Tavoite: Taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille

 

Väyläviraston toiminnassa tavoitetta lähestytään alatavoitteen Puolittaa vuoteen 2030 mennessä liikenneonnettomuuksista johtuvien kuolemien ja vammojen määrä -kautta. 

Liikkuminen on välttämätön osa ihmisten arkea. Tavoitteena on luoda liikennejärjestelmä, jossa inhimilliset virheet eivät johda kuolemaan tai vakavaan loukkaantumiseen. Liikenneturvallisuuden edistäminen on siten keskeinen osa kestävää kehitystä ja erityisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä.

Suomen tieliikenteessä kuolee vuosittain keskimäärin noin 200 ja loukkaantuu vakavasti yli 850 ihmistä. Edellisen 10 vuoden aikana olemme jääneet liikenneturvallisuuskehityksessä selvästi jälkeen muista Pohjoismaista. 

EU:n pitkän aikavälin tavoitteena on niin sanottu Vision Zero, eli tieliikennekuolemien vähentäminen lähes nollaan vuoteen 2050 mennessä. Taustalla on Safe System -lähestymistapa: ihmiset tekevät liikenteessä inhimillisiä virheitä, mutta ne eivät saisi johtaa kuolemiin tai vakaviin loukkaantumisiin. Lähtökohtana on ajatus jaetusta vastuusta, jossa liikennejärjestelmän eri tekijät kompensoivat toistensa puutteita. Turvallisuutta parannetaan ennakoivasti ja riskejä minimoimalla. Väylien lisäksi liikenteen turvallisuuteen vaikuttavat esimerkiksi tienkäyttäjät ja ajoneuvot. 

 

Kuva: Kuolemia ja vakavia loukkaantumisia voidaan ennaltaehkäistä vähentämällä riskejä kaikilla liikennejärjestelmän turvallisuuden tasoilla.

Väyläviraston rooli liikenneturvallisuuden edistämisessä on merkittävä, vaikka puhtaasti liikenneympäristöstä johtuvat vakavat onnettomuudet maanteillä ovat melko harvinaisia. Useimmiten onnettomuudet ovat usean osatekijän (muun muassa käyttäytyminen, liikenneympäristö, olosuhteet, ajoneuvo) summa.

Väylävirasto vaikuttaa yhdessä alueellisten ELY-keskusten kanssa liikenneturvallisuuteen huolehtimalla tiestön kunnosta ja parantamisesta pyrkien minimoimaan tiestä aiheutuvat riskit. Liikenneturvallisuusvaikutusten arviointi on oleellinen osa infraomaisuuden hallintaa. Lisäksi turvallisuuden eteen tehdään paljon yhteistyötä valtakunnallisesti ja alueellisesti. Jatkuva turvallisuustyö muiden viranomaisten ja toimijoiden kanssa koskee muun muassa liikennejärjestelmäsuunnittelua, maankäytön suunnittelua, liikkumisen ohjausta, liikenteen valvontaa ja liikennetiedotusta.

 

Kuva: Tieliikenteessä maanteillä kuolleet 2010–2024 ja tavoitteen mukainen kehitys vuoteen 2030. 

Aiempi liikennekuolemien ja loukkaantumisten puolittamistavoite koski vuosia 2010–2020. Tieliikenteessä Väyläviraston ylläpitämillä maantiellä kuolleiden määrä on edellisellä tavoitekaudella vähentynyt, mutta väheneminen on ollut asetettuun puolittamistavoitteeseen (2010–2020) nähden liian hidasta (-21 %). Poliisin tietoon tulleet loukkaantumiset ovat vähentyneet selvästi enemmän, ja vähenemä on lähellä tavoitetta (-41 %).

 

Kuva: Tieliikenteessä maanteillä loukkaantuneet 2010–2024. 

Tulevaisuudessa liikenneturvallisuustyön keskiössä ovat liikennekuolemat ja vakavat loukkaantumiset, joille on asetettu vastaava puolittamistavoite vuosille 2020–2030. Suomessa vakavia loukkaantumisia on tilastoitu EU:n yhteisellä vakavuuskriteerillä vuodesta 2014 alkaen. Huomionarvoista on, että osa vakavasti loukkaantuneista jää poliisin tietoon perustuvan liikenneonnettomuustilaston ulkopuolelle, eikä niistä ole paikkatietoa saatavilla. Uudella tavoitekaudella 2020–2030 kehityssuunta on onnettomuuslukujen valossa oikea.

