Ohjelmien vaikutukset, riskit ja epävarmuudet

Väyläverkon suunnitelmia ja ohjelmia valmisteltaessa arvioidaan aina niiden vaikutuksia. Tavoitteena on varmistaa, että päätökset perustuvat tietoon, eri näkökulmat voidaan sovittaa yhteen ja mahdollisia haitallisia vaikutuksia voidaan vähentää. Vaikutusten arviointi on keskeinen osa hankkeiden priorisointia ja koko ohjelmakokonaisuuden kehittämistä.

Arviointi perustuu Liikenne 12 ‑suunnitelmassa määriteltyihin tavoitteisiin ja arviointikehikkoon. Sen avulla tarkastellaan, miten väyläverkon kehittäminen vaikuttaa liikennejärjestelmään kokonaisuutena ja tukee valtakunnallisia tavoitteita.

Kuva: Liikenne 12-suunnitelman tavoitteet muodostavat kehikon vaikutusten arvioinnille perusväylänpidon suunnitelmassa, suunnitteluohjelmassa ja investointiohjelmassa.

Miten kokonaisuus edistää Liikenne 12 -suunnitelman tavoitteita?

Perusväylänpito ylläpitää verkon perusrakennetta ja mahdollistaa päivittäisen liikkumisen, investointiohjelman hankkeet kehittävät verkkoa vastaamaan tulevaisuuden tarpeita ja suunnitteluohjelma parantaa hankkeiden suunnitteluvalmiutta. Kokonaisuus parantaa toimivuutta ja turvallisuutta, tukee ekologista ja taloudellista kestävyyttä sekä edistää esteettömyyttä ja joukkoliikennettä eri väylämuodoilla.

Alueellisiin erityispiirteisiin vastaaminen

Ohjelmien toimenpiteet on valittu pääasiassa sen perusteella, miten ne vastaavat valtakunnallisiin tavoitteisiin. Kun huomioidaan käynnissä olevat toimenpiteet ja tehdyt päätökset, Liikenne 12:n toimeenpano vastaa eri alueiden erityispiirteisiin ainakin jossain määrin.

Riskit ja epävarmuudet

Väyläverkon kehittämiseen ja ylläpitoon liittyy epävarmuuksia, jotka voivat vaikuttaa ohjelmien toteutumiseen ja aikatauluihin. Epävarmuuksien aiheuttamia riskejä tunnistetaan ja seurataan osana ohjelmien valmistelua ja päivityksiä. Ohjelmien vuosittainen päivittäminen mahdollistaa reagoinnin muuttuvaan toimintaympäristöön.

Ohjelmien toteutumiseen vaikuttavat rahoitustaso, kustannustason kehitys ja maailmanpoliittinen tilanne, jotka voivat muuttaa sekä tarvetta että hankkeiden kustannuksia. Myös suunnittelun ja lupaprosessien eteneminen sekä suunnitteluresurssien saatavuus voivat viivästyttää hankkeita ja nostaa kustannuksia. 

Ilmastonmuutos ja liikennemäärien ennustamiseen liittyvä epävarmuus lisäävät riskejä pitkällä aikavälillä. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta riskinä on, että ilmastonmuutoksen vaikutukset toteutuvat ennakoitua nopeammin ja edellyttävät esimerkiksi resurssien siirtämistä kehittämisinvestoinneista perusväylänpitoon.

Suomen talous ja kuljetukset ovat vahvasti sidoksissa kansainväliseen kehitykseen. Maailmanpoliittiset muutokset, globaalit kriisit tai talouden suhdannevaihtelut voivat nopeasti muuttaa kuljetusvirtoja ja väylähankkeiden tarvetta. Tämä voi vaikuttaa hankkeiden ajoitukseen, sisältöihin ja kannattavuuteen. Esimerkiksi pandemia saattoi tuoda pysyviä vaikutuksia työntekoon, joka vaikuttaa esimerkiksi työmatkoihin ja työmatkojen aiheuttamiin ruuhkiin.

Väestönkehitys, kaupungistuminen ja työnteon muutokset lisäävät epävarmuutta liikenne-ennusteisiin. Myös teknologian nopea kehitys ja ilmastonmuutoksen vaikutukset voivat muuttaa liikenteen tarpeita ennakoitua nopeammin.