Hyppää sisältöön
Hankkeen usein kysytyt kysymykset
  • Saimaan kanavaa kehitetään seuraavan kolmen vuoden ajan eli vuosina 2021-2024. Kanavan sulkuja pidennetään ja sen vedenpintaa nostetaan. Sulkujen yläportteja siirretään 11,5 metriä ylävirran suuntaan, mikä kasvattaa kanavaa käyttävien alusten maksimikokoon nykyisestä 82,5 metristä 93 metriin. Vedenpintaa nostetaan 10 senttiä, mikä mahdollistaa alusten kulkusyvyyden noston 4,35 metristä 4,45 metriin. 

  • Hanke kattaa Suomen puolella Lappeenrannassa sijaitsevat kolme sulkua (Mälkiä, Mustoja, Soskua) sekä viisi sulkua Saiman kanavan vuokra-alueella Venäjän puolella. (Pälli, Ilistoe, Cvetotchnoe, Iskrovka ja Brusnitchnoe). 

  • Saimaan kanava on suomalaisten ylläpitämä. Venäjän puolen hankealueella saavat työskennellä vain suomalaisen passin omaavat henkilöt. Venäjän puolella olevat sulut sijaitsevat Saimaan kanavan vuokra-alueella ja siellä toimiminen tai työskentely on luvanvaraista. Venäjän puolella sijaitsevista suluista käytetään niiden venäjänkielisiä nimiä nimeä, kun asioidaan venäläisten kanssa ja tämän hankkeen yhteydessä. 

  • Suomen valtio on vuokrannut Venäjän valtiolta alueen, jolla Saimaan kanava sijaitsee. Maa on Venäjän valtion omistuksessa, mutta Suomi on vuokrannut sen pitkällä vuokrasopimuksella. Suomi käyttää ja kunnossapitää kanavaa ja siihen liittyviä rakenteita. 

  • Saimaan kanava mahdollistaa suorat vesitieyhteydet Saimaan vesialueen satamista Itämerelle. Kanavan kilpailukykyä rajoittavat nykyisin sen sulkujen sallima aluskoko sekä kanavan sulkeutuminen talvisin. Hankkeella tavoitellaan vesiliikenteen kilpailukyvyn parantamista. Hankkeen tavoitteena on erityisesti turvata Saimaan kanavan ja Saimaan järvialueen tavaraliikenteen toiminta- ja kehittämisedellytykset tulevaisuudessa.  

    Kanavan suurin käyttäjä on Kaakkois-Suomen metsäteollisuus, joka käyttää kanavaa sekä raakapuun tuontiin että lopputuotteiden vientiin. Metsäteollisuuden ohella kanavaa käyttävät muun muassa kemianteollisuuden ja rakennusaineteollisuuden yritykset. Kanavan läpi kulkee myös matkailu- ja huviveneliikennettä. 

  • Kanavasulkujen pidentäminen ja vedenpinnan nostaminen mahdollistavat suurempien alusten käytön ja niille suuremman kulkusyvyyden kanavalla. Aluskoon kasvamisen myötä myös vesiliikenteen kuljetukset tehostuvat ja myös päästöt voivat hieman pienentyä. Tavoitteena on mahdollistaa nykyaikaisemman ja ympäristöystävällisemmän, eurooppalaisen aluskannan sekä suurempien matkustaja- ja risteilyalusten liikkuminen.   

  • Kanavalla liikennöi sekä rahti-, matkailu- että huviliikennettä. Kehittäminen mahdollistaa rahtialusten maksimilastin kasvattamisen nykyisestä 2 500 tonnista yli 3 000 tonniin. Alusten maksimikoko voi hankkeen jälkeen olla 93 metriä ja kulkusyvyys 4,45 metriä. Lisäksi nykyaikaisemman ja ympäristöystävällisemmän, eurooppalaisen aluskannan sekä suurempien matkustaja- ja risteilyalusten liikkuminen mahdollistuu.  

  • Kanava suljetaan rakentamisen vuoksi kahtena peräkkäisenä vuonna talvikaudella kahdeksan kuukauden ajaksi (lokakuusta kesäkuuhun). Kanavan rakennustöillä on positiivinen työllistävä vaikutus. 

  • Mälkiän ja Mustolan sulut sijaitsevat asutuksen läheisyydessä. Lisääntyvä liikenne ja rakennustyöstä kuuluvat äänet vaikuttavat jonkin verran lähellä asuvien elämään. Asukkaita tiedotetaan aktiivisesti töiden vaikutuksista. 

  • Hankkeesta vastaa Väylävirasto. Urakoitsija ilmoitetaan kilpailutuksen valmistuttua, arviolta kevään 2022 aikana. 

  • Talvirakentamisen vaatimukset ovat samat kuin kesällä. Talven kylmyys ja lumi hankaloittavat ja hidastavat työtä, mutta suojaukset ja lämmitys auttavat selviämään talvikauden haasteista.