Hoppa till innehåll

Väyläviraston uusi ohjeistus edistää uusiomaarakentamista

Julkaistu 15.12.2020

Väylävirasto julkaisi tämän vuoden alussa uuden uusiomaarakentamisen ohjeistuksen. Väyläviraston ympäristötoimintalinjan päämäärät ja periaatteet ovat pysyneet samanlaisina jo Liikenneviraston ajoilta asti, ja virasto pyrkii nyt edistämään uusiomateriaalien hyötykäyttöä tulevissa hankkeissa tuoreen ohjeistuksensa avulla.

paksu kerros uutta asfalttia, ja sen päällä kaksi miestä, työkone ja auto

Väylävirasto ilmoittaa ympäristötoimintalinjansa tavoitteiksi syntyvän jätteen määrän pienentämisen ja luonnonvarojen säästämisen. Uudella ohjeistuksella Väylävirasto haluaa edistää sekä viraston omien että ulkopuolisten toimijoiden jätemateriaalien hyötykäyttöä tavalla, joka olisi mahdollisimman kestävä. Samalla pyritään yhtenäistämään eri hankkeiden käytäntöjä ja lisäämään tasapuolisuutta.

"Uusi ohjeistus määrittelee aika paljon sitä, miten uusiomateriaaliasioita viedään meillä eteenpäin", sanoo Väyläviraston tietekniikan asiantuntija Laura Valokoski.

Valokosken mukaan uutta ohjetta noudatetaan jatkossa suunniteltaessa ja päätettäessä uusiomateriaalien käytöstä maanteiden ja rautateiden rakentamisessa, parantamisessa ja kunnossapidossa. Mitään määrällisiä tai ajallisia tavoitteita uusiomateriaalien käytön edistämiseksi ei kuitenkaan ole Väylävirastosta asetettu.

"Suurin syy siihen on, että meidän pitää aina hankekohtaisesti tarkastella, miten jokin hanke on mahdollista toteuttaa kestävällä tavalla. Emme aina tiedä etukäteen, mitä hankkeita toteutuu ja miten niiden lähistöltä on saatavilla uusiomateriaaleja."

Ohjeistuksen merkittävimmät muutokset

Yksi tuoreen ohjeistuksen keskeisimmistä muutoksista liittyy ratahankkeisiin.

"Meillä ei aikaisemmin ollut olemassa ratahankkeita koskevaa ohjeistusta, sillä käytössä oli Tiehallinnon aikainen ohje. Nyt tarkoituksena on tuoda ratahankkeisiinkin uusiomateriaalipuolta mukaan. Asia koskee lähinnä meluvalleja ja huoltoteitä, joita ratojen yhteyteen tehdään", Valokoski toteaa.

Toinen selkeä muutos liittyy käyttömahdollisuuksien selvitykseen.

"Aiemmin käyttömahdollisuuksia tutkittiin vain osassa hankkeista ja osassa ei. Nyt on linjattu, että jatkossa käyttömahdollisuudet selvitettäisiin ainakin jollakin tasolla jokaisen hankkeen kohdalla. Lisäksi arvioimme hankkeiden omien jätteiden käyttömahdollisuuksia. Lisäksi ohjeistuksen avulla pyritään systematisoimaan teknisen soveltuvuuden arviointia. Teknisen soveltuvuuden arviointimenettely onkin kuvattu tuoreessa ohjeistuksessa entistä tarkemmin", Valokoski kertoo.

Soveltuvuuden varmistaminen mahdollistaa ja lisää uusiomateriaalien käyttöä eri hankkeissa.

Tavoitteisiin liittyy myös riskejä

Valokoski kertoo, että kiertotaloustavoitetta kohti edetessä on tärkeää huomioida myös joitakin mahdollisia riskitekijöitä. Niistä ehkä kriittisin liittyy uusiomateriaalien soveltuvuuteen vaativassa tie- ja raideinfrakäytössä. Teknistä soveltuvuutta arvioidaan monin eri tavoin.

"Uudella ohjeistuksella pyrimme hallitsemaan erilaisten uusiomateriaalien soveltuvuutta erilaisissa rakenteissa ja sitä, miten näiden materiaalien avulla saadaan ylipäätään tehtyä toimivia rakenteita."

Muut riskit liittyvät lähinnä materiaalien saatavuuteen sekä aikatauluihin.

"Että onko materiaalia saatavilla silloin kun on ajateltu ja niin paljon kuin on ajateltu. Aikatauluun liittyvä riski voi olla esimerkiksi lupaprosessin viemä aika, eli kuinka se saattaa vaikuttaa johonkin hankkeeseen. Myös ympäristötekijät pitää ottaa huomioon."

"Emme halua kuljettaa materiaaleja ylipitkien matkojen takaa, koska silloin niistä saatava ympäristöhyöty valuisi hukkaan."

Kentällä ohjeistus ja siinä tehdyt linjaukset on otettu Valokosken mielestä positiivisesti vastaan.

"Alan toimijat ovat pääsääntöisesti sitoutuneet edistämään kiertotaloutta. Toki jossakin yksittäisessä asiassa joku voi olla eri mieltä, mutta isossa kuvassa alalla mennään laajalti kestävämpään suuntaan."

Uusiomateriaalien käyttö väylärakentamisessa -ohje

Teksi on julkaistu alun perin Suomen Tieyhdistyksen ammattilehdessä Tie & Liikenne 5/2020
Teksti: Miika Halmela
Kuva: Väylävirasto


Tämä artikkeli on vanha. Artikkeli voi sisältää vanhentunutta tietoa ja linkit eivät mahdollisesti toimi. Julkaisumme löytyvät kootusti nykyään Doria-julkaisuarkistosta