Tavoite: Taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille

Väyläviraston toiminnassa tavoitetta lähestytään alatavoitteen Puolittaa vuoteen 2030 mennessä liikenneonnettomuuksista johtuvien kuolemien ja vammojen määrä -kautta.

Liikkuminen on välttämätön osa ihmisten arkea. Tavoitteena on luoda liikennejärjestelmä, jossa inhimilliset virheet eivät johda kuolemaan tai vakavaan loukkaantumiseen. Liikenneturvallisuuden edistäminen on siten keskeinen osa kestävää kehitystä ja erityisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Suomen tieliikenteessä kuolee vuosittain keskimäärin yli 200 ja loukkaantuu vakavasti noin 900 ihmistä. Edellisen 10 vuoden aikana olemme jääneet liikenneturvallisuuskehityksessä selvästi jälkeen muista Pohjoismaista. 

EU:n pitkän aikavälin tavoitteena on niin sanottu Vision Zero, eli tieliikennekuolemien vähentäminen lähes nollaan vuoteen 2050 mennessä. Taustalla on Safe System -ajattelu: kaikkia onnettomuuksia ei voida estää, mutta suurin osa kuolemista ja vakavista vammoista on kuitenkin estettävissä ennakkotoimin, kuten esimerkiksi kehittämällä infrastruktuuria, tienkäyttöä ja kulkuvälineitä turvallisemmiksi.

Väyläviraston rooli liikenneturvallisuuden edistämisessä on merkittävä, vaikka puhtaasti liikenneympäristöstä johtuvat vakavat onnettomuudet maanteillä ovat melko harvinaisia. Useimmiten onnettomuudet ovat usean osatekijän (muun muassa käyttäytyminen, liikenneympäristö, olosuhteet, ajoneuvo) summa.

Väylävirasto vaikuttaa yhdessä alueellisten ELY-keskusten kanssa liikenneturvallisuuteen huolehtimalla tiestön kunnosta ja parantamisesta pyrkien minimoimaan tiestä aiheutuvat riskit. Liikenneturvallisuusvaikutusten arviointi on oleellinen osa infraomaisuuden hallintaa. Lisäksi turvallisuuden eteen tehdään paljon yhteistyötä valtakunnallisesti ja alueellisesti. Jatkuva turvallisuustyö muiden viranomaisten ja toimijoiden kanssa koskee muun muassa liikennejärjestelmäsuunnittelua, maankäytön suunnittelua, liikkumisen ohjausta, liikenteen valvontaa ja liikennetiedotusta. 

Aiempi liikennekuolemien ja loukkaantumisten puolittamistavoite koski vuosia 2010−2020. Tieliikenteessä Väyläviraston ylläpitämillä maantiellä kuolleiden määrä on edellisellä tavoitekaudella vähentynyt, mutta väheneminen on ollut asetettuun puolittamistavoitteeseen (2010−2020) nähden liian hidasta (-21 %). Poliisin tietoon tulleet loukkaantumiset ovat vähentyneet selvästi enemmän, ja vähenemä on lähellä tavoitetta (-41 %).

Tulevaisuudessa liikenneturvallisuustyön keskiössä ovat liikennekuolemat ja vakavat loukkaantumiset, joille on asetettu vastaava puolittamistavoite vuosille 2020−2030. Suomessa vakavia loukkaantumisia on tilastoitu EU:n yhteisellä vakavuuskriteerillä vuodesta 2014 alkaen. Huomionarvoista on, että osa vakavasti loukkaantuneista jää poliisin tietoon perustuvan liikenneonnettomuustilaston ulkopuolelle, eikä niistä ole paikkatietoa saatavilla.  Uusi tavoitekausi 2020−2030 on vasta alussa, mutta kehityssuunta on onnettomuuslukujen valossa oikea.

 Kuva: Tieliikenteessä maanteillä kuolleet 2010-2022 ja tavoitteen mukainen kehitys vuoteen 2030.

Kuva: Tieliikenteessä maanteillä loukkaantuneet 2010-2022.

