Taloudellinen kestävyys
Taloudellista kestävyyttä tarkastellaan Väyläviraston toiminnassa vaikuttavuuden, tuottavuuden ja yhteiskunnallisten hyötyjen näkökulmista. Väyläinvestoinneilla on merkittäviä työllisyys- ja aluetaloudellisia vaikutuksia, ja ne tukevat elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, liikenteen sujuvuutta ja kansantalouden toimivuutta.
Julkisten varojen tehokasta ja pitkäjänteistä käyttöä edistetään viraston hankinnoilla. Taloudellista kestävyyttä vahvistetaan tarkastelemalla hankinnoissa hinnan ohella laatua ja väyläomaisuuden elinkaarikustannuksia. Taloudellista kestävyyttä edistää myös infra-alan toimiva kilpailu ja aktiivinen markkinavuoropuhelu hankinnoissa. Lisäksi taloudellisia riskejä hallitaan käyttämällä kuhunkin hankkeeseen soveltuvia sopimusmalleja ja mahdollistamalla innovatiivisten ratkaisujen hyödyntäminen.
Vuonna 2025 vaikutusarvioinnin ja ohjelmavalmistelun kehittäminen vahvisti resurssien kohdentamista. Kestävyyden integrointi Liikenne 12 -suunnitelmaan ja hankearviointeihin tarkoitti, että taloudellista tehokkuutta tarkasteltiin yhdessä ilmasto-, ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten kanssa.
Digitalisaatiota hyödynnetään taloudellisen kestävyyden vahvistamisessa kapasiteetin hallinnan, ennakoitavuuden ja resurssien tehokkaan käytön näkökulmasta. Erilaisilla tiedolla johtamisen ratkaisuilla tuettiin liikennejärjestelmän tehokkuutta sekä investointien vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta.
Korjausvelan hallinta on olennainen osa väyläverkon taloudellista kestävyyttä. Suunnitelmallinen ja ennakoiva kunnossapito sekä rahoituksen pitkäjänteisyys tukevat korjausvelan hallintaa. Korjausvelan hallinnalla on taloudellisten vaikutusten lisäksi yhteys liikenneturvallisuuteen, palvelutasoon ja väyläverkon toimintavarmuuteen. Vuoden 2025 lopussa väyläverkon korjausvelka oli lähes 4,3 miljardia euroa. Nykyisellä rahoitustasolla korjausvelan ennustetaan kasvavan merkittävästi 2030-luvulle mentäessä, mikä lisää pitkän aikavälin kustannuspaineita ja siirtää peruskorjaustarpeita tulevaisuuteen. Erityisiä haasteita liittyi vähäliikenteisten maanteiden päällysteisiin, siltoihin sekä rataverkon vilkkaasti liikennöityihin linjaosuuksiin.
Vuonna 2025 kehitettiin maanteiden rakenteellisen kunnon kuvaamista verkkotason kuntotietojen perusteella. Tulosten perusteella voidaan jatkossa kehittää myös rakenteellisen kunnon korjausvelan laskentaa. Radan päällysrakenteen mitatun kunnon mittareita on kehitetty ja testattu korjausvelkalaskennan yhteydessä. Korjausvelkalaskelmassa on lisäksi kehitetty väylien korjausvelan jakoa palvelutasoluokkiin tavoitteena tunnistaa nykyistä paremmin kriittinen korjausvelka.