Liikenneverkkojen kehittäminen
Valtion väyläverkon investointiohjelma on Väyläviraston asiantuntija-arvioon perustuva ehdotus uusista maantie-, rata- ja vesiväylähankkeista sekä selvitys niiden vaikutuksista. Eduskunta päättää hankkeiden toteuttamisesta osana valtion rahoitusta.
Valtion väyläverkon investointiohjelma vuosille 2027-2034 löytyy täältä.
Investointiohjelma toteuttaa valtakunnallista Liikenne 12 -suunnitelmaa ja vastaa liikenneverkon keskeisiin kehittämistarpeisiin. Hankkeet priorisoidaan niiden vaikuttavuuden, tehokkuuden ja kiireellisyyden perusteella. Ohjelma päivitetään vuosittain uuden tiedon pohjalta.
Investointiohjelmaan sisältyy kehittämishankkeita, suuria peruskorjauksia ja laajempia hankekokonaisuuksia. Mukana on myös osittain EU-rahoitteisia sekä kaupunkiseutujen ja elinkeinoelämän kanssa yhdessä rahoitettavia hankkeita. Investointiohjelmaan eivät sisälly jo päätetyt hankkeet, hankeyhtiöiden kautta toteutettavat projektit, Digiradan toteutusvaihe eikä perusväylänpidon rahoituksella toteutettavat toimet.
Investointiohjelman valmisteluun kuuluu yhteiskuntataloudellinen arviointi sekä vaikutusten tarkastelu esimerkiksi saavutettavuuden, ympäristön ja sosiaalisten vaikutusten näkökulmista. Päätöksentekoon etenevät hankkeet ovat yleensä yhteiskuntataloudellisesti kannattavia. Valinnoissa on huomioitu myös muun muassa siltojen ja muiden rakenteiden kunto, elinkeinoelämän tarpeet, liikenneturvallisuus, huoltovarmuus sekä TEN-T-asetuksen vaatimukset.
Investointiohjelman suurimmat laskennalliset hyödyt liittyvät liikenteen sujuvuuteen. Hyödyt syntyvät erityisesti matka-aikojen ja ajoneuvokustannusten pienenemisestä. Osa hankkeista vaikuttaa myös sotilaalliseen liikkuvuuteen ja huoltovarmuuteen.
Tieverkon kehittäminen
Tieverkolla rahoitus kohdistuu pääosin TEN-T-ydinverkkoon ja pääväyliin. Suurilla hankkeilla ja pienemmillä parannuksilla korjataan palvelutasopuutteita, parannetaan liikenneturvallisuutta sekä turvataan elinkeinoelämän kuljetuksia ja työssäkäyntiyhteyksiä. Lisäksi kunnostetaan kriittisiä siltoja, jotta kuljetuksia rajoittavat painorajoitukset vältetään ja alueiden välinen saavutettavuus turvataan.
Pääväylillä toteutetaan myös pienempiä ja keskisuuria hankkeita, jotka parantavat nykyistä tieverkkoa. Ne sujuvoittavat liikennettä, lisäävät turvallisuutta ja hillitsevät korjausvelan kasvua. Muun tieverkon osalta painopiste on silloissa, joiden korjaamiseen perusväylänpidon rahoitus ei riitä. Näin turvataan erityisesti elinkeinoelämän kuljetusten toimivuus tärkeillä reiteillä.
Maantieverkolla kehitetään myös pyöräliikennettä. Hankkeilla parannetaan pyöräteiden jatkuvuutta ja laatua sekä lisätään liikenneturvallisuutta erottamalla jalankulku ja pyöräily autoliikenteestä.
Rataverkon kehittäminen
Rataverkolla ohjelma sisältää muutamia suuria hankkeita, jotka parantavat yhteysvälien ja koko verkon välityskykyä, sekä pienempiä toimivuutta parantavia toimenpiteitä. Tavoitteena on parantaa saavutettavuutta ja turvata liikenteen toimivuus valtakunnallisesti ja kansainvälisesti.
Vesiväyläverkon kehittäminen
Vesiväyläverkolla toteutetaan pieniä, nopeasti vaikuttavia parannuksia, joilla turvataan elinkeinoelämän raaka-aine- ja tuotekuljetuksia.
Investointiohjelman hankkeet on priorisoitu kolmeen luokkaan
Hankkeet on priorisoitu ennen kaikkea niiden vaikutusten merkittävyyden sekä kiireellisyyden perusteella. Hankkeiden prioriteettiluokitukseen ovat vaikuttaneet lisäksi mm. hankkeen suunnitelmavalmius, toteuttamiseen käytettävissä oleva rahoitus tai kytkentä toiseen väylähankkeeseen, elinkeinoelämän investointiin tai muun maankäytön kehittämiseen.
Kuva: Investointiohjelmassa prioriteettiluokkaan 1 esitetyt tärkeimmät kehittämishankkeet, joista voidaan tehdä päätös ohjelmakauden alkupuolella.
Kuva: Investointiohjelmassa prioriteettiluokkaan 2 esitetyt kehittämishankkeet, joista voidaan tehdä päätös ohjelmakauden aikana.
Kuva: Investointiohjelmassa prioriteettiluokkaan 3 esitetyt kehittämishankkeet, joista voidaan tehdä päätös ohjelmakauden loppupuolella.
Investointiohjelman vaikutukset
Investointiohjelman valmistelu on vaiheittainen prosessi, jossa hankkeita arvioidaan ja vertaillaan. Arvioinnissa tarkastellaan muun muassa hankkeiden yhteiskuntataloudellista kannattavuutta sekä vaikutuksia saavutettavuuteen, talouteen, ympäristöön ja ihmisten arkeen.
Investointiohjelman suurimmat hyödyt kohdistuvat liikenteen toimivuuteen. Matka-ajat lyhenevät ja kuljetusten kustannukset pienenevät, mikä parantaa sekä työ- ja vapaa-ajan matkojen että elinkeinoelämän kuljetusten sujuvuutta.
Turvallisuus paranee, kun henkilövahinko-onnettomuudet vähenevät. Hyödyt syntyvät erityisesti tiehankkeista, mutta mukana on myös ratahankkeita, jotka lisäävät turvallisuutta esimerkiksi tasoristeyksiä poistamalla.
Ekologiset vaikutukset liittyvät ennen kaikkea melun ja liikenteen päästöjen muutoksiin. Melulle altistuvien määrä vähenee useissa kohteissa. Liikenteen hiilidioksidipäästöihin kohdistuvat vaikutukset ovat kokonaisuutena melko pieniä. Rakentamisen päästöjä ei ole vielä voitu ottaa huomioon kaikilta osin.
Sosiaalisen kestävyyden kannalta hankkeet vaikuttavat erityisesti liikkumismahdollisuuksiin, turvallisuuteen ja elinympäristön laatuun. Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen olosuhteiden parantaminen tukee yhdenvertaista liikkumista, muun muassa esteettömyyttä parantamalla. Vaikutukset ovat paikallisia ja ne voivat kohdistua eri tavoin eri väestöryhmiin.
Taloudellisen kestävyyden näkökulmasta vaikutukset julkiseen talouteen ovat lievästi negatiivisia. Tämä johtuu muun muassa verotulojen muutoksista ja kunnossapitomenojen kasvusta, kun väyläverkkoa laajennetaan tai parannetaan. Hankkeet kuitenkin vahvistavat kilpailukykyä parantamalla kuljetusten toimintavarmuutta ja rataverkon välityskykyä.