Euroopan laajuinen liikenneverkko TEN-T

TEN-T-verkosto koostuu kahdesta tasosta: vuoteen 2030 mennessä rakennettavasta ydinverkosta (core network) ja vuoteen 2050 mennessä rakennettavasta kattavasta verkosta (comprehensive network). TEN-T-verkon tavoitteena on turvallinen ja kestävä EU:n liikennejärjestelmä, joka edistää tavaroiden ja ihmisten saumatonta liikkumista. TEN-T ydinverkko keskittyy tärkeimpiin yhteyksiin ja solmukohtiin. Ydinverkon toteuttamista edistää käytäviin perustuva lähestymistapa. TEN-T-verkko kattaa kaikki liikennemuodot: maantie-, ilma-, sisävesi-, meri- sekä liikennemuotojen yhdistelyn mahdollistavat alustat.

Ydinverkko ja kattava verkko Suomessa

Kuva: Klikkaa suuremmaksi.

Kansallisen kattavan tie- ja rataverkon pituus on noin 8 800 km, josta ydinverkon pituus on noin 2 460 km.

Ydinverkkoon kuuluvat lisäksi:

  • Saimaan vesistöalue
  • Helsingin ja Turun solmukohdat
  • Helsingin ja Turun lentokentät
  • HaminaKotkan, Helsingin, Turun ja Naantalin satamat
  • Kouvolan yhdistettyjen tie- ja rautatiekuljetustenterminaali

Kattavaan verkkoon Suomessa sisältyy 18 lentoasemaa ja 12 satamaa.

Lisäksi TEN-T-verkkoon kuuluvat Horisontaaliset hankkeet; Merten moottoritie (MoS), telemaattiset sovellutukset SESAR, ITS, ERTMS, RIS ja VTMIS sekä rajanylitys; Eurooppa-tasoinen pääyhteys Venäjälle kulkee Vaalimaan (tie) ja Vainikkalan (rata) kautta.

TEN-T ydinverkkoon on valittu yhdeksän multimodaalista ydinverkkokäytävää (core network corridor). Ydinkäytävistä Skandinavia-Välimeri ja Pohjanmeri-Itämeri ulottuvat aivan eteläisimpään Suomeen, mutta suurin osa Suomesta on ydinkäytävien ulkopuolella.

CEF rahoitusinstrumentti

Verkkojen Eurooppa (CEF=Connecting Europe Facility) on rahoitusinstrumentti, jonka asetuksessa määritetään edellytykset, menetelmät ja menettelyt, joiden mukaisesti Euroopan laajuisiin verkkoihin myönnetään unionin rahoitustukea liikenteen, energian ja televiestinnän infrastruktuurihankkeiden tukemiseksi. Rahoituskauden 2014–2020 liikennealan budjetti on 26,250 miljardia euroa, josta 11,305 miljardia euroa on korvamerkitty koheesiomaille. Tukiprosentti vaihtelee 20-85 % riippuen hankkeen tyypistä.

Suomen TEN-T ja CEF Liikennehankkeet

Suomessa liikenne- ja viestintäministeriö koordinoi ja informoi TEN-T ja CEF Liikenne asioista yhdessä Väylän kanssa. Sidosryhmille järjestetään säännöllisesti hakuinfoja ja mahdollisuuksia esitellä hankeaihioita sekä rahoitettujen hankkeiden etenemistä Euroopan Komission edustajille.

Pohjoismaiden liikenneviranomaiset tekevät tiivistä yhteistyötä CEF Liikenne politiikan ja hakujen osalta. Pohjoismaisella yhteistyöllä edistetään rajatylittäviä hankkeita ja TEN-T sekä CEF tavoitteiden toteutumista. Väylän edustaja osallistuu Komission ylläpitämään neuvonantoryhmään CEF Liikenteen osalta (lue lisää täältä).

Vuosien 2014-2018 aikana Suomi on saanut CEF-tukea yhteensä noin 165 miljoonaa euroa 38 liikenneprojektille. Komission ylläpitämät maakohtaiset tiedot vuosille 2014-2018 löytyvät täältä. Vuonna 2018 Suomelle myönnettiin tukea noin 30 miljoonaa euroa liikennehankkeille (lue lisää täältä).

Suomi on ollut kaikista EU-maista selvästi suurin tuensaaja merenkulun hankkeissa. Lue lisää täältä.

Edellisellä rahoituskaudella vuosina 2007-2013 suomalaisia projektipartnereita oli mukana 45 TEN-T hankkeessa. Lisätietoa Suomen TEN-T hankkeista löytyy täältä.

TEN-T ja CEF Liikenne asioiden kansallinen koordinointi

Liikenne- ja viestintäministeriöllä on vastuu TEN-T ja Verkkojen Euroopan (CEF) Liikenne sektoriin liittyvistä asioista Suomessa ja LVM edustaa Suomea EU:ssa. Väylä koordinoi Suomen valtion CEF Liikenne hakemuksia ja käynnissä olevia projekteja. LVM yhdessä Väylän ja Traficomin kanssa on uudelleen organisoinut kansallisen TEN-T ja CEF Liikenne tiimin 1.1.2019 lähtien. TEN-T tiimi vastaa kansallisesta TEN-T ja CEF Liikenne asioiden toteuttamisesta ja tiedottamisesta. Tiimin työskentely on rahoitettu CEF -ohjelman PSA (Program Support Action) rahoituksella. Tiimi on kilpailuttanut työhön avuksi kolme konsulttia: Strafica, Ramboll ja Wega. Ympäristöministeriö hyväksyy Suomesta lähtevien hankehakemuksien ympäristölainmukaisuuden (hakemuslomake C). Kansallisen TEN-T ja CEF Liikenne asioiden koordinoinnin lisäksi, pohjoismaiset TEN-T viranomaiset ovat aloittaneet tiiviimmän yhteistyön vuoden 2018 aikana.

TEN-T-verkon historiaa

Joulukuussa 2013 annettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi sekä Verkkojen Eurooppa -rahoitusvälineen perustamisesta. TEN-T -suuntaviivat määrittävät Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon lukeutuvat projektit sekä yhteisen edun projektit. Suuntaviivat yksilöivät liikenneverkolle asetettavat vaatimukset, kehittämisen prioriteetit sekä toteuttamisen työkalut. Suuntaviivaehdotukseen sisältyy myös kriteereiden perusteella määritellyt liikenneverkkojen kartat.

Ydinkäytävän laajennusehdotus

Euroopan komissio on ehdottanut 6.6.2018, että Verkkojen Eurooppa – välinettä (Connecting Europe Facility, CEF) uudistetaan osana EU:n seuraavaa, vuosien 2021–2027 pitkän aikavälin budjettikautta. Verkkojen Eurooppa -välineen liikenteen alan investointeihin osoitettaisiin 30,6 mrd euroa. Uudistuksen yhteydessä on myös huomioitu mm. Suomen edistämän Pohjanmeri-Itämeri ydinkäytävän laajentaminen pohjoiseen. Pohjanmeri-Itämeri ydinkäytävää ehdotetaan jatkettavan Suomen kautta Ruotsin Luulajan ydinsatamaan, yhdistäen Suomen rautatieverkon ydinkäytävään. Skandinavia-Välimeri ydinkäytävää ehdotetaan myös jatkettavan Etelä-Ruotsista Luulajan ydinsatamaan, josta se jatkuisi Norjan Narvikin ydinsatamaan. Ehdotetut laajennukset ennakoivat arktisen politiikan kasvavaa merkitystä.

Kuva ehdotetuista ydinkäytävien laajennuksista.

Sivu päivitetty 09.05.2019