Valtakunnallinen liikenneturvallisuusstrategia vuosille 2022−2026 ohjaa valtakunnallista liikenneturvallisuustyötä. Kunnianhimoinen liikenneturvallisuustavoite liikennekuolemien ja vakavien loukkaantumisten puolittamisesta vuosien 2020−2030 aikana edellyttää määrätietoisia toimia. Väylävirasto osallistuu aktiivisesti strategian toimeenpanoon. Strategiassa painotetaan muun muassa laajan, eri hallinnonalojen yhteistyön merkitystä, tietopohjaista päätöksentekoa ja liikenneturvallisuuden arvostuksen nostamista koko yhteiskunnassa.
Väyläviraston vastuulla olevia maanteiden turvallisuuteen liittyviä toimenpiteitä ovat muun muassa

• Nopeusrajoitusohjeiden tarkistaminen
• Rahoituksen kohdistaminen pieniin liikenneturvallisuusperusteisiin toimenpiteisiin
• Kehittämishankkeiden liikenneturvallisuusvaikutusten varmistaminen
• Kävelyn ja pyöräliikenteen olosuhteiden parantaminen
• Automaattivalvonnan kehittäminen.

Strategian vaikutusarviossa mukana olleilla toimenpiteillä arvioidaan saavutettavan karkeasti noin 20 liikennekuoleman vähenemä koko strategiakaudella. Tästä liikenneympäristöön kohdistuvien toimenpiteiden osuus on noin 20 %. 

Väylävirastolla on merkittävä rooli EU:n komission tieturvallisuusdirektiivin muutoksen käytäntöönpanossa. Muutos tähtää tieinfrastruktuurin turvallisuuden parantamiseen ja erityisesti tieliikennekuolemien ja vakavien loukkaantumisten vähentämiseen.  Muutoksen myötä direktiivin soveltamisala laajenee kattamaan TEN-T-verkon maantiet, moottoritiet, moottoriliikennetiet sekä pääväyläasetuksen mukaiset maateiden pääväylät, yhteensä 6 570 kilometriä. Muutos edellyttää nykyisten menettelyjen päivittämistä sekä uusien määrittämistä. Tavoitteena on järjestelmällinen ja ennakoiva tieinfraan liittyvien onnettomuusriskien kartoitus erityisesti teiden suunnitteluominaisuuksien arvioimiseksi, riskiperusteinen toimenpiteiden kohdentaminen ja seuranta sekä erityisesti suojattomien tienkäyttäjien huomioon ottaminen eri menettelyissä.  

Vaikuttavuuden arviointi ja mittaaminen

Väyläviraston tavoitteena on edistää liikenneturvallisuustavoitteen toteutumista jatkuvassa toiminnassaan sekä tieturvallisuusdirektiivin ja liikenneturvallisuusstrategian toimeenpanolla tiiviissä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Vaikuttavuuden merkityksellisyys on keskisuuri: viraston toimenpiteiden vaikuttavuus 10 vuoden aikajänteellä on yksin pienehkö, mutta kokonaisuudessaan laadukkaalla väylänpidolla ja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa tehdyillä toimenpiteillä on suuri merkitys nykyisen turvallisuustason ylläpitämisessä, jolloin viraston toimenpiteiden vaikuttavuus kasvaa.

Tavoite on tärkeä ja työssä nähdään mahdollisuuksia erityisesti uuden eri toimijat laajasti sitouttavan strategiakauden alkaessa. Uhkina nähdään epävarma maailmatilanne ja rahoituksen niukkuus. 

Tavoitteen edistymistä seurataan Väylävirastossa maanteiden liikenneturvallisuuden mittareilla:

• Mittareina maanteillä kuolleiden ja vakavasti loukkaantuneiden määrä vuosittain
• Henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien määrä
• Tasoristeysonnettomuusriski

Tavoitteita tukevien toimenpiteiden edistymistä seurataan osana liikenneturvallisuusstrategian ja tieturvallisuusdirektiivin toimeenpanoa:

• Liikenneturvallisuusstrategia: Väyläviraston vastuulla olevien toimenpiteiden toteutuminen, Väylävirasto on mukana yhteistyössä eri toimijoiden kanssa toteutettavissa toimenpiteissä.
• Tieturvallisuusdirektiivin toimeenpano: Muutosten edellyttämät menettelyt kuvattu ja jalkautus käynnissä. 

Vuoden 2022 saavutukset

Maanteillä kuoli vuoden 2022 ennakkotiedon mukaan 136 ja loukkaantui 2 136 henkilöä. Henkilövahinko-onnettomuuksien määrä oli 1 610. Liikennekuolemien kehitys on ollut tavoitteen mukainen. Vuosi 2022 oli onnettomuuslukujen valossa ennätyksellisen hyvä. Tavoitekausi on vasta alussa eikä yhden vuoden perusteella voida tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä, mutta suunta on oikea.

Liikenneturvallisuusstrategiaan kirjatuista Väyläviraston vastuulla olevista toimenpiteistä käynnistettiin muun muassa

• Automaattivalvonnan kehittämissuunnitelma ja oppaan laadinta
• Maanteiden nopeusrajoitusohjeen päivityksen taustaselvitys
• Verkon laajuisen tieturvallisuusarvioinnin sekä kohdennettujen tieturvallisuustarkastusten menettelyjen suunnittelu.

Lisäksi toteutettiin strategian mukaisia viestintätoimenpiteitä ja jatkettiin tasoristeysohjelmaa. Väylävirasto oli mukana edistämässä myös muita toimenpiteitä yhteistyössä eri viranomaisten ja sidosryhmien kanssa.   

Vuonna 2022 laadittiin tieturvallisuusdirektiivin toimeenpanosuunnitelma, jossa määriteltiin tieturvallisuusdirektiivin muutosten aiheuttamat päivitystarpeet Väyläviraston toimintalinjoihin, menettelytapoihin, teknisiin ohjeisiin, turvallisuusohjeisiin sekä sopimusasiakirjoihin. Toimeenpanosuunnitelman valmistumisen jälkeen loppuvuonna 2022 siirryttiin toimeenpanovaiheeseen:

• Tehtiin direktiivin edellyttäviä ohjepäivityksiä
• Laadittiin menettelyjen malliasiakirjoja
• Aloitetiin kohdennettujen tieturvallisuustarkastusten ja verkon laajuisen tieturvallisuusarvioinnin arvioinnin toimintamallin suunnittelu
• Päivitettiin määräaikaisten tieturvallisuustarkastusten toimintamallikuvausta ja ohjeistusta
• Aloitettiin suojattomien tienkäyttäjien huomioimiseen liittyvä taustaselvitys.

Case: tasoristeysohjelma

Valtion rataverkolla on 2 515 tasoristeystä, joista 1 784 on vartioimattomia. Tasoristeykset muodostavat merkittävän liikenneturvallisuusriskin. Tasoristeysonnettomuuksien määrä on selvästi vähentynyt vuosikymmenten kuluessa, mutta Suomessa tapahtuu yhä keskimäärin noin 31 tasoristeysonnettomuutta vuosittain, joissa menehtyy vuosittain keskimäärin viisi henkilöä [Lähde: liikenneturvallisuusstrategia 2022-2026]

Väylävirasto ja Liikenne- ja viestintäministeriö käynnistivät vuonna 2017 tasoristeysten parantamisohjelman. Nykyisellään tasoristeysohjelmassa on merkitty poistettavaksi tai parannettavaksi yli 400 tasoristeystä, joista on poistettu 118 ja parannettu 111 vuoden 2022 loppuun mennessä. Tasoristeysohjelman toteuttamisen kustannusarvio on 56 miljoonaa euroa. Ohjelmaan otetaan mukaan hallinnollisesti sujuvasti toteutettavia ja matalakustanteisia tasoristeysten poisto- ja parannuskohteita eri puolelta Suomen valtion rataverkkoa.

Vuonna 2021 hyväksyttiin 12-vuotinen valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma vuosille 2021-2032. Suunnitelmassa kohdistetaan tasoristeysturvallisuuden parantamiseen vuosittain 15-20 miljoonaa euroa. Tasoristeysohjelman jatkaminen on myös yksi vuonna 2022 julkaistun liikenneturvallisuusstrategian toimenpiteistä. Tasoristeysohjelman avulla on saatu ja saadaan vähennettyä tasoristeysten onnettomuusriskiä.