Yhteystiedot

Keski-Suomen ELY-keskus

Yksikön päällikkö

Jari Mikkonen

  • 0295 024 703
  • etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Rakentamisvaiheen sivulle

VT4 parantaminen Kevätlahden liittymän kohdalla, Äänekoski

Valtatien 4 suunnitteluosuus Kevätlahden liittymän kohdalla, sijoittuu Äänekosken kaupungin alueelle. Tiesuunnitelma sisältää valtatien 4, Kevätlahden maantien 16801 ja Mämmentie -nimisen yksityistien liittymään rakennettavan eritasoliittymän sekä linja-autopysäkkijärjestelyjen suunnittelun. Suunnittelujakson pituus on noin 0,5 kilometriä. Suunnitteluosuus on jatkoa hankkeelle valtatien 4 parantaminen Äänekosken kohdalla, jota parhaillaan rakennetaan Väyläviraston toimeksiannosta.

Valtatien 4 tieosuus on nykyään mäkinen yksiajoratainen kaksikaistainen sekaliikennetie, joka ei täytä merkittäville pääteille asetettuja vaatimuksia tien leveyden ja suuntauksen sekä liittymätyyppien osalta. Valtatiellä maanteiden ja yksityisteiden liittymät ovat tasoliittymiä.

Äänekosken biotuotetehtaan käyttöönotto ja toiminta on lisännyt huomattavasti nelostien liikennettä. Lisääntynyt liikenne on johtanut ongelmiin, jolloin sujuvuus on ruuhka-aikoina huono, matka-ajat ovat kasvaneet, matkaaikojen ennakoitavuus on heikentynyt ja kuljetusten toimintavarmuus on kärsinyt. Kärsijöinä ovat
elinkeinoelämän kuljetukset, työmatkaliikenne sekä Äänekosken seudun ohittava pitkämatkainen liikenne ja valtatieltä vasemmalle kääntyminen, koska liittymässä ei ole ryhmittymiskaistoja eikä edes väistötilaa.

Suunnittelualueen keskimääräinen vuorokausiliikenne vt 4:llä on nykytilanteessa (KVL 2017) noin 7 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Raskaan liikenteen osuus on noin 1 000 ajoneuvoa (n. 14 % kokonaisliikennemäärästä) vuorokaudessa. Kevätlahdentiellä keskimääräinen vuorokausiliikenne on nykytilanteessa (KVL 2017) noin 125 ajoneuvoa vuorokaudessa ja raskaan liikenteen osuus on noin 3 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikenne-ennusteen mukaan vt 4:llä keskimääräinen vuorokausiliikenne vuoden 2040 tilanteessa on noin 9 800 (kerroin n. 1,4) ajoneuvoa vuorokaudessa. Raskaan liikenteen osuus on noin 1 200 (kerroin n. 1,2) ajoneuvoa vuorokaudessa.

Suunnittelualueella noin 500 m Kevätlahden liittymän molemmin puolin on tapahtunut vuosina 2013-2017 yhteensä kahdeksan (8) poliisin tietoon tullutta onnettomuutta, joista yksi (1) oli henkilövahinkoon johtanut onnettomuus. Henkilövahinkoon johtanut onnettomuus oli mopo-onnettomuus, joka tapahtui jalankulku- ja pyöräilyväylällä. Onnettomuuksista valtaosa 6 kpl (75 %) oli peura- ja hirvieläinonnettomuuksia

Tavoitteet

Hankkeelle asetetut tavoitteet perustuvat valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin sekä seudullisiin tavoitteisiin. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää.

Hankkeen keskeisimpiä tavoitteita ovat liikenneturvallisuuden parantaminen ja liikenteen sujuvuuden lisääminen. Valtatiellä pyritään turvaamaan nopeustaso 100 km/h myös talviaikana, mutta liittymäalueilla nopeustaso voi olla vuodenajasta riippumatta 80 km/h.

Pyritään yhteiskuntataloudellisesti kannattavaan ratkaisuun kohdistamalla ja mitoittamalla tarvittavat toimenpiteet kustannustehokkaasti.

Tiesuunnitelman toimenpiteet

Nykyinen valtatiellä oleva nelihaarainen tasoliittymä muutetaan eritasoliittymäksi. Eritasoliittymässä valtatien liittymät muutetaan suuntaisliittymiksi (nk. lohenpyrstöliittymä), jossa vain oikealle kääntyminen on sallittua. Lisäksi rakennetaan uusi maantie (ramppi) valtatien alitse, jolla poistetaan vasemmalle kääntymistarve.