Valtakunnallinen liikenneturvallisuusstrategia vuosille 2022−2026 ohjaa valtakunnallista liikenneturvallisuustyötä. Kunnianhimoinen liikenneturvallisuustavoite liikennekuolemien ja vakavien loukkaantumisten puolittamisesta vuosien 2020–2030 aikana edellyttää määrätietoisia toimia. Väylävirasto osallistuu aktiivisesti strategian toimeenpanoon. Strategiassa painotetaan muun muassa laajan, eri hallinnonalojen yhteistyön merkitystä, tietopohjaista päätöksentekoa ja liikenneturvallisuuden arvostuksen nostamista koko yhteiskunnassa. Väyläviraston vastuulla olevia maanteiden turvallisuuteen liittyviä toimenpiteitä ovat muun muassa:

• Nopeusrajoitusohjeiden tarkistaminen
• Rahoituksen kohdistaminen pieniin liikenneturvallisuusperusteisiin toimenpiteisiin
• Kehittämishankkeiden liikenneturvallisuusvaikutusten varmistaminen
• Kävelyn ja pyöräliikenteen olosuhteiden parantaminen
• Tasoristeysonnettomuuksien sekä luvattoman raiteilla liikkumisen ennaltaehkäisy
• Automaattivalvonnan kehittäminen

Strategian vaikutusarviossa mukana olleilla toimenpiteillä arvioidaan saavutettavan karkeasti noin 20 liikennekuoleman vähenemä koko strategiakaudella. Tästä liikenneympäristöön kohdistuvien toimenpiteiden osuus on noin 20 %. Liikenne- ja viestintäministeriö aloittaa strategian päivitystyön seuraavalle viisivuosikaudelle syksyllä 2025. 

Väylävirastolla on merkittävä rooli EU:n komission tieturvallisuusdirektiivin muutoksen toimeenpanossa. Muutos tähtää tieinfrastruktuurin turvallisuuden parantamiseen ja erityisesti tieliikennekuolemien ja vakavien loukkaantumisten vähentämiseen. Muutoksen myötä direktiivin soveltamisala laajenee kattamaan TEN-T-verkon maantiet, moottoritiet, moottoriliikennetiet sekä pääväyläasetuksen mukaiset maateiden pääväylät, yhteensä 6 570 kilometriä. Muutos edellyttää nykyisten menettelyjen päivittämistä sekä uusien määrittämistä. 

Tieturvallisuusdirektiivin tavoitteena on järjestelmällinen ja ennakoiva tieinfraan liittyvien onnettomuusriskien kartoitus erityisesti teiden suunnitteluominaisuuksien arvioimiseksi, riskiperusteinen toimenpiteiden kohdentaminen ja seuranta sekä erityisesti suojattomien tienkäyttäjien huomioiminen. 

Vaikuttavuuden arviointi ja mittaaminen

Väyläviraston tavoitteena on edistää liikenneturvallisuustavoitteen toteutumista jatkuvassa toiminnassaan sekä tieturvallisuusdirektiivin ja liikenneturvallisuusstrategian toimeenpanolla tiiviissä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Vaikuttavuuden merkityksellisyys on keskisuuri: viraston toimenpiteiden vaikuttavuus 10 vuoden aikajänteellä on yksin pienehkö, mutta kokonaisuudessaan laadukkaalla väylänpidolla ja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa tehdyillä toimenpiteillä on suuri merkitys nykyisen turvallisuustason ylläpitämisessä, jolloin viraston toimenpiteiden vaikuttavuus kasvaa.

Tavoite on tärkeä ja työssä nähdään mahdollisuuksia erityisesti eri toimijat laajasti sitouttavan strategian päivitystyön alkaessa. Uhkina nähdään epävarma maailmatilanne ja rahoituksen niukkuus. 

Tavoitteen edistymistä seurataan Väylävirastossa maanteiden liikenneturvallisuuden mittareilla:

• Maanteillä kuolleiden ja vakavasti loukkaantuneiden määrä vuosittain
• Henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien määrä
• Liikenneympäristön taustariskien esiintyminen kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa
• Tasoristeysonnettomuusriski

Tavoitteita tukevien toimenpiteiden edistymistä seurataan osana liikenneturvallisuusstrategian ja tieturvallisuusdirektiivin toimeenpanoa:

• Liikenneturvallisuusstrategia: Väyläviraston vastuulla olevien toimenpiteiden toteutuminen, Väylävirasto on mukana yhteistyössä eri toimijoiden kanssa toteutettavissa toimenpiteissä.
• Tieturvallisuusdirektiivin toimeenpano: Muutosten edellyttämät menettelyt kuvattu ja jalkautus käynnissä. 

Vuoden 2024 saavutukset

Maanteillä kuoli vuoden 2024 ennakkotiedon mukaan 132 ja loukkaantui 1923 henkilöä. Henkilövahinko-onnettomuuksien määrä oli 1444. Vuodet 2021–2023 olivat onnettomuuslukujen valossa ennätyksellisen hyviä ja tavoitekehityksen mukaisia, mutta vuonna 2024 maanteillä kuolleiden määrässä oli pientä kasvua ja tavoitekehityksestä poikettiin hieman. Tavoitekausi on melko alussa, ja haasteena on ylläpitää hyvää kehitystä vuoden 2024 poikkeamasta huolimatta. Suuressa kuvassa suunta on kuitenkin oikea.

Liikenneturvallisuusstrategiaan kirjatuista Väyläviraston vastuulla olevista toimenpiteistä käynnistyi tai valmistui muun muassa:

• Verkon laajuinen tieturvallisuusarviointi
• Kohdennettujen tieturvallisuustarkastusten ohjetyö ja pilotointi
• Tasoristeysten poistaminen ja parantaminen
• Tasoristeyskampanja 2024–2026
• Tiedon kerääminen rautateiden ongelmakohdista, joissa tapahtuu luvattomia ylityksiä

Lisäksi toteutettiin muita strategian mukaisia viestintätoimenpiteitä liittyen mm. luvattomaan radalla liikkumiseen. Väylävirasto oli mukana edistämässä myös muita toimenpiteitä yhteistyössä eri viranomaisten ja sidosryhmien kanssa.

Vuonna 2024 toteutettiin tieturvallisuusdirektiivin toimeenpanosuunnitelmaa seuraavin toimenpitein:

• Verkon laajuinen arviointi valmistui
• Kohdennettujen tieturvallisuustarkastusten ohjetyö ja pilotointi käynnis-tyi
• Laadittiin selvitys tieturvallisuusdirektiivin vaikutuksista Väyläviraston teknisiin ja turvallisuusohjeisiin
• Tehtiin direktiivin edellyttämiä ohjepäivityksiä 

Tasoristeysohjelman vuosi 2024

 

Valtion rataverkolla on 2 387 tasoristeystä, joista 1 660 on vartioimattomia. Tasoristeykset muodostavat tällä hetkellä selkeimmän riskin rautateillä. Tilastojen näkökulmasta Suomessa tapahtuu yhä vuosittain keskimäärin 20 tasoristeysonnettomuutta, joissa menehtyy keskimäärin kolme henkilöä (keskiarvo vuosilta 2010–2024).

Tasoristeysonnettomuuksien ja kuolleiden määrät ovat kuitenkin selkeästi vähentyneet. Vuosina 2022 ja 2023 tapahtui enää 13 onnettomuutta kumpanakin, ja vuonna 2024 vain 10 onnettomuutta.  Vuosi 2024 oli tilastohistorian ensimmäinen vuosi, kun tasoristeysonnettomuuksissa ei kuollut yhtäkään ihmistä.

Yhtenä syynä liikenneturvallisuuden parantumiseen on ollut Väyläviraston tasoristeysohjelma, joka alkoi vuonna 2018. Ohjelman aikana on poistettu tai parannettu 307 tasoristeystä valtion rataverkolla ympäri Suomea. Niin sanotut hallinnollisesti sujuvasti toteutettavat ja matalakustanteiset tasoristeysten poisto- ja parannuskohteet on jo pääosin toteutettu. Jatkossa tasoristeysohjelman toimenpiteet kohdistuvat vaarallisimpiin ja siten kalliimpiin ja monimutkaisempiin tasoristeyskohteisiin. Kaikkiaan tasoristeysohjelman toimenpiteet tulevat koskemaan yli 500 tasoristeystä.

Tasoristeysohjelman kautta tasoristeysturvallisuuden parantamiseen kohdistetaan vuosittain noin 15 miljoonaa euroa. Lisäksi Väylävirasto toteuttaa muita, erillisrahoitteisia hankkeita, joissa parannetaan tai poistetaan tasoristeyksiä.

 

Kuva: Tilastoja vuosilta 2018-2024: Tasoristeysten lukumäärä, 10v. kumulatiivinen tasoristeysonnettomuusennuste, onnettomuuksien lukumäärä ja tasoristeysten poistot + parantamiset

Tutkamerkin rakentaminen osana Kemin meriväylähanketta

Kemin meriväylähankkeessa syvennettiin 10 metrin kulkusyvyydellä oleva meriväylä 12 metrin kulkusyvyyteen vuosien 2021–2023 aikana. Hankkeen aikana luotsit nostivat esille väylän ulko-osien haasteellisuuden, koska väylältä puuttuu kiinteät tutkamaalit. Erityisesti poikkeusoloissa kiinteät turvalaitteet ovat välttämättömyys, jolla varmistetaan turvallinen väylien käyttö.

Väylävirasto selvitti tutkamerkin rakentamisedellytyksiä ja nopeasti löydettiin ratkaisut, joilla tutkamerkin rakentaminen mahdollistui.
Tutkamerkin fyysiset rakennustyöt aloitettiin kesällä 2024 teräsosien valmistuksella ja merellä asennusalustan rakentamisella. Ruoppausmassat läjitettiin syvennyshankkeen läjitysalueille ja yhteistyössä lupaviranomaisen kanssa sovittiin läjitysten ympäristövaikutusten ja vedenlaadun seurannasta. Myös pienissä Väyläviraston ruoppaustöissä seurataan vaikutuksia ympäristöön ja minimoidaan ympäristöhaitat.

Tutkamerkin asennustyöt etenivät tehokkaasti syksyyn 2024, jolloin kasuuniperusteinen tutkamerkin perustus upotettiin tavoitesijaintiin. Jäiden lähdön jälkeen vuonna 2025 hitsataan vielä merkin yläosa paikalleen. Kemin tutkamerkki turvaa laivaliikennettä vuosia eteenpäin myös poikkeuksellisen vaativissa olosuhteissa.

 

Työturvallisuus Väylävirastossa

Työturvallisuus on keskeinen osa Väyläviraston sosiaalista vastuullisuutta. Tavoitteena on varmistaa terveellinen ja turvallinen työympäristö Väyläviraston kaikilla työpaikoilla ja yhteisillä rakennustyömailla. Työturvallisuudesta huolehditaan sekä oma henkilöstö että yhteistyökumppaneiden ja palveluntuottajien henkilöstö huomioiden. Työturvallisuuden korkea taso on monen asian summa. Taustalla ovat kiinnostus toiminnan parantamiseen, hyvät menetelmät ja käytännöt, aktiivinen osallistuminen työturvallisuuskoulutuksiin sekä hyvä työterveyshuolto ja ennaltaehkäisevä toiminta. Jatkuva turvallisuuden ja turvallisuusohjeiden malliasiakirjojen kehittäminen on myös olennainen osa työturvallisuutta. Hyvä työturvallisuus lisää työtyytyväisyyttä sekä toimistoissa että yhteisillä rakennustyömailla. 

Väylävirastossa on luotu omalle henkilöstölle kattava perehdyttämisen kokonaisuus, jossa työturvallisuus ja työsuojelu ovat mukana. Lisäksi tarjolla on runsaasti kaikille avoimia verkkokoulutuksia. Menettelyt ja vaatimukset ovat samat ja yhtä tärkeät kaikille, olipa sitten kyseessä oma tai urakoitsijoiden henkilöstö.

Omavalvonta on yksi tapa varmistaa viraston ja palveluntuottajien vaatimusten mukainen toiminta. Työtä tehdään kaikilla toimialoilla ja väylänpidon eri vaiheissa: suunnittelussa, rakentamisessa, hoidossa ja ylläpidossa. Omavalvonnassa dokumentoidaan tulokset, päätökset ja korjaavat toimenpiteet. Palveluntuottajan kanssa tehtävä työmaan turvallisuuskatselmus on hyvä esimerkki omavalvonnasta. Omavalvonnan toimet ovat ennen kaikkea oppimistilanteita, joissa on mahdollisuus kehittää toimintaa mutta myös nähdä se, mitä on tehty hyvin. 

Työturvallisuudessa oli vuonna 2024 erityisesti kaksi tavoitetta: enemmän havaintoja ja vähemmän tapaturmia. Erityisen tärkeää on tehdä positiivisia turvallisuushavaintoja, koska niillä on suotuisa vaikutus vaikkapa turvallisen työmaan ylläpidossa. Väylävirasto haluaa vastuullisena toimijana kehittää työturvallisuutta eteenpäin. Esimerkiksi tasa-arvo ja yhdenvertaisuus sekä psykologinen turvallisuus ovat tärkeitä uusia teemoja, joita edistämme työturvallisuuden laajassa kentässä. Kehittäminen ei koske ainoastaan rakennustyömaita, sillä lähivuosina valmistuvat valtion virastojen yhteiset työympäristöt tuovat lisää vaatimuksia työturvallisuuden kehittämiselle yhdessä muiden organisaatioiden kanssa.