Pinta- ja hulevedet

Suomessa on paljon järviä, mutta koska vesistömme ovat matalia, on vettä varsin vähän. Vähäisen vesimäärän vuoksi vesistömme ovat herkkiä likaantumaan. Suurin vesistöjemme kuormittaja on hajakuormitus, mutta myös väylänpito ja liikenne, erityisesti vaarallisten aineiden kuljetukset, voivat aiheuttaa riskin pintavesien laadulle. Väylien rakentamisesta pintavesille aiheutuvia haittoja vältämme huolellisella suunnittelulla, töiden oikealla ajoituksella, asentamalla tarvittaessa suojaverhoja vesialueelle ja huolehtimalla työmaan aikaisten hulevesien hallinnasta.

Pintavesien suojelu on tärkeää

Pintavesien suojelu on tärkeää, sillä pohjavesiesiintymien lisäksi raakavettä otetaan myös pintavesiesiintymistä. Suomen vesihuoltolaitosten käyttämästä raakavedestä noin 60 %, on pohjavettä tai tekopohjavettä ja loput pintavettä.  Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita vesiä ovat pienvedet, monet virtavedet ja lintuvedet.

Hulevedet ja puhdistetut jätevedet

Hulevedellä tarkoitetaan rakennetuilla alueilla syntyvää maan pinnalta, rakennuksen katolta tai muilta vastaavilta pinnoilta pois johdettavaa sade- ja sulamisvettä. Hulevesien sisältämät haitta-aineet voivat heikentää vesistöjen veden laatua ja aiheuttaa tulvia kaduilla, pihoilla ja viemäriverkostossa.   Hulevesien hallintaa ohjaa pääosin maankäyttö- ja rakennuslaki.

Jätevesien puhdistamisvelvollisuus koskee kaikkia jätevesiä, joita ei johdeta viemäriverkostoon. Puhdistetulla jätevedellä tarkoitetaan kotitalouksista ym. peräisin olevaa talousjätevettä, jonka puhdistamiseen käytetään joko maasuodatinta, pienpuhdistamoa tai maahan imeyttämistä.

Väylävirasto suhtautuu kielteisesti muilta alueilta johdettavien hulevesien sekä puhdistettujen jätevesien johtamiseen maanteiden ja rautateiden sivuojiin. Jos hulevesien määrä ja haitallisuus on vähäistä, voi alueellisen ELY-keskuksen liikenteen ja infrastruktuurin vastuualue harkintansa mukaan kuitenkin sallia vesien johtamisen maantien sivuojaan tekemällä  asianosaisen kanssa sopimuksen.

Väylävirasto (aiemmin Liikennevirasto)  on selvittänyt maantie- ja rataosuuksia, joilla liikenne tai väylänpito voi aiheuttaa riskin pintavedenottamoiden käyttämän veden laadulle. Selvityksessä tunnistettiin kaikkein riskialtteimmat maantie- ja ratajaksot, joilla riskien vähentämistoimia on tarpeen jatkossa selvittää tarkemmin.

Väylävirasto on aiemmin tehnyt selvityksiä tieltä ympäristöön ohjautuvien hulevesien laadusta. Tulosten mukaan maanteiden hulevesien mukana huuhtoutuu erityisesti kiintoainetta, tiettyjä metalleja, kloridia ja öljyhiilivetyjä, sekä fosforia ja typpeä. Uudemmassa, eurooppalaisena yhteistyöhankkeena toteutetussa tiehulevesien laatua ja käsittelymenetelmiä koskevassa tutkimushankkeessa on tutkittu myös hulevesien orgaanisia epäpuhtauksia ja mikromuoveja. Mikromuovipäästöt syntyvät ajoneuvojen renkaiden, jarrujen, maalien sekä tien päällysteen ja ajoratamerkintöjen kuluessa. Mikromuovit samoin kuin merkittävä osa muista haitta-aineista kulkeutuu hulevedessä kiintoaineen mukana. Tien sivuojan luiskat pidättävät hyvin kiintoainetta ja samalla myös kiintoaineeseen sitoutuneita haitta-aineita.

Lisätietoa

Pintavedenoton suhteen kriittisimmät väyläosuudet liikenteen ja väylänpidon kannalta (Väyläviraston tutkimuksia 12/2019)

Maanteiden hulevesien laatu, tutkimusraportti (Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 12/2013)

Hulevesiopas (Suomen Kuntaliitto 2012)

Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila (Ymparisto.fi-sivusto)

 

reaktionapit
Sivu päivitetty 28.02.2020