Liikenne-ennusteet

Valtakunnalliset liikenne-ennusteet

Liikennevirasto (nyk. Väylä) laati valtakunnalliset liikenne-ennusteet tieliikenteelle, rautateiden henkilö- ja tavaraliikenteelle sekä meriliikenteelle vuonna 2018. Ennusteet kuvaavat kunkin liikennemuodon pitkän aikavälin liikenteen kehitystä koko valtakunnan tasolla sekä kehityksen eroja eri valtakunnan osien välillä. Ennusteet toimivat lähtökohtana yksityiskohtaisempien verkollisten ja hanketason ennusteiden laatimiselle. Ennusteiden tarkasteluaikajänne ulottuu vuoteen 2050 ja poikkileikkausvuotena on käytetty vuotta 2030. 

Valtakunnalliset liikenne-ennusteet laadittiin nyt ensimmäistä kertaa yhtenä hankekokonaisuutena. Näin voitiin varmistua niiden yhdenmukaisista lähtökohdista ja taustaskenaarioista. Ennusteissa käytetyt Suomen talouden ja toimialarakenteen kehitysskenaariot ovat yhdenmukaisia myös muiden valtionhallinnon sektoreiden laatimien pitkän aikavälin ennusteiden kanssa.

Kaikki työssä laaditut ennusteet ovat ns. perusennusteita, eli ne kuvaavat liikenteen todennäköistä, tehtyihin päätöksiin ja näköpiirissä oleviin toimintaympäristön muutoksiin perustuvaa kehitystä. Ennusteissa ei ole huomioitu sellaisia poliittisia ohjauskeinoja, väyläinvestointeja tai muita toimenpiteitä, joista ei ole tehty päätöksiä.

Henkilöliikenteen ennusteiden tärkeimmät muutostekijät ovat väestönkasvu ja Suomen bruttokansantuotteen kehittyminen. Tavaraliikenteen ennusteissa tärkeitä muutostekijöitä
ovat näiden lisäksi Suomen teollisuuden toimialarakenteen kehittyminen, Suomen teollisuuden vientimarkkinoiden talouden kehittyminen sekä suomalaisten tuotteiden kilpailukyvyn kehittyminen näillä markkinoilla. Tulevaisuudessa sekä henkilö- että tavaraliikenteen kehittymiseen voivat vaikuttaa erilaiset uudet muutostekijät kuten liikenteen automatisaatio ja palveluistuminen. Näiden muutostekijöiden vaikutusten suuruutta tai suuntaa on kuitenkin vielä tässä vaiheessa hyvin vaikea arvioida.

Henkilöliikenteen kotimaan kokonaissuoritteen (henkilökilometrit; ei sisällä kansainvälistä henkilöliikennettä) arvioidaan kasvavan vuoden 2017 tasosta noin 21 % vuoteen 2050 mennessä. Voimakkaimmin kasvaa rautatieliikenne, jonka suoritteen arvioidaan kasvavan noin 40 %. Liikennemuotojen markkinaosuuksissa ei kuitenkaan arvioida tapahtuvan merkittävää muutosta; henkilöautoliikenteen osuus vuonna 2050 on 83,7 %, rautatieliikenteen 5,8 %, linja-autoliikenteen 5,2 % ja lentoliikenteen 1,8 %. Kävelyn ja pyöräilyn yhteenlaskettu osuus on noin 3,5 %. 

Tavaraliikenteen kotimaan kuljetussuoritteen (tonnikilometrit; ei sisällä ulkomaankaupan meriliikennettä ja transitoliikennettä) arvioidaan kasvavan vuoden 2017 tasosta noin 18 % vuoteen 2030 mennessä, jonka jälkeen kuljetussuoritteen arvioidaan kääntyvän laskuun. Syynä muutokseen ovat mm. teollisuuden tuotantorakenteessa tapahtuvat muutokset ja tuotteiden jalostusasteen kasvu. Tiekuljetusten markkinaosuuden arvioidaan nousevan vuoden 2017 noin 72 %:sta noin 76 %:iin vuoteen 2050 mennessä ja rautatiekuljetusten vastaavasti vähenevän noin 22 %:sta noin 19 %:iin. Sisävesi- ja rannikkoliikenteen markkinaosuuden arvioidaan vähenevän noin 6 %:sta noin 5 %:iin.

Julkaisu

Julkaisu: Valtakunnalliset liikenne-ennusteet (Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 57/2018)

Liikenteen ennustemallit

Liikennevirastossa on kehitetty menetelmiä valtakunnallisten liikenne-ennustetarkasteluiden laatimiseksi liikennemalleilla. Lähtökohtana liikennemallitarkasteluille ovat Emme -liikenne-ennusteohjelmistossa käytettävät eri liikennemuotojen liikenneverkkokuvaukset ja joukkoliikennelinjastot sekä nykyliikennettä kuvaavat liikennevirtamatriisit.

Julkaisu: Liikenteen strategiset mallit Liikennevirastossa, esiselvitys (Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 37/2011)

Lisätiedot: http://extra.strafica.fi/livima

Emme-aineistot ovat avointa dataa, ja niitä koskee Creative Commons 4.0 Nimeä -käyttölupa.

Sivu päivitetty 18.04.2019