Ekologinen kestävyys
Ekologista kestävyyttä edistetään Väyläviraston toiminnassa ilmastonmuutoksen hillinnän ja siihen sopeutumisen, ympäristöhaittojen torjunnan, luonnon monimuotoisuuden huomioimisen sekä kiertotalouden keinoin. Tavoitteena on pienentää infrastruktuurin elinkaaren ympäristövaikutuksia. Tämä huomioidaan keskeisenä osana väylänpidon tuotteita hankittaessa. Ympäristönäkökulmat sisältyvät sekä strategiseen ohjaukseen että hankkeiden suunnitteluun, toteutukseen ja kunnossapitoon.
Vuonna 2025 ilmastotyössä korostui päästölaskennan hyödyntäminen suunnitteluhankkeissa sekä laadittiin Infran ja väylänpidon keinot ilmastonmuutoksen torjunnassa sekä Elinkaarikestävyys väyläverkolla -selvitykset, joissa tarkasteltiin laajaa keinovalikoimaa ja yhteistyön merkitystä. Väylävirasto osallistui vuoden aikana myös vähähiilisen infran haastekilpailuun, jossa haettiin uusia ja skaalautuvia ratkaisuja infra-alan päästövähennyksiin, kiertotalouteen ja digitalisaatioon. Lisäksi päivitettiin kunnossapidon kaluston ympäristövaatimuksia, mikä ohjasi hankintoja ja toimintaa vähäpäästöisempään suuntaan.
Ilmastonmuutokseen sopeutumista tarkasteltiin väyläverkon haavoittuvuuden näkökulmasta ja kehitettiin säähän liittyvien vaurioiden ja häiriöiden tiedonhallintaa.
Väyläviraston Päästöttömät työmaat – Kestävien hankintojen Green Deal -sopimus palkittiin vuonna 2025 yhtenä vuoden 2024 parhaista kestävyyssitoumuksista. Sopimuksen tavoitteena on vähentää infratyömailla syntyviä päästöjä ja sisällyttää väylähankintoihin ilmastonäkökulman huomioon ottavia ympäristökriteerejä. Samalla hankintakriteerien kehittäminen ja markkinavuoropuhelu tukivat vähähiilisten ratkaisujen yleistymistä toimialalla.
Luonnon monimuotoisuutta huomioitiin sekä suunnittelussa että toteutuksessa. Vuoden aikana jatkettiin kurtturuusun ja muiden haitallisten vieraslajien torjuntaa väylähankkeiden yhteydessä, sekä pilotoitiin lupiinin hävittämissuunnittelua. Suurissa rata- ja tiehankkeissa, kuten Helsinki–Riihimäki-rataosuudella ja Hailuodon kiinteässä yhteydessä, vesistövaikutusten hallinta, luontoselvitykset ja vesiluvat sisältyivät hankkeiden suunnittelu- ja toteutusratkaisuihin. Luonnon monimuotoisuus Varsinais-Suomen väylänpidossa- selvitys valmistui. Väyläympäristöissä uhanalaista lajistoa, kuten paahdeympäristöjen kasvi- ja perhoslajeja huomioitiin kunnossapidon toimilla ja niiden ajoituksella. Tästä esimerkkinä ovat mm. tienvarsien niittotöiden ajoitus ja niittorajoitukset.
Kiertotaloutta edistettiin vuonna 2025 materiaalitehokkuuden ja resurssiviisauden näkökulmasta. Maa- ja kiviainesmassojen hallintaa kehitettiin, raidesepelin kiertotaloutta selvitettiin ja kiertotaloussuunnitelmien mallipohjat julkaistiin hankkeiden käyttöön. Myös asfaltin uusiokäyttöä koskeva kehitystyö sekä kiertotalouden Green Deal -sitoumus tukivat materiaalien tehokasta hyödyntämistä. Samalla kiertotalousratkaisut tukivat kustannustehokkuutta koko elinkaaren aikana vähentämällä neitseellisten materiaalien tarvetta ja tehostamalla materiaalien käyttöä.
Digitalisaatio ja tiedolla johtaminen tukevat myös ekologista kestävyyttä. Vuonna 2025 kunnossapidon suunnittelussa ja resurssien kohdentamisessa hyödynnettiin tietoa väyläverkon kunnosta ja kuormituksesta, mikä mahdollisti ennakoivampaa toimintaa ja materiaalien tehokkaampaa käyttöä. Digirata-hanke eteni kohti eurooppalaista kulunvalvontajärjestelmää ja loi pitkällä aikavälillä edellytyksiä tehokkaammalle kapasiteetin hallinnalle ja energiatehokkaammalle liikenteelle.