Euroopan laajuinen liikenneverkko ja rahoitus

Joulukuussa 2013 annettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi sekä Verkkojen Eurooppa -rahoitusvälineen perustamisesta. TEN-T -suuntaviivat määrittävät Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon lukeutuvat projektit sekä yhteisen edun projektit. Suuntaviivat yksilöivät liikenneverkolle asetettavat vaatimukset, kehittämisen prioriteetit sekä toteuttamisen työkalut. Suuntaviivoihin sisältyy myös kriteereiden perusteella määritellyt liikenneverkkojen kartat.

TEN-T-verkosto koostuu kahdesta tasosta: vuoteen 2030 mennessä rakennettavasta ydinverkosta (core network) ja vuoteen 2050 mennessä rakennettavasta kattavasta verkosta (comprehensive network). TEN-T-verkon tavoitteena on turvallinen ja kestävä EU:n liikennejärjestelmä, joka edistää tavaroiden ja ihmisten saumatonta liikkumista. TEN-T ydinverkko keskittyy tärkeimpiin yhteyksiin ja solmukohtiin. Ydinverkon toteuttamista edistää käytäviin perustuva lähestymistapa. TEN-T-verkko kattaa kaikki liikennemuodot: maantie-, ilma-, sisävesi-, meri- sekä liikennemuotojen yhdistelyn mahdollistavat alustat.

Ydinverkko ja kattava verkko Suomessa

Kuva: Klikkaa suuremmaksi.

Kansallisen kattavan tie- ja rataverkon pituus on noin 8 800 km, josta ydinverkon pituus on noin 2 460 km.

 

Kuva: Väylän karttasovellus.

Ydinverkkoon kuuluvat:

  • Saimaan vesistöalue
  • Helsingin ja Turun kaupunkisolmukohdat
  • Helsingin ja Turun lentokentät
  • HaminaKotkan, Helsingin, Turun ja Naantalin satamat
  • Kouvolan rautatie- ja maantieterminaali (RRT)

Kattavaan verkkoon Suomessa sisältyy 18 lentoasemaa, 12 satamaa ja 1 rautatie- ja maantieterminaali (RRT).

Lisäksi TEN-T-verkkoon kuuluvat Horisontaaliset hankkeet: Merten moottoritie (MoS), liikenteen telemaattiset sovellusjärjestelmät (SESAR, ITS, ERTMS, RIS ja VTMIS), sekä uudet teknologiat ja innovointi.

TEN-T ydinverkkoon on valittu yhdeksän multimodaalista ydinverkkokäytävää (core network corridor). Ydinkäytävistä Skandinavia-Välimeri ja Pohjanmeri-Itämeri ulottuvat aivan eteläisimpään Suomeen, mutta suurin osa Suomesta on ydinkäytävien ulkopuolella. Eurooppa-tasoinen pääyhteys Venäjälle kulkee Vaalimaan (tie) ja Vainikkalan (rata) kautta.

TEN-T ydinverkkokäytävät.

Ydinkäytävän laajennusehdotus

Euroopan komissio on ehdottanut 6.6.2018, että Verkkojen Eurooppa – ohjelmaa (Connecting Europe Facility, CEF) uudistetaan osana EU:n seuraavaa, vuosien 2021–2027, pitkän aikavälin budjettikautta. Verkkojen Eurooppa rahoitusta osoitettaisiin liikenteen alan investointeihin 30,6 mrd euroa. CEF -uudistuksen yhteydessä on myös huomioitu mm. Suomen edistämän Pohjanmeri–Itämeri -ydinkäytävän laajentaminen pohjoiseen. Pohjanmeri–Itämeri -ydinkäytävää ehdotetaan jatkettavan Suomen kautta Ruotsin Luulajan ydinsatamaan, yhdistäen Suomen rautatieverkon ydinkäytävään. Skandinavia-Välimeri ydinkäytävää ehdotetaan myös jatkettavan Etelä-Ruotsista Luulajan ydinsatamaan, josta se jatkuisi Norjan Narvikin ydinsatamaan.

Kuva ehdotetuista ydinkäytävien laajennuksista.

TEN-T ja CEF Liikenne -asioiden kansallinen koordinointi

Verkkojen Eurooppa koostuu kolmesta verkosta: TEN-T (liikenne), TEN-EN (energia) sekä TEN-TELE (tietoliikenne). Liikenne- ja viestintäministeriöllä on vastuu TEN-T ja Verkkojen Euroopan (CEF) liikennesektoriin liittyvistä asioista Suomessa ja LVM edustaa Suomea näihin liittyen EU:ssa. LVM yhdessä Väylän ja Traficomin kanssa on uudelleen organisoinut kansallisen TEN-T ja CEF -liikennetiimin 1.1.2019 lähtien. Väylä ja Traficom koordinoivat Suomen valtion CEF liikennehakemuksia ja käynnissä olevia projekteja. TEN-T -tiimi vastaa kansallisesta TEN-T- ja CEF -liikenneasioiden valmistelusta ja tiedottamisesta. Tiimin työskentely on rahoitettu CEF -ohjelman PSA (Program Support Action) -rahoituksella. Tiimin työssä avustavat Ramboll Finland ja Wega.

Kansallisen TEN-T ja CEF -liikenneasioiden valmistelun lisäksi, pohjoismaiset TEN-T -viranomaiset ovat aloittaneet tiiviimmän yhteistyön seuraavaan ohjelmakauteen valmistautuessaan.

reaktionapit
Sivu päivitetty 03.12.2019