Yhteystiedot

Kehittämisselvitys
Keski-Suomen ELY-keskus

Projektipäällikkö

Kari Keski-Luopa

  • 0295 024 690
  • etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Kts. myös osahankkeiden yhteystiedot

Vt 18/23 Jyväskylä-Keuruu

Valtatie 18 alkaa Jyväskylän Keljosta. Keljon ja Petäjäveden välinen osuus on kaksikaistainen ja yhteinen valtatien 23 kanssa. Petäjävedellä valtatie 18 erkanee valtatiestä 23. Valtatie 23 jatkuu Keljosta Kuopion suuntaan ja on yhteinen valtatien 9 kanssa aina Hankasalmelle asti, missä valtatie 23 erkanee valtatiestä 9 kohti Varkautta.

Valtatiet 18 ja 23 ovat tärkeitä pitkämatkaista liikennettä välittäviä keskisen Suomen poikittaisia tieyhteyksiä.  Niillä on tärkeä rooli myös seudun sisäisessä työmatka- ja asiointiliikenteessä sekä vapaa-ajan matkoilla.  Taajamien ja kylien kohdalla valtatiellä on myös taajaman sisäistä risteävää liikennettä maankäytön sijoittuessa valtatien molemmin puolin.

Valtateiden 18 ja 23 kehittämisselvitys

Valtateiden 18 ja 23 kehittämisselvitys välillä Jyväskylä - Keuruu on valmistunut vuonna 2018. Selvityksessä on käsitelty noin 76 kilometrin pituisen valtatiejakson parantamista. Suunnittelualue ulottuu Jyväskylästä Ristonmaan eritasoliittymästä Keuruun Haapamäelle yhdystien 6007 liittymään.

Suunnittelualue (pdf, 670 kt)

Kehittämisselvityksessä on muodostettu kokonaisnäkemys valtateiden 18 ja 23 nykytilanteesta sekä kehittämistarpeista. Lähtökohtana on ollut palvelutasolähtöinen ajattelu, jossa keskeisempien käyttäjätarpeiden näkökulmasta on asetettu yhteysvälille palvelutasotavoitteet ja havaittujen palvelutasopuutteiden perusteella määritelty toimenpiteet.

Haapamäen ja Ruokkeen välillä valtatien liittymiä kehitetään tasoliittyminä ja liittymien määrää vähennetään katkaisemalla 22 yksityistieliittymää. Ruokkeen ja Keljon välillä liittymät ovat tavoitetilanteessa eritaso- ja liikennevaloliittymiä. Kehittämistoimenpiteinä on esitetty myös mm. pyöräily- ja kävely-yhteyksien parantamista, liityntäpysäköinnin kehittämistä, tien leventämistä, alustavia meluntorjuntakohteita sekä valaistuksen lisäämistä. Kehittämisselvityksessä toimenpiteet on jaoteltu kolmeen vaiheeseen. Vaiheistuksessa ei oteta kantaa toimenpiteiden toteutusvuosiin, jotka riippuvat käytettävissä olevasta rahoituksesta sekä maankäytön ja liikennemäärien kehittymisestä.

Kehittämisselvityksen laadinnassa on ollut mukana suunnittelualueen kuntien edustajat. Suunnittelun alkuvaiheessa pidettiin sidosryhmätilaisuus, jossa esiteltiin valtatien nykytilaa ja kartoitettiin lähtökohtia ja näkemyksiä selvitysalueen käyttäjistä, käyttäjätarpeista ja koetuista nykytilanteen ongelmista.

Kehittämisselvityksen suunnitelmaraportista pyydetään lausunnot selvitysalueen kunnilta, Keski-Suomen liitolta, Keski-Suomen museolta sekä niiltä sidosryhmiltä, jotka esittivät työn aikana järjestetyssä sidosryhmätilaisuudessa toiveen saada lausua valmiista suunnitelmasta. Kehittämisselvitystä ei muuteta lausuntojen pohjalta, vaan lausunnot toimivat yhdessä raportin kanssa jatkosuunnittelun pohjana.

Toteutus

Kehittämisselvitys ei ole maantielain mukainen suunnitelma, vaan kehittämisselvityksessä esitetyt toimenpiteet tarkentuvat ja saavat lainvoiman myöhemmin laadittavien kaavojen sekä tiesuunnitelmien tai rakennussuunnitelmien kautta. Kehittämisselvitys palvelee erityisesti valtateiden 18 ja 23 parantamisen jatkosuunnittelua sekä maankäytön suunnittelua. Kehittämisselvityksen toimenpide-ehdotuksista suurin osa on esitetty periaatteellisella tasolla ilman tarkempaa kohdekohtaista suunnittelua. Ratkaisut tarkentuvat jatkosuunnittelussa, kun suunnittelua tehdään tarkemmilla lähtötiedoilla.

Kehittämisselvitys (doria.fi)

reaktionapit
Sivu päivitetty 02.07.2019