Kuvassa Lahden päässä Vt 12 rakennettavaa kehätietä meluvalleihin istutettavia puulajeja.
Hankkeen eteneminen maisemointivaiheeseen on herättänyt kiinnostusta ja keskustelua ympäristön ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta. Näiden asioiden huomioiminen on Väylävirastolle, Lahden kaupungille ja Hollolan kunnalle tärkeä osa suunnittelua, ja maisemasuunnittelu tehdään aina yhteistyössä alan asiantuntijoiden kanssa.
-Lahden eteläinen kehätie on ollut suunnittelun kannalta todella innostava hanke, sillä ympäristö vaihtelee kaupunkimiljööstä pelto- ja metsämaisemiin. Pienen matkan sisällä on aiheita ympäristötaiteesta tunneleiden suuaukkoihin ja vesistöuomista metsiin. Erityisen hienoa on ollut se, olemme voineet yhdessä allianssiosapuolten kanssa huomioida hyvin laajasti ympäristölliset ja maisemalliset näkökohdat, ja olemme voineet tutkia ja kehittää uusia ratkaisuja vielä rakennusvaiheessa, kertoo VALTARIn maisemasuunnittelusta ja työmaaviestinnästä vastaava Tarja Kojo AFRY Finland Oy:stä.
Ohessa katsaus toimenpiteistä, joilla ympäristöä ja luonnon monimuotoisuutta turvataan Vt12 Lahden eteläinen kehätie -hankkeella.
Nurmetuksilla on merkittävä rooli eroosiovaurioiden ehkäisemiseksi. Nurmetukset sijoittuvat tielinjan luiskiin ja katujen varsille. Pitkät ja jyrkät luiskat ovat alttiita eroosiovaurioille, siksi niihin kylvetään maisemanurmi, joka juuristollaan sitoo maanpinnan. Nopeasti maan pintakerrosta sitova kasvillisuus suojaa luiskaa eroosiovaurioilta ja näin ollen vähentää tulevien vuosien korjaustarvetta ja pienentää siten siitä syntyviä kustannuksia sekä korjauksen aiheuttamaa haittaa tieliikenteelle. Nurmiseokset on valittu juuri tähän tarkoitukseen sopiviksi, niiden lajistot sitovat maan mahdollisimman tehokkaasti.
Metsityksiä tehdään paljon. Metsityksen lajisto on monipuolista, jolla ehkäistään muun muassa tulevaisuuden kasvitautien aiheuttamia tuhoja yksittäisille puulajeille. Puulajit on valittu paikkaan ja olosuhteisiin sopiviksi huomioiden myös eri puulajien elinkaari ja niiden hyödyt esimerkiksi pienenijöille. Lajistossa käytetään esimerkiksi raitaa (Salix caprea), jonka aikainen kukinta keväällä on monille hyönteisille keskeinen ravinnonlähde ja toista sataa Suomen suurperhoslajia käyttää sitä ravinnokseen.
Patomäen kentän reuna-alueiden kasvillisuus on suunniteltu luonnon monimuotoisuuden lähtökohdista. Periaatteena on käyttää eri puulajeja runsaasti ja näin varmistaa lajien monimuotoisuutta viheralueilla. Puulajien sijoittelussa on huomioitu puun lopullinen koko ja puiden arvioitu ikä. Tämä tarkoittaa sitä, että suunnittelussa täytyy katsoa tulevaisuuteen ja sijoittaa puita siten että nopeakasvuisten ja lyhytikäisten puiden tullessa elinkaarensa loppupuolelle, tulee vieressä kasvaville hidaskasvuisille ja pitkäikäisille puille lisää tilaa kasvaa täyteen mittaansa. Hyvin monipuolinen lajisto on istutettu myös Orvokkitien maavallille. Monimuotoisuuden lisäksi rikas lajisto tuo iloa lähiympäristön asukkaille ja virkistysalueiden käyttäjille.
