Muut tiehankkeet Päijät-Häme

Käynnissä

Muut käynnissä olevat tiehankkeet Päijät-Hämeessä.

Muut käynnissä olevat tiehankkeet Päijät-Hämeessä

Päijät-Hämeen hyvä logistinen sijainti ja liikenneyhteydet ovat olleet ratkaisevassa roolissa alueen kehityksessä. Yli puolet maakunnan väestöstä (lähes 120 000) asuu alueen keskuksessa Lahdessa.

Päijät-Häme kytkeytyy pääväyliensä ja ratayhteyden ansiosta hyvin muuhun Suomeen. Maakuntaa halkoo etelä-pohjoissuunnassa valtatie 4, joka haarautuu Jyväskylän suuntaan johtavaksi (vt 4) että Mikkelin/Kuopion suuntaan johtavaksi (vt 5). Valtatie 12 halkoo Päijät-Hämettä yhdistäen Itä- ja Länsi-Suomen. 

Muita alueen merkittäviä tieyhteyksiä ovat Lahden seudulta Varsinais-Suomen suuntaan johtava kt 54, Lahdesta Jämsään Päijänteen länsipuolelta vievä vt 24 sekä maakunnan itäreunalta alkava kt 46. Kantatie 46 on myös osa valtakunnallista yhteysväliä (vt 4–kt 46–vt 15) Pohjois-Suomesta Kymenlaaksoon, HaminaKotkan satamaan ja Vaalimaan kautta Venäjälle. 

Päijät-Hämeen nykyinen teollisuusrakenne suosii tiekuljetusten käyttöä. Liikennemäärät ovat jatkuvassa kasvussa maakunnan keskeisen valtakunnallisen sijainnin takia.

Päijät-Hämeen nykyinen teollisuusrakenne suosii tiekuljetusten käyttöä. Liikennemäärät ovat jatkuvassa kasvussa maakunnan keskeisen valtakunnallisen sijainnin takia. Erityisesti Lahden keskustan lävistävän valtatien 12 tukkoisuus on haitannut osaltaan alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämistä. 

Valtatie 12 on ollut pullonkaula Etelä-Suomen itä-länsisuuntaisella merkittävimmällä logistisella yhteysvälillä. Tähän on luvassa merkittävä parannus, kun Lahden eteläinen kehätie rakennetaan vuosina 2017–2021. Hankkeessa rakennetaan uusi ohitustie, joka kiertää Lahden keskustan ja kulkee osin tunnelissa.

Alueen päätiestöön on panostettu viime vuosina, ja se on saatu tyydyttävään kuntoon. Aikaisempina vuosina on käytetty ns. halpoja päällystysmenetelmiä, joita ei voida enää käyttää. Osalla päätiestöä ja muuta tiestöä joudutaan alentamaan nopeusrajoituksia teiden huonon kunnon vuoksi. Pääteiden ramppeja täytyy korjata tulevina vuosina. Alemmalla tieverkolla ongelmana ovat kantavuuspuutteet, joita ei voida rahoituksen niukkuudesta johtuen korjata.

Sivu päivitetty 19.07.2019