Kuva: Liikennetalouden asiantuntija Hanna Sandell Väylävirastosta.
Mistä väylähankkeiden vähähiilisyyden arvioinnissa on kyse?
Väylävirasto pyrkii vähentämään toiminnallaan liikenteen ja väylärakentamisen ilmastovaikutuksia. Tähän tarvitaan monia keinoja. Yksi vaikuttavimmista keinoista on hiilijalanjäljen laskenta ja merkittävimpien päästövähennystoimenpiteiden tunnistaminen ja huomioiminen jo suunnitteluvaiheessa osana vähähiilisyyden arviointia. Tätä arviointia edellytetään kaikissa Väyläviraston ja ELY-keskusten suunnitteluhankkeissa, joista laaditaan hankearvioinnit.
Päästövähennysmahdollisuuksien arviointi ja tunnistaminen varhaisista suunnitteluvaiheista lähtien on tärkeää, sillä mahdollisuudet vaikuttaa päästöihin pienenevät suunnittelun tarkentuessa. Varhaisessa vaiheessa vaihtoehtoisilla linjauksilla tai muilla ratkaisuilla voidaan monesti minimoida CO2-päästöjä paremmin. Lisäksi vähähiilisyyden arviointi suunnitteluvaiheessa on tärkeää, sillä se tuottaa tietoa hankkeen ilmastovaikutuksista ja auttaa tukemaan päätöksenteossa niin suunnittelijoita kuin päättäjiäkin.
Mitä väylähankkeiden vähähiilisyyden arvioinnissa on meneillään?
Väylähankkeiden päästöjen arvioinnissa on menty paljon eteenpäin viime aikoina. Väylävirasto on vuoden 2023 loppupuolella julkaissut menetelmä- ja raportointiohjeet infrarakentamisen vähähiilisyyden arviointiin. Ohjeiden avulla suunnitteilla olevien väylähankkeiden päästöjä on mahdollista arvioida puolueettomasti ja vertailukelpoisesti. Lisäksi väylähankkeiden kustannushallintaan käytettävään Ihku-laskentapalveluun on tullut päästölaskentatyökalu uutena ominaisuutena.
Väylähankkeiden rakentamisen aikaisten päästöjen arviointi osana suunnitteluprosessia on kohtalaisen uusi asia. Väylävirasto vaatii arvioimaan päästöjä kaikissa uusissa väylähankkeissa, joista tehdään hankearviointi. Hankearvioinnin tarkoituksena on selvittää hankkeen kustannusten lisäksi hankkeiden toimenpiteiden aiheuttamia hyötyjä ja haittoja. Näistä uudistuksista kerroimme viime vuonna Väyläviraston uutiskirjeessä.
Hankkeiden suunnittelu on pitkä prosessi, joten menetelmäohjeen mukaista vähähiilisyyden arviointia ei ole vielä kovin monesta hankkeesta tehty. Tilanne tulee kuitenkin muuttumaan sitä myötä, kun uusien hankkeiden suunnitelmia valmistuu. Toki on tärkeä huomioida, että jo valmistuneista suunnitelmista ei ainakaan tässä vaiheessa tehdä jälkikäteen päästölaskelmia.
Koska kyse on uudesta asiasta, tarjoamme tukea suunnittelijoille ja projektipäälliköille. Sidosryhmäyhteistyö on ollut avainasemassa jo arviointimenetelmän kehittämisessä, ja yhteistyö jatkuu tiiviinä. Keräämme jatkuvasti kokemuksia ja kehitämme arviointiohjeistusta palautteen pohjalta. Alkukesän aikana meiltä on tulossa myös videomuotoinen koulutus vähähiilisyyden arvioinnista. Siinä kerromme päästölaskennan periaatteista sekä esittelemme, miten arviointimenetelmän mukaista laskentaa käytännössä tehdään.
Millaisia mahdollisuuksia vähähiilisyyden arviointi tuo tulevaisuudessa?
Kun päästölaskentadataa alkaa kertyä enemmän, se tuo lukuisia uusia mahdollisuuksia. Voimme esimerkiksi laskea eri hanketyyppien keskimääräisiä päästöjä ja vertailla uusia hankkeita aikaisempiin hankkeisiin. Päästödatan tuomat mahdollisuudet selviävät tarkemmin, kun datan määrä kasvaa.
Tällä hetkellä pakollinen päästölaskenta koskee vain suunnitteluhankkeita. Myöhemmin päästölaskentaa on tarkoitus tehdä laajemmin myös rakenteilla olevista hankkeista. Näin saisimme vertailutietoa siitä, pitivätkö suunnittelussa saadut tiedot paikkansa käytännössä.
Lisäksi on erittäin tärkeää, että alan ihmiset saavat lisää tietoa ja kokemuksia vähähiilisyyden arvioinnista. Tieto päästöistä voi myös osaltaan vaikuttaa tuleviin päätöksiin siitä, mitä väylähankkeita rakennetaan.
Lue myös
Pääjohtaja Wihlman: Väylävirasto sitoutuu ympäristön huomioimiseen
Kohti sosiaalisesti kestävää väyläverkkoa: ”Kyse on vaikutuksista ihmisiin”
Kiertotalouden edistäminen on osa ympäristövastuullista väylänpitoa