Perustetaan niittyjä eritasoliittymiin, tien reuna-alueille ja ulkoluiskiin. Tielinjalla tehdään rakennesyistä paikoin murskeluiskia. Näihin etelärinteiden luiskiin luodaan edellytyksiä paahdeympäristön ja -niittyjen kehittymiselle. Suotuisia olosuhteita paahdeympäristöjen kehittymiselle luodaan myös Liipolan kalliotunnelin suuakoille, joissa kallioiset paahteiset paikat tarjoavat tähän hyvät edellytykset. Valtatien varrelle perustetaan useampia erilaisia niittytyyppejä, aina sijainnin olosuhteet ja kehittymismahdollisuuden huomioon ottaen.
Aina ei istuteta ja kylvetä, vaan hyödynnetään maassa olevaa siemenpankkia, joka aikanaan kehittyy ja kasvittuu luontaisesti. Tällaisia kohteita on vesistöjen varsilla sekä metsien reuna-alueilla. Näissä kohteissa rakentamisen aikana vaurioituneet alueet siistitään ja tasataan ja jätetään kasvittumaan luontaisesti.
Käytetään maisemoinnissa ennen rakentamista talteen otettuja pintamaita, jolloin paikalla ollut siemenpankki ja sitä myötä alueen lajisto palautuu. Talteen kerättyä metsänpohjaa käytetään viimeistelyyn muun muassa maa-ainesten sijoitusalueella Metsä-Hennalan kohdalla ja meluvallin viimeistelyyn Nikulan eritasoliittymässä.
Hyödynnetään mahdollisimman paljon nykyistä kasvillisuutta ja sidotaan se osaksi maisemointia. Uuden kasvillisuuden tieltä ei poisteta mitään turhaan, vaan olemassa olevaa pyritään säilyttämään mahdollisimman paljon. Esimerkiksi Kujalan eritasoliittymässä, jossa on paljon puustoa ja taimikkoa, kasvillisuus kasvaa jo hyvää vauhtia.
Mietitään maisemointi ja istutukset ympäristöönsä sopivaksi ja sitä tukevaksi. Liipolan tunnelin suuaukoille ei toteuteta tiesuunnitelmavaiheessa esitettyjä massapensasistutuksia. Suuaukot maisemoidaan ympäristöön sopiviksi käyttäen niittyjä, rakentamisen aikana löytyneitä kiviä, metsitystä ja paahdeympäristöalueita. Näin hyödynnetään alueen ominaispiirteet, lämpimät kivi ja -kalliopinnat sekä alueet, jotka tarjoavat massapensasistutusalueita luonnollisemman ja monipuolisemman ympäristön.
Kasvillisuuden vieraslajikartoitus on tehty, lajit tunnistettu ja niitä sisältävät pintamaat on käsitelty oikein. Tällä varmistetaan, että vieraslajeja ei levitetä ympäristöön rakentamisen seurauksena.
Istutuksiin käytettävä kasvualusta eli multa seulotaan maa-aineksista paikan päällä.
Lisätiedot:
VALTARin maisemasuunnittelu- ja työmaaviestintävastaava Tarja Kojo, AFRY Finland Oy, puh. 010 332 6766, [email protected]
Projektipäällikkö Janne Wikström, Väylävirasto, puh. 029 534 3600, [email protected]
Seuraa hanketta:
www.twitter.com/vt12letke (@Vt12Letke)
Vt 12 Lahden eteläinen kehätie -hankkeen tavoitteena on varmistaa sujuvampi ja turvallisempi liikenne valtatiellä 12 sekä edistää maankäytön ja elinkeinoelämän kehittymismahdollisuuksia koko Lahden seudulla. Hankekokonaisuuteen kuuluu valtatie 12 Lahden eteläisen kehätien rakentaminen ja maantien 167 Lahden eteläisen sisääntulotien parantaminen.
Väylävirasto vastaa valtion tieverkon, rautateiden ja vesiväylien kehittämisestä sekä kunnossapidosta. Huolehdimme myös maankäytön yhteensovittamisesta ja liikenteen palvelutasosta. Näin edistämme yhteiskunnan hyvinvointia ja elinkeinoelämän kilpailukykyä.