Hyppää sisältöön

