Vt 6 parantaminen välillä Tykkimäki-Kaipiainen

 

Valtatien 6 parantamisen yleissuunnitelma Tykkimäen ja Kaipiaisen väliltä on valmistunut vuonna 2009. Liikennevirasto (nykyinen Väylävirasto) on antanut siitä hyväksymispäätöksen vuonna 2011, hyväksymispäätös on rauennut vuoden 2019 lopussa. Välille Tykkimäki-Utti valmistuu alueen kaavoitukseen liittyen aluevaraussuunnitelma vuonna 2020. Liittymäjärjestelyjä ja rinnakkaistietä toteutetaan vaiheittain ja niistä on jo tehty tiesuunnitelmia. Välin Utti-Kaipiainen jatkosuunnittelusta ei ole päätöksiä.

 

Valtatieosuus ei nykyisin täytä pääteille asetettuja vaatimuksia. Suurimmat ongelmat ovat vaarantunut liikenneturvallisuus, tärkeiden pohjavesialueiden pilaantumisriski sekä liikennemelu.

 

 

Yleissuunnitelma koskee noin 19 kilometrin pituista valtatien osuutta Käyrälammen eritasoliittymän ja Kaipiaisen välillä.

Yleissuunnitelman lähtökohtana oli vuonna 2007 valmistunut ympäristövaikutusten arviointi ja siitä kesäkuussa 2007 saatu yhteysviranomaisen lausunto.

Kaakkois-Suomen tieliikenteen selkärankana toimiva valtakunnallisesti merkittävä valtatie 6 on myös toinen pääyhteys Suomesta Venäjälle.

Valtatieosuus ei nykyisin täytä pääteille asetettuja vaatimuksia. Suurimmat ongelmat ovat vaarantunut liikenneturvallisuus, tärkeiden pohjavesialueiden pilaantumisriski sekä liikennemelu.

Hankkeen tavoitteena onkin liikenneturvallisuuden sekä kuljetusten ja työmatkaliikenteen sujuvuuden parantaminen. Myös maakunnan keskeisen pohjavesialueen suojaaminen liikenteen haitoilta on keskeinen tavoite.

 

 

 

Hankkeen sisältö

Valtatie parannetaan nykyiselle paikalleen 4-kaistaisena keskikaiteellisena tienä. Eritasoliittymät rakennetaan Tykkimäkeen, Uttiin ja Metsoon. Jatkuvan rinnakkaistien ja muun täydentävän tieverkon lisäksi rakennetaan mm. pohjavedensuojausta 14 km matkalle sekä meluesteitä 4,7 km.

Valtatien parantamisen periaate

Ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) sekä yleissuunnitelman ja siitä annetun hyväksymispäätöksen perusteella valtatie parannetaan nykyisellä paikallaan.

Nykyisellä paikalla parantaminen turvaa Utin kylärakenteen ja palvelujen säilymisen ja on myös saanut ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä eniten paikallisten asukkaiden kannatusta. Samalla vältytään uuden tielinjan ihmisille, luonnolle ja maisemalle aiheuttamilta haitoilta. Nykyisellä paikallaan parantaminen mahdollistaa rakentamisen useassa vaiheessa.

Valtatie rakennetaan nelikaistaiseksi eritasoliittymin varustetuksi päätieksi:

