Perusväylänpito ja suunnittelu 2026

Liikenne 12-suunnitelman päivityksen yhteydessä on tunnistettu tarve perusväylänpidon rahoitustason merkittävään nostamiseen. Lisärahoituksella hallittaisiin väylien korjausvelan kasvua, turvattaisiin hoidon ja liikenteenpalveluiden tasoa, sekä mahdollistettaisiin pienehköjen liikenteen toimivuutta, turvallisuutta ja kestävyyttä edistävien parantamishankkeiden ja toimenpiteiden toteuttamista.

Perusväylänpidon tarkoitus on varmistaa olemassa olevan väyläverkon liikennöitävyys ja kunto. Perusväylänpidon määrärahoilla rahoitetaan tien- ja radanpitoa sekä vesiväylänpitoa. Rahoituksen ollessa riittämätön väylänpidossa priorisoidaan liikenneverkon päivittäisen liikennöitävyyden vaatimat toimet, kuten hoito, liikenteen ohjaus ja jäänmurto. Myös vilkasliikenteisen ja elinkeinoelämälle merkittävän verkon kunnosta ja liikenneturvallisuudesta pyritään huolehtimaan.

Perusväylänpidon rahoitustaso laskee erittäin niukaksi. Rahoitus on vuosina 2024–2026 kohtuullisen hyvällä tasolla hallituksen tienpitoon kohdistaman korjausvelkarahan ansiosta. Rahoitus on laskemassa erittäin niukalle tasolle vuosille 2027–2029.

Perusväylänpidon rahoituksen kohdistamisessa liikkumavara on pieni rahoituksen niukkuuden ja pitkien sopimusten takia. Käytettävissä oleva korjausrahoitus riittää vain vilkasliikenteisimmille väylille. Pistemäisiä korjauksia, kuten päällysteiden paikkauksia ja rikkoutuneiden vaihteiden vaihtoja, toteutetaan mahdollisuuksien mukaan. Ennakoivan kunnossapidon edellyttämiä oikea-aikaisia toimenpiteitä ei pystytä toteuttamaan. Rataverkon suunniteltuja peruskorjaushankkeita joudutaan keskeyttämään. Tämä lisää myöhemmin tarvittavia korjauksia sekä niiden kustannuksia. Liikenneverkon parantamiseen rahoitus ei juuri riitä. Suunnitelmakaudella väylien kunto heikkenee ja korjausvelka kasvaa vilkasliikenteisen verkon ulkopuolella, mikä näkyy myös ihmisten arjessa ja elinkeinoelämän kuljetuksissa.   

Perusväylänpidon nykyisellä rahoituksella ei pystytä vastaamaan liikennejärjestelmän tavoitteisiin ja suunnitelman ulkopuolelle jää merkittävä määrä tärkeitä tarpeita.  Lisärahoituksella voitaisiin pitää kunnossa myös keskivilkasta tieverkkoa, jatkaa rataverkon kriittisiä korjauksia, lisätä siltojen korjauksia ja toteuttaa vaikuttavia pieniä parantamishankkeita. Näillä edistettäisiin Liikenne 12 -suunnitelman tavoitteita ja palveltaisiin laajasti Suomen yhteiskuntaa ja kilpailukykyä. 

Jos perusväylänpidon rahoitusta edelleen vähennetään, väylien tarpeellisia korjauksia joudutaan leikkaamaan myös vilkkaimmalla verkolla. Päivittäiseen liikennöitävyyteen vaikuttavasta hoidosta olisi myös pakko tinkiä.

Perusväylänpidon tulevaisuudennäkymiä varjostavat lisääntyvät tarpeet ja epävarmuus rahoitustasosta. Näkymiin vaikuttavat toimintaympäristön muutosten lisäksi erityisesti, toteutuuko Liikenne 12 -suunnitelman mukainen perusväylänpidon rahoitustason nousu vuodesta 2030 eteenpäin. Lisäksi liikenteenohjauksen ja jäänmurron kustannukset kasvavat ja useita elinkaarihankkeita siirtyy perusväylänpidosta rahoitettavaksi.


