puolesta voimme mennä hyvillä mielin sitä kohti, että joulukuussa avataan sekä tunneli että kehätie, Sauramäki iloitsee.

Kuvassa Eero Sauramäki ITM Finlandilta.

Taustatietoa

Vt 12 Lahden eteläinen kehätie -hankkeeseen kuuluu muun muassa moottoritietunnelien rakentaminen Patomäkeen ja Liipolaan. Liipolan tunneli otetaan moottoriajoneuvoliikenteen käyttöön joulukuussa. Valmistuttuaan Liipolan tunneli on 930 metriä pitkä ja maamme maantieverkoston toiseksi pisin moottoritietunneli.

Lisätiedot:

Projektipäällikkö Janne Wikström, Väylävirasto, puh. 029 534 3600, [email protected]
Liikennekeskuspäällikkö Eero Sauramäki ITM Finland, Tieliikennekeskus Tampere, puh. +358 50 3534010, [email protected]

Seuraa hanketta:

www.vayla.fi/vt12letke    

www.facebook.com/vt12letke

www.twitter.com/vt12letke (@Vt12Letke)

Vt12 Lahden eteläinen kehätie -hankkeen tavoitteena on varmistaa sujuvampi ja turvallisempi liikenne valtatiellä 12 sekä edistää maankäytön ja elinkeinoelämän kehittymismah­dollisuuksia koko Lahden seudulla. Hankekokonaisuuteen kuuluu valtatie 12 Lahden eteläisen kehätien rakentaminen ja maantien 167 Lahden eteläisen sisääntulotien parantaminen. 

Liitteet


Tämä artikkeli on vanha. Artikkeli voi sisältää vanhentunutta tietoa ja linkit eivät mahdollisesti toimi. Julkaisumme löytyvät kootusti nykyään Doria-julkaisuarkistosta