• Valtatie 6 rakennetaan nelikaistaisena eritasoliittymin varustettuna tienä Tykkimäestä Kaipiaisiin. Kuivalan mutkan oikaisun kohdalla valtatietä siirretään enimmillään noin 150 metriä nykyisen tien eteläpuolelle. Muualla valtatie parannetaan nykyisellä paikallaan.
• Valtatielle voidaan asettaa nopeusrajoitus 100 km/h lukuun ottamatta Utin linnakkeen ja Kuivalan välistä noin 3,5 kilometrin mittaista osuutta sekä suunnittelualueen itäpäätä (Kaipiaisten liittymäalue), joissa nopeusrajoitus tulee olemaan 80 km/h.
• Uuden valtatien poikkileikkaus on nelikaistainen keskikaiteellinen tie 2x9,5/7,0 metriä lukuun ottamatta Utin kohtaa, jossa valtatien alustava poikkileikkaus on noin 3,5 kilometrin matkalla nelikaistainen kapealla keskikaistalla varustettu tie 2x9,75/7,5 metriä. 
• Valtatielle rakennetaan eritasoliittymät Tykkimäkeen, Uttiin ja Metsoon.
• Valtatielle järjestetään koko suunnittelualueelle jatkuva rinnakkaistie maantienä. Tykkimäestä Pöllömäkeen rinnakkaistie sijoittuu pääsääntöisesti uuteen maastokäytävään. Pöllömäestä Kaipiaisiin rinnakkaistie hyödyntää nykyistä yksityistietä. Kaipiaisissa rinnakkaistie on asemakaava-alueella katu. Kevyt ja hidas liikenne kielletään valtatiellä. Valtatien 6 rakentamiseen kytkeytyvät muut maantie- ja katujärjestelyt kevyen liikenteen väylineen tehdään yleissuunnitelman periaatteiden mukaisesti.
• Eritasoliittymät sekä valtatie Tykkimäen, Utin ja Kaipiaisen kohdalla valaistaan.
• Valtatielle rakennetaan pohjavedensuojaus yhteensä noin 14 kilometrin matkalle, josta osa on nykyisen suojauksen korvaamista uudella.
• Meluesteitä rakennetaan yhteensä noin 4,7 kilometrin matkalle.
• Huolellisella tieympäristön käsittelyllä varmistetaan tieratkaisujen sopivuus ympäristöönsä. Huomiota kiinnitetään erityisesti suojeltaviin ja uhanalaisiin lajeihin.
• Valtatien molemmille puolille rakennetaan riista-aita Tykkimäestä Tirvantien liittymään. Eläinten kulkuyhteyksin turvaamiseksi Kivistönmäkeen rakennetaan vihersilta.

Hankkeen toteuttamisesta ei ole päätöstä.

 

 

 

Vaihettainen toteutus

Kiireellisimpänä toteutettavasta ensi vaiheen hankkeesta välillä Tykkimäki–Kuivala on valmistunut tiesuunnitelman vuonna 2016 ja Väylävirasto antanee siitä hyväksymispäätöksen vuoden 2020 aikana. Tieosalta poistetaan yksityisten teiden liittymät rakentamalla rinnakkaistietä. Myös maanteiden liittymiä ja kevyen liikenteen yhteyksiä järjestellään. Rakentamisen kustannusarvio on 3,8 miljoonaa euroa.

Toisena kiireellisenä osahankkeena on vireillä jakson länsipäässä Tykkimäen eritasoliittymä. Sen tiesuunnitelman laatiminen saattaa olla ajankohtaista lähivuosina. Liittymä tarvitaan Kullasvaaran alueelle laajentuvan RR-tavaraterminaalin maantiekuljetuksia varten. Hankkeen yleiskaavoituksen ja aluesuunnittelun tekee Kouvolan kaupunki vuosina 2018–2020.

Lähtökohdat ja nykytilanne 

Valtatien keskimääräinen vuorokausiliikenne suunnittelualueella on 6200–9200 ajoneuvoa vuorokaudessa. Raskaan liikenteen osuus on poikkeuksellisen suuri, 15–21 prosenttia. Kausivaihtelu on voimakasta.

Vuosina 2012–2016 valtatiellä Tykkimäen ja Kaipiaisen välillä on tapahtunut 13 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta, joista kaksi johti kuolemaan.

Valtatieosuus ei täytä pääteille asetettuja vaatimuksia. Tiejaksolla on runsaasti liittymiä ja se on liikennemääriin ja raskaan liikenteen osuuksiin nähden liian kapea. Valtatien nopeusrajoitus vaihtelee 70 km/h ja 100 km/h välillä. Suurimmat ongelmat ovat huono liikenneturvallisuustilanne, tärkeiden pohjavesialueiden pilaantumisriski sekä liikennemelu. Liittyminen sivutieltä valtatielle on valtatien liikennemäärän ja ajonopeuksien takia hankalaa.

Lähes koko tiejakso kulkee tärkeän pohjavesialueen päällä. Pohjavedensuojaus ei kata nykytilassa koko pohjavesi-alueella kulkevaa tien osaa ja siten 120 000 asukkaan juomaveden pilaantumisriski on suuri. Tieliikenteen aiheuttama melu häiritsee paikallisia asukkaita ja virkistysalueita.

Nykyinen valtatie kulkee vuonna 1792 valmistuneen Utin linnakkeen läpi katkaisten etelän puoleisen traverssin eli muurien välissä olevan käytävän, joka on jakanut puolustusrintaman lohkoihin. Linnake on valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö ja muinaismuistolain suojelema muinaisjäännös. Utin varuskunnan asuinalue on maakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltu rakennettu kulttuuriympäristö. Nykyinen valtatie kulkee aivan puurakenteisen asuinalueen vierestä. Tien varrella on joitakin arvokkaita luontokohteita, mutta varsinaisia luonnonsuojelualueita ei suunnittelualueella ole.

• Luonnonarvojen kannalta arvokkaat alueet ja pohjavesialueet (pdf, 2.2 Mt)
• Kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet (pdf, 2.3 Mt)

 

Vaikutukset 

Tieosuuden parantaminen tukee pääteiden kehittämisen toimintalinjojen mukaisten tavoitteiden toteutumista. Valtatien parantamisen jälkeen liikenne Tykkimäen ja Kaipiaisen välillä on sujuvaa ja turvallista pitkälle tulevaisuuteen. Pohjavesien pilaantumisriski on pienentynyt merkittävästi ja liikenteen meluhaitat ovat vähentyneet liikenteen kasvusta huolimatta.

• Valtatien 6 parantaminen turvaa liikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden pitkälle tulevaisuuteen. Sujuvuusongelmien poisto palvelee raskaan liikenteen toimintaedellytyksiä ja aikataulujen pitävyyttä sekä lyhentää matka-aikoja.
• Tieosuuden merkittävimmät liikenneturvallisuusongelmat poistuvat ja onnettomuuksien vakavuudet pienenevät. Henkilövahinko-onnettomuudet vähenevät 33 prosenttia ja liikennekuolemat 45 prosenttia.
• Valtatien ruuhkaisuus poistuu lähes kokonaan.
• Rinnakkaistiestön kehittäminen parantaa paikallisen liikenteen olosuhteita.
• Uuden järjestelyt mahdollistavat linja-autoreittien järjestelyn hyvin lyhytmatkaista koululais- ja asiointiliikennettä palvelevaksi.
• Joukkoliikenteen toimintaedellytykset sekä matka-aikojen ennustettavuus paranevat.
• Järjestelyt turvaavat hyvät, selkeät ja turvalliset yhteydet päätieltä asuin- ja työpaikka-alueille.
• Yleissuunnitelmaratkaisu vastaa maankäytön suunnitelmia ja tavoitteita sekä tukee maankäytön kehittämistä.
• Pohjavesisuojaus vähentää valtakunnallisesti merkittävän pohjavesialueen pilaantumisriskiä huomattavasti. 
• Liikenteen aiheuttamat meluhaitat vähenevät. 55 dB päivämelualueella (7–22) asuvien määrä vähenee liikenteen voimakkaasta kasvusta huolimatta nykyisestä 40 asukkaasta 15 asukkaaseen.
• Liikenteen aiheuttamat este-, päästö- ja viihtyisyyshaitat vähenevät.
• Liikennejärjestelyt tukevat Utin kyläyhteisön säilymistä.
• Luonnon monimuotoisuus säilyy luontokohteiden suojelun, kompensaation ja tieympäristön toimenpiteiden avulla.
• Valtatien leventämisen ja uusien väylien rakentamisen alta joudutaan lunastamaan metsätalousmaata. Erityisesti rinnakkaistien rakentaminen pirstoo jonkin verran metsäkiinteistöjä. Yhteyden valtatielle ja osittain myös valtatien poikki pitenevät jonkin verran.
• Hanke on yhteiskuntataloudellisesti kannattava. Hyötykustannussuhde on 1,6.
• Hanke lisää elinkeinoelämän kuljetusten taloudellisuutta ja parantaa yritysten kilpailukykyä sekä tukee maankäytön ja elinkeinoelämän kehittämistä alueella.
• Hankkeen kustannusarvio on 84,7 miljoonaa euroa, josta lunastus-, korvaus- ja tietoimituskustannusten osuus on 1,5 miljoonaa euroa (maku ind. 130; 2010=100). Hankkeen kustannukset tulevat lähes kokonaan ELY-keskuksen vastattavaksi.