Graafi perusväylänpidon rahoituksen jakautumisesta vuonna 2026. Kokonaisuus on noin 1,6 miljardia euroa, josta tienpitoon menee 770 miljoonaa, radanpitoon 414 miljoonaa, vesiväylänpitoon 125 miljoonaa ja liikenteenohjaukseen 166 miljoonaa euroa.
Kuva: perusväylänpidon rahoituksen jakautuminen vuonna 2026.

Perusväylänpidon rahoituksen jakautuminen vuonna 2026 on esitetty väylämuodoittain ja tuotteittain yllä olevassa kuvassa. Vuoteen 2025 verrattuna korjausvelkarahoitusta on käytettävissä 80 M€ vähemmän. Pääosin tämän vuoksi korjaustuotteen rahoitus on edellisvuoteen nähden 92 M€ alhaisempi. Parantamisen ja suunnittelun rahoitus pienenee vielä enemmän eli 105 M€, mikä on peräti 63 % edellisvuotta vähemmän. Hoidon ja liikenteen palvelujen rahoitustaso säilyy vuoden 2025 tasolla.

Suunnittelu vuonna 2026 – valmiutta tuleviin päätöksiin

Vuonna 2026 suunnittelussa keskitytään erityisesti siihen, että tärkeät hankkeet etenevät päätöksentekovalmiuteen. Samalla huomioidaan EU-rahoituksen mahdollisuudet, huoltovarmuus ja väyläverkon pitkäjänteinen kehittäminen koko Suomessa.  

Maanteiden osalta suunnittelukohteet on koottu alueellisten asiantuntijoiden ja Väyläviraston tunnistamien tarpeiden pohjalta. Tavoitteena on sekä edistää yksittäisten kohteiden valmiutta että muodostaa kokonaiskuvaa tulevista suunnittelutarpeista.

Rataverkon suunnittelussa painopiste on investointiohjelmaan sisältyvien hankkeiden valmistelussa sekä rataverkon toimivuuden ja turvallisuuden parantamisessa. Suunnitteluun sisältyy myös laajempia selvityksiä rataverkon kehittämistarpeista, henkilöliikennepaikoista, ratapihoista ja tasoristeysten turvallisuudesta.

Vesiväylillä suunnittelu kohdistuu hankkeisiin, joista on jo tehty toteutuspäätös tai jotka sisältyvät investointiohjelmaan. Tavoitteena on varmistaa, että nämä hankkeet voidaan toteuttaa sujuvasti ja turvallisesti.

