Tavoite: Toimia kiireellisesti ilmastomuutosta ja sen vaikutuksia vastaan
Tavoite jakautuu kahteen alatavoitteeseen:
- Parantaa kykyä sopeutua ilmastoon liittyviin riskitekijöihin ja luonnonkatastrofeihin
- Integroida ilmastonmuutosta koskevat toimenpiteet kansalliseen politiikkaan, strategioihin ja suunnitteluun.
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Liikenne- ja viestintäministeriön ja väyläviraston välisessä tulossopimuksessa seurataan liikennejärjestelmän energiatehokkuutta ja kestävän liikenteen houkuttelevuutta sisältäen ilmastonmuutoksen sopeutumisen toimenpiteitä. Väylänpidon käytännön toiminnassa korostuu yhä enemmän ilmastokestävyys ja sen riskien ja niiden aiheuttamien haittojen ennaltaehkäisy.
Väyläviraston tavoitteena on toimiva, turvallinen ja kestävä liikennejärjestelmä. Väyläviraston toiminnan kannalta merkittäviä ympäristökysymyksiä ovat muun muassa
- Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen
- Pohjavesien ja maaperän suojelu
- Melun ja tärinän hallinta
- Itämeren suojelu
- Hyvän ilmanlaadun turvaaminen.
Myös luonnon monimuotoisuuden sekä maiseman ja kulttuuriympäristön suojelu, luonnonvarojen kulutuksen minimointi sekä pintavesien suojelu ovat toimintamme vaikutusten kannalta merkittäviä.
Ilmastokestävyys läpileikkaa koko väylänpidon elinkaarta aina maankäytöstä ja suunnittelusta väylien kunnossapitoon ja käyttöön. Ilmastokestävyyden kannalta on tärkeää tunnistaa ilmiöt kuten lämpötilan vaihtelut, sateet ja myrskyt sekä niiden mahdolliset vaikutusmekanismit väyläomaisuuteen ja liikennöitävyyden varmistamisen näkökulmasta. Näin pystytään ennakoimaan ja sisällyttämään tarvittavia sopeutumisen ja varautumisen toimenpiteitä.
Vuoden 2022 saavutukset
Väylävirasto osallistui vuonna 2022 yli hallinnonalojen laadittuun KISS2030-suunnitelman (kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma 2030) tekemiseen yhdessä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa. Valtioneuvosto hyväksyi selonteon vuoden 2022 lopussa. Sopeutumissuunnitelmassa on kuvattu sopeutumisen tavoitteet, seurantamittarit ja toimenpiteet.
Sopeutumissuunnitelman taustamateriaalina valmistui riski- ja haavoittuvuustarkastelu. Sopeutumissuunnitelmassa Väylävirasto kartoitti väyläpitäjän toimenpiteitä, joilla parannetaan liikennejärjestelmän sopeutumista ilmastonmuutokseen.
Maanteiden ja rautateiden tulville herkkien kohteiden, eli tulvakohteiden, tiedonhallintaa kehitettiin muun muassa rekisteritietoja parantamalla ja hulevesirakenteiden inventoinnilla. Tulvakohteiden tiedon käytettävyyttä parannettiin tiedon analysointia kehittämällä. Lisäksi vuoden aikana osallistuttiin maa- ja metsätalousministeriön vetämään tulva- ja kuivuusriskien hallinnan valtakunnalliseen ohjausryhmään tavoitteena parantaa tulvatiedon laajempaa käytettävyyttä.
Väylävirasto koosti sopeutumisen nykytilakuvauksen pohjalta selvityksen "Ilmastonmuutoksen sopeutuminen väylänpidossa", joka sisältää 73 uutta sopeutumisen toimenpide-esitystä. Ne käsittävät nykyisen toiminnan lisäksi ennakoivia toimenpiteitä ja toimintamalleja suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon näkökulmasta, muun muassa ohjeistusta ja häiriötilanteiden ennakointia kunnossapito- ja liikennöintimalleilla myrskyjen vaikutusten minimoimiseksi.
Case: Uuden sukupolven jäänmurtajan suunnittelu
Talvimerenkulun kokonaispäästöt ja tarvittava jäänmurtokapasiteetti
Jäänmurtokalusto on rajallista ja ikääntyvää Suomessa, Ruotsissa ja Virossa, mutta Suomen akuutit tarpeet eroavat Ruotsin tilanteesta.
Jäänmurtokaluston uusimista suunniteltaessa huomioidaan talvimerenkulun järjestelmätasolla ympäristövaikutus sekä kustannukset, mukaan lukien kauppa-alusten suorituskyky ja liikennöinti alueella. Satamiin saapuvien kauppalaivojen koot ovat kasvussa, mutta tiukentuvat ympäristövaatimukset pienentävät alusten konetehoja. Avustettavien alusten koon kasvu ja jäissäkulkuominaisuuksien heikentyminen vaikeuttavat alusten pääsyä jäämassojen läpi Itämeren haastavissa jääoloissa ja lisää avustustarvetta.
Väylävirasto tekee talvimerenkulun järjestelmätason tutkimusta Aalto-yliopiston kanssa. Yhteistyössä hyödynnetään simulaatiomallia ja kartoitetaan tulevaisuudessa tarvittavien jäänmurtajien määrää ja kokoa sekä järjestelmän polttoaineen kulutusta ja ympäristövaikutusta.
Uuden jäänmurtajan suunnittelu
Osana syventyvää jäänmurron yhteistyötä Ruotsin Sjöfartsverketin kanssa valmistui vuonna 2022 uuden sukupolven jäänmurtajan suunnittelun yhteishankinta. Lisäksi tarkennettiin myös Suomen tarvitseman jäänmurtokapasiteetin määrittelyä.
Uuden jäänmurtajan suunnitteluratkaisujen ansiosta energian kulutus vähenee laskelmien mukaan noin 45 % verrattuna vanhoihin suuriin A-luokan murtajiin (Atle- ja Urho -luokat). Fossiilittoman polttoaineen ansiosta ympäristöjalanjälki voi pienentyä jopa 85 %.
Ilmastopolitiikan edistäminen
Väylävirastolla on useita rooleja kansallisen ilmastopolitiikan edistämisessä. Virasto tuottaa tietoa väylien, väylänpidon sekä liikenteen ja maankäytön yhteensovittamisen vaikutuksista ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen. Tätä tietoa hyödynnetään kansallisten ilmastoa koskevien strategioiden ja suunnitelmien laatimisessa yhteistyössä valtionhallinnon muiden tahojen kanssa. Lisäksi Väyläviraston tehtävänä on toimeenpanna valtion väyläverkkoja koskevia valtakunnallisia tavoitteita ja linjauksia ilmastonmuutokseen liittyen.
Keskeiset valtakunnalliset strategiat ja Väyläviraston rooli niissä
Liikenteen ilmastopolitiikan keskeinen strategia on valtioneuvoston toukokuussa 2021 hyväksymä fossiilittoman liikenteen tiekartta. Väyläviraston työryhmät, taustaselvitykset ja erilliset tietopyynnöt ovat tuottaneet tietoa tiekartan laatimiseen väylänpidon toimenpiteiden vaikuttavuudesta. Väylävirasto toimeenpanee osaltaan tiekartan linjauksia ja toimenpiteitä.
Väylävirasto on osallistunut valtioneuvoston huhtikuussa 2021 hyväksymän valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman (Liikenne 12) valmisteluun ja toimeenpanee sitä valtion väyläverkkojen osalta. Väylävirasto huomioi suunnitelman toimeenpanossa ilmastonmuutoksen erityisesti väylänpidon ohjelmien (valtion väyläverkon investointiohjelma, suunnitteluohjelma ja väylänpidon perussuunnitelma) laatimisessa ja vaikutusten arvioinnissa sekä kestävää liikennettä ja ilmastonmuutoksen hillintää koskevien tavoitteiden edistämisessä.
Väylävirastolla on merkittävä rooli infrarakentamisesta ja hankinnoista syntyvien ilmastopäästöjen vähentämisessä. Väylävirasto osallistuu näihin liittyvien kansallisten linjausten valmisteluun, jota tehdään ympäristöministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön johdolla. Väylävirasto toimeenpanee osaltaan ympäristöministeriön johdolla valmisteltavan Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman (KAISU) linjauksia, jotka koskevat liikenteen, työkoneiden, julkisten hankintojen ja kiertotalouden päästövähennystoimenpiteitä.
Vuoden 2022 saavutukset
Rakentamisen aikaisten päästöjen yhteismitallinen laskeminen on perusta toiminnan kehittämiselle ja erilaisten suunnittelu- ja toteutusvaihtojen vertailulle. Yhteiskehitystyön jälkeen julkaistiin Infrarakentamisen kansallinen CO2-päästötietokanta avoimeen käyttöön joulukuussa 2022. Lisäksi Infrarakentamisen vähähiilisyyden arviointimenetelmää ja raportointia kehitettiin yhdessä päästötietokannan valmistelun kanssa, ja päästötietokannan pilotointi käynnistyi valituissa suunnitteluhankkeissa. Päästölaskennan kytkemistä kustannuslaskentapalvelu IHKUun valmisteltiin, mikä osaltaan tukee päästölaskennan käyttöönottoa ja tuo vertailuvaihtoehtojen tarkastelun osaksi jokapäiväistä suunnittelua ja rakentamista. Myös pohjoismaisessa yhteistyöhankkeessa NordLCA+:ssa kehitettiin hankkeiden päästöohjauksen toimintamalleja ja työkaluja sekä käytiin tiedonvaihtoa hyvistä käytännöistä.
Energiatehokkuuden ja kiertotalouden huomioiminen hankesuunnittelussa -toimeenpanosuunnitelma valmistui. Väylävirasto osallistui kiertotalouden strategisen ohjelman (VN 2021) ja kiertotalouden Green dealin valmisteluun. Näiden lisäksi valmisteltiin kiertotaloutta tukevien vähähiilisten hankintakriteerien sisällyttämistä infrarakentamisen hankkeisiin ja käynnistettiin selvitys väyläsuunnittelun ilmastovastuullisista periaatteista.