Valtatielle paaluvälille 11552 – 11780 on suunniteltu keskikaide, jolla estetään vaaralliset kohtaamisonnettomuudet ja estetään eritasoliittymässä vasemmalle kääntyminen. Valtatien mitoitusnopeutena on käytetty eritasoliittymäalueella 80 km/h ja muulla alemmalla tieverkolla 50 km/h.

Valtatien poikkileikkaus on tyypiltään 2 x (6,1/3,75) + TK. Tien kokonaisleveys on 12,5 metriä, jossa ajorata on 2 x 3,75 metriä ja keskellä on 2 metrin kaidekaista. Valtatien (tiekaide) poikkileikkausleveydessä on huomioitava erikoiskuljetusreitin mitoitusvaatimus.

Eritasoliittymässä säilyy nykyiset kevyen liikenteen järjestelyt eli nykyinen valtatien alikulkukäytävä (Mämmen akk, KeS 1107) säilyy. Uudelta valtatien alittavalta maantieltä rakennetaan kevyen liikenteen väylä valtatien linja-autopysäkille. Väylä on tarkoitettu myös valtatien suuntaiselle etelästä pohjoiseen kulkevalle kevyelle liikenteelle. Uutta kevyen liikenteen väylää rakennetaan Kevätlahdentien suuntaan ja liittymään rakennetaan pyöräparkki.

Tiesuunnitelmassa ei esitetä muutoksia nykyisiin erikoiskuljetusten kulkureitteihin. Valtatien 4 suunnitteluosuus kuulu suurten erikoiskuljetusten tavoiteverkon (kaide-SEKV) runkoreitteihin. Kaikille kiinteistöille on yhteydet maanteiden tai yksityisteiden kautta. Valtatielle 4 (plv 11440 – 11920) ei sallita yksityisten teiden liittymiä tai maatalousliittymiä.

Nykyinen tievalaistus saneerataan Led-tekniikalla nykyaikaiseksi ja kustannustehokkaaksi.

Rakentamiskustannusarvio ja taloudellisuus

Hankkeen arvonlisäveroton (ALV 0 %) kustannusarvio on 1,67 M€ (MAKU2010=112,3; SIKU2000=176,1), josta rakennuskustannukset yhteiskustannuksineen ovat 1,66 M€ sekä lunastus- ja korvauskustannusten osuus on noin 0,01 M€. Johtojen ja laitteiden omistajien osuus kustannusarviosta on noin 0,04 M€.

Vaikutukset liikenteeseen

Valtatien 4 eritasoliittymän rakentaminen parantaa päätieverkkoon kuuluvan valtatieosuuden liikenteen välityskykyä ja turvallisuutta.

Hanke (Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet) parantaa valtatieosuuden liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta merkittävästi, jolloin mm. tavaraliikenteen toimintavarmuus ja matka-aikojen ennustettavuus paranevat. Seudullisesti alueen kuntien välisten työ- ja asiointimatkojen nopeutuminen parantaa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja luo uusia kehittymismahdollisuuksia. Toimivat ja sujuvat tiejärjestelyt tukevat yhdyskuntarakenteen ja maankäytön kehittämismahdollisuuksia.

Liikenneturvallisuus paranee tiesuunnitelman toimenpiteillä mm. valtatien keskikaiteen vakavia ohitus- ja kohtaamisonnettomuuksia vähentävästä vaikutuksesta. Lisäksi tasoliittymien poistaminen vähentää vakavia kohtaamisonnettomuuksia. Toimenpiteet vähentävät laskennallisesti (Tarva 5.5) 0,042 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta vuodessa.

Vaikutukset ihmisiin

Työssäkäynti- ja asiointimatkat nopeutuvat ja tulevat turvallisemmiksi. Saavutettavuuden parantuminen lisää hankkeen vaikutusalueen houkuttelevuutta asuinpaikkana sekä ylläpitää tai parantaa samalla työvoiman saatavuutta paikalliselle yritystoiminnalle.

Tienrakentamisen aikaiset haitat rajoittuvat tien lähialueelle ja ovat kohteittain lyhytaikaisia.