Tiekohteet

Suunnitteluohjelman tiesuunnitelmakohteet
1. Vt 1 ja mt 102 Kehä II Nihtisillan eritasoliittymän parantaminen, Espoo, TS  (uusi)
2. Vt 3 Kyröskoski-Ikaalinen, TS
3. Vt 3 Salmin sillan uusiminen, Ikaalinen, TS  (uusi)
4. Vt 3 Sääksjärvi-Lakalaiva-Linnakallio kaistajärjestelyt ja  melunsuojaus, TS  (uusi)
5. Vt 3 Ylöjärvi - Hämeenkyrö, TS
6. Vt 4 Iin ohikulkutie, TS**
7. Vt 4 Jyväskylän kohdalla, TS
8. Vt 4 parantaminen Joutsan varalaskupaikan ja Joutsansalmen II sillan kohdalla, TS
9. Vt 5 Savilahden sillan uusiminen, Mikkeli, TS
10. Vt 6 ja mt 365 jalankulun ja pyöräilyn väylä Koria-Kuusankoski, TS
11. Vt 6 Kouvolan kohta (Keltti-Puhjo, Keltin sillan korvausinvestointi), RS
12. Vt 8 ja Mt 724 Vaasan yhdystie välillä Onkilahti - Sepänkyläntie, tiesuunnitelman päivitys (uusi)
13. Vt 8 leventäminen Bäckliden-Brännbacken, TS
14. Vt 8 Mynäjoen silta, Mynämäki, TS
15. Vt 8 Ytterjeppon liittymä, Uusikaarlepyy, TS
16. Vt 9 Auran keskustan eritasoliittymä, TS
17. Vt 9 Jämsä-Korpilahti, liittymä- ja ohituskaistajärj., TS muutos
18. Vt 9 parantaminen Leppäveden sillan kohdalla, Jyväskylä, TS
19. Vt 9 parantaminen Metsolahden sillan kohdalla, Laukaa, TS
20. Vt 9 Tampere-Orivesi, väli Käpykangas-Orivesi, TS
21. Vt 12 ja kt 65 Vaitinaron eritasoliittymä, Tampere, TS
22. Vt 12 Joutjärvi - Uusikylä, TS
23. Vt 12 Tampere (Alasjärvi) - Kangasala (Huutijärvi), TS
24. Vt 20 Korvekylä-Kiiminki, TS**
25. Vt 21 Maunu-Ropinsalmi, Enontekiö TS
26. Vt 21 Ropinsalmi-Ailakkalahti, Enontekiö, TS
27. Vt 25 Hyvinkää ja Mäntsälä, TS
28. Vt 25 Tammisaaren liittymät, TS
29. Kt 50 Kehä III välillä kt 51 - Mankki, 1. vaihe, TS
30. Kt 50 Kehä III välillä Mt 135 Lentoasemantie – Kt 45 Tuusulanväylä, 1. vaihe, TS (uusi)
31. Kt 51 Vuohimäen eritasoliittymä, Kirkkonummi, TS* (uusi)
32. Kt 77 parantaminen Oikarin sillan kohdalla, Kyyjärvi, TS (uusi)
33. Kt 92 Karigasniemen rajanylityspaikka, Utsjoki, TRS
34. Mt 120 Vihdintien kestävän liikkumisen laatukäytävä ja jatkosuunnitelmat, RS
35. Mt 152 Hämeenlinnanväylä-Tuusulanväylä (Kehä IV), TS* (uusi)
36. Mt 749 Uusikaarlepyy-Pietarsaari jalankulun ja pyöräilyn väylä, TS
37. Mt 937 parantaminen Pellon sillan kohdalla, Pello, TRS (uusi)
38. Mt 6113 ja 16620 (vt 9) jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden parantaminen välillä Muurame-Keljonkangas, TS
39. Mt 11507 Keski-Uudenmaan pohjoinen logistiikkayhteys, TS

Suunnitteluohjelman yleissuunnitelmakohteet
A. Vt 2 Nummela-Karkkila, YVA+YS
B. Vt 9 Kanavuori-Lievestuore, YVA+YS
C. Vt 9 Korpilahti-Jyväskylä, YVA+YS
D. Kt 51 Munkinmäki - Sunnanvik, YVA+YS
E. Kt 63 Ina-Kaustinen parantaminen, YS

Valtion talousarviossa mainitut suunnittelukohteet
I. Vt 4 Hirvas-Rovaniemi-Vikajärvi -hankkeen suunnittelu*

* Eduskunnan talousarviossa myöntämä erillinen määräraha tai valtuus
** MAL-toimenpide 2024-2027



Kuva: maantieverkon yleis- ja tiesuunnitelmat vuonna 2026.

Ratakohteet

Merkittävimmät selvitykset ja suunnitelmat
1. Iisalmen raakapuun kuormauspaikan jatkoselvitys ja hankearviointi
2. Imatra–Joensuu, RaS
3. Kaakamojoen ja Kiehimäjoen ratasillat uusiminen, RaS (uusi)
4. Kemijoki–Isohaara patosillat, esiselvitykset ja alustava YS
5. Kokkola–Ykspihlaja, RaS
6. Kotka: Kotolahti–Mussalo raideyhteys
7. Lappeenrannan liikennepaikka, RaS
8. Riihimäki uusi raakapuun kuormaus-paikka, YS 
9. Savonrata välillä Iisalmi–Kontiomäki jatkosuunnittelu
10. Savonrata välillä Kuopio-Iisalmi, Tarveselvitys
11. Tampere–Nokia lisäraide, YS ja YVA
12. Turku–Toijala, tarveselvitys ja hankearviointi

Muita ratojen suunnittelu- ja selvityskohteita
- Itä-Suomen radanpidon raiteet, toimenpideselvitys (uusi)
- Rataverkon raakapuun kuormauspaikkaverkon tilannekuvan päivitys (uusi)

Valtion talousarviossa mainitut suunnittelukohteet
I. Eurooppalaisen raideleveyden ratayhteyksien suunnittelu Tornio–Haaparanta–Kemi*
II. Pääradan kehittäminen: Riihimäki–Tampere kehittämisen suunnittelu*
III. Rantaradan kehittäminen Karjaa–Kauklahti*
IV. Savonrata välillä Kouvola–Kuopio nopeuden ja kapasiteetin noston suunnittelu*
V. Suupohjan radan suunnittelu ja korjaus*
VI. Tampere–Jyväskylä-radan suunnittelu*
VII. Tornio–Kolari sähköistyksen suunnittelu*

* Eduskunnan talousarvioissa myöntämä erillinen määräraha tai valtuus

Kuva: rataverkon merkittävät suunnittelukohteet vuonna 2026 Suomen kartalla.
Kuva: rataverkon merkittävät suunnittelukohteet vuonna 2026.

Vesiväyläkohteet

1. Merenkurkun syventäminen, rakennussuunnittelu
2. Oulun meriväylän sisäosan leventäminen, vesilupakäsittely
3. Ahvenanmaan meriväylät (Eckerö ja Färjsund), vesilupakäsittely
4. Inkoon meriväylän parantaminen, vesilupakäsittely *
5. Loviisan meriväylän parantaminen, vesilupakäsittely *
6. Vaasan meriväylän syventäminen, vesilupakäsittely
7. Raahen meriväylän syventäminen, yleissuunnittelu
8. Saimaan raakapuukuljetusten väylien parantaminen, yleissuunnittelu
9. Kokkolan Kantasataman meriväylän syventäminen, yleissuunnittelu (uusi)
* Hallituksen investointiohjelmassa nimetty hanke

Vesiväyläverkon suunnittelukohteet vuonna 2026 Suomen kartalla.
Kuva: vesiväyläverkon suunnittelukohteet vuonna 2026.

Suunnitteluohjelman vaikutukset

Suunnitteluohjelmaan sisältyvien hankkeiden tarve liittyy usein matka-aikojen lyhentämiseen, ruuhkien vähentämiseen, liikenneturvallisuuden parantamiseen ja maankäytön kehittämiseen. Kestävyyteen liittyvät tarpeet, kuten melu- ja pohjavesisuojaukset sekä kävelyn ja pyöräilyn edistäminen, ovat myös keskeisiä.

Rataverkon hankkeet parantavat rautatieliikenteen toimintavarmuutta ja turvallisuutta sekä tukevat elinkeinoelämän kuljetuksia ja ihmisten liikkumista. 

Vesiväylähankkeet puolestaan varmistavat meriliikenteen turvallisuutta ja tehokkuutta, vähentävät kuljetusten energiankulutusta ja päästöjä sekä tukevat teollisuuden kilpailukykyä. Osa vesiväylähankkeista on merkittäviä myös huoltovarmuuden kannalta. Lisätietoa suunnitteluohjelman vaikutusten arvioinnista löydät ohjelmaraportista.