Ilman laatu

Väylän tavoitteena on vähentää liikenteen ja väylänpidon epäpuhtauspäästöjä ilmaan ja siten parantaa ilmanlaatua erityisesti taajamissa.

Ilmanlaatu on Suomessa yleisesti ottaen hyvä, mutta silti ilmansaasteet aiheuttavat Suomessa vuosittain 1600-2000 ennenaikaista kuolemaa. Terveyshaitat aiheutuvat suurelta osin pienhiukkasista, jotka sisältävät mm. syöpävaarallisia yhdisteitä ja raskasmetalleja. Myös muut ilmansaasteet vaikuttavat ihmisten terveyteen, mutta vaikutukset ovat pienhiukkasiin verrattuna vähäisempiä.

EU:n päästökattodirektiivi (2016/2284) edellyttää, että jäsenmaat vähentävät mm. rikkidioksidin (SO2), typen oksidien (NOX) ja pienhiukkasten (PM2.5) päästöjä. Suomen on vähennettävä vuoteen 2030 mennessä rikkidioksidipäästöjään -30 %, typen oksidien päästöjään -35 % ja pienhiukkaspäästöjään -34 %, verrattuna vuoden 2005 päästötasoihin.

Kansallinen ilmansuojeluohjelma 2030 sisältää päästövähennysvelvoitteiden täyttämiseksi tarvittavat toimet ja muita ilmanlaadun parantamiseksi tarvittavia toimia. Nämä lisätoimet koskevat erityisesti taajamien hengityskorkeudella olevia päästölähteitä (puun pienpoltto, katupöly).

Tieliikenteen ilmanlaatuhaitat

Tieliikenteen ilmanlaatuhaitat johtuvat pakokaasupäästöistä ja katupölystä. Haittoja voidaan vähentää

  • vaikuttamalla liikennejärjestelmien ja ajoneuvojen energiatehokkuuteen
  • korvaamalla fossiilisia polttoaineita sähköllä ja kaasulla sekä
  • sääntelemällä ajoneuvojen pakokaasupäästöjä.

Liikenteen päästöt pienenevät myös tieliikenteen määrää vähentämällä. Ilmanlaatuhaittojen vähentämisen keinot ovat siis pitkälti samoja kuin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi käytettävissä olevat liikenteen keinot.

Polttoperäisten ilmansaasteiden lisäksi katupöly aiheuttaa terveys- ja viihtyisyyshaittoja, joita voidaan vähentää estämällä katupölyn syntyä.

Selvitimme maanteiden pölyongelmia taajamissa

Vuonna 2018 Väyläviraston edeltäjä, Liikennevirasto, teetti selvityksen pölyämisen kannalta ongelmallisista maanteistä. Pölyongelmat liittyvät erityisesti suuriin liikennemääriin taajamissa, ja pölylle altistuminen lisääntyy asutuksen tiivistyessä maanteiden varsilla. Pölyn aiheuttamia haittoja voidaan vähentää vaikuttamalla hiukkasten syntyyn, hiukkasten leviämiseen sekä niille altistumiseen. Merkittävimmät väyläviraston vaikutuskeinot liittyvät kunnossapidon hankintoihin ja yhteistyöhön eri toimijoiden, esimerkiksi kuntien, kanssa.

Väyläviraston tavoitteena on vähentää liikenteen ja väylänpidon epäpuhtauspäästöjä ilmaan ja siten parantaa ilmanlaatua erityisesti taajamissa.

Meriliikenteen päästöt

Alusliikenteen rikkidioksidipäästöt ovat vähentyneet merkittävästi vuonna 2015 voimaan tulleen EU:n rikkidirektiivin määräysten ansiosta, mutta muodostavat edelleen pääosan liikenteen rikkidioksidipäästöistä. Meriliikenne aiheuttaa nykyisin merkittävän osuuden liikenteen aiheuttamista kokonaishiukkas- ja typpidioksidipäästöistä sekä satamien välittömien lähialueiden päästöistä. Päästöjen vähentäminen edelleen vaatii kansainvälisesti hyväksyttyjä päätöksiä Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä (IMO) eikä päästöihin voida juurikaan vaikuttaa kansallisin päätöksin.

Väylävirasto voi osaltaan vaikuttaa alusliikenteen päästöjen määrään vesiväylien palvelutason kautta. Kuljetusten kannalta optimaalisen väyläsyvyyden varmistaminen sekä ajantasaisten olosuhdetietojen tarjoaminen alusliikenteen käyttöön ovat keskeisimpiä työkaluja, joilla voidaan vaikuttaa alusliikenteen päästöihin. Pidemmällä aikavälillä myös vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttömahdollisuuksien tukeminen on keskeistä päästöjen vähentämisessä.

Lue lisää

Kansallinen ilmansuojeluohjelma 2030 (Ympäristöministeriön julkaisuja 2019:7)

Pölyävien maanteiden ongelmat taajamissa (Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 48/2018)

Ilmanlaatujulkaisuja:

Ilmanlaatu maankäytön suunnittelussa (ELY-keskuksen opas 2/2015)

Ilmansaasteiden terveysriskit teiden ja katujen varsilla (HSY:n julkaisuja 2/2015)

Kasvillisuuden ja meluesteiden vaikutus ilmanlaatuun liikenneympäristöissä (HSY:n julkaisuja 4/2015)

Liikenteen päästöistä ja ilmanlaadusta:

LIPASTO - Suomen liikenteen päästöjen ja energiankulutuksen laskentajärjestelmä (VTT:n sivuilla)

Ilmanlaatu Suomessa (Ilmanlaatu.fi)

reaktionapit
Sivu päivitetty 05.02.2020