Kiinteistövaikutukset

Hankkeessa ei lunasteta rakennuksia. Tiejärjestelyjen alle jää metsämaata noin 2 hehtaaria ja peltomaata noin 0,8 hehtaaria.

Vaikutukset ympäristöön

Uuden tien ympäristövaikutukset ovat suurimmillaan rakentamisvaiheessa. Rakentamisen aikana tehdään runsaasti maansiirto- ja kaivutöitä. Rakentamisen aikana tarvitaan työaikaisia liikennejärjestelyjä, jotka hidastavat ajonopeuksia sekä voivat lisätä onnettomuusriskiä. Rakentaminen aiheuttaa melu-, tärinä- ja pölyhaittoja. Haitta kohdistuu sekä ihmisiin että alueen eläinlajistoon.

Eritasoliittymän rakentamisesta aiheutuvat maisemamuutokset jäävät vähäiseksi, sillä linjaus noudattelee nykyistä valtatien linjausta. Eritasoliittymän ramppi sijoittuu avoimen peltoalueen länsireunaan erottuen lähiympäristössä, mutta maa-ainesten sijoitusalueen metsitys tulee ajansaatossa pehmentämään ja vähentämään visuaalisia maisemavaikutuksia.

Hankkeen vaikutusalueella tai sen läheisyydessä ei ole valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Hankkeen vaikutusalueella ei ole museoviraston RKY inventoinnin mukaan valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Hankkeen vaikutusalueella tai sen läheisyydessä ei ole tunnettuja muinaisjäännöksiä.

Suunnitteluosuudelle tai lähialueelle ei ole tiedossa olevia luonnonsuojelu-, luonnonsuojeluohjelma- tai Natura 2000 -verkostoon kuuluvia alueita. Suunnitteluosuudella tai lähialueella ei ole tiedossa olevia EU:n Luontodirektiivien liitteen IV lajeja, joiden suojelusta on säädetty Luonnonsuojelulain 49 §:ssä tai muitakaan uhanalaisia lajeja.

Hankkeen toteuttamisella ei näin ollen oleteta olevan haitallisia vaikutuksia alueen pohjavesiin tai
pohjaveden laatuun.

Hankkeen toteuttamisella ei ole pysyviä haitallisia vaikutuksia alueen pintavesiin. Rakentaminen saattaa aiheuttaa vesistöihin ja uomiin väliaikaista kiintoainekuormitusta, kun maanpinta on paljaana ja tierakenteet viimeistelemättä. Rakentamisen jälkeen tilanne palautuu nykyisen kaltaiseksi. Liikenteen sujuvuuden ja liikenneturvallisuuden paraneminen pienentää onnettomuusriskiä ja näin myös vesistöjen pilaantumisriskiä.

Jatkotoimenpiteet ja aikataulu

Keski-Suomen elinkeino- ja liikenne- ja ympäristökeskus lähettää tiesuunnitelman maantielain mukaiseen käsittelyyn, jolloin Äänekosken kaupunki asettaa tiesuunnitelman julkisesti nähtäville. Kaupunki siis asettaa suunnitelman kuukauden ajaksi yleisesti nähtäville, jolloin siihen voi tehdä muistutuksia. Tiesuunnitelman nähtävillä olosta kuulutetaan kuntien virallisissa ilmoituslehdissä. Lisäksi tiesuunnitelmasta pyydetään lausunnot eri viranomais- ja sidosryhmätahoilta. Tiesuunnitelmasta saatujen lausuntojen ja mahdollisten muistutusten käsittelyn jälkeen ELY-keskus valmistelee suunnitelmasta hyväksymispäätösesityksen Traficom:lle, joka tekee tiesuunnitelmaa koskevan hyväksymispäätöksen. Päätös asiakirjoineen asetetaan yleisesti nähtäville ja siitä on mahdollisuus valittaa hallinto-oikeuteen. Päätös saa lainvoiman, kun mahdolliset valitukset on käsitelty. Tiesuunnitelma antaa tienpitäjälle oikeuden tiealueen haltuunottoon ja tien tekemiseen.

Suunnitelman laatijat

Tiesuunnitelma on laadittu Keski-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimeksiannosta ja suunnittelua on ohjannut hankintapalvelukonsulttina Hannu Keralampi. Suunnittelukonsulttina tiesuunnitelman laadinnassa on toiminut Destia Oy ja maastotyökonsulttina Mitta Oy.

Sivu päivitetty 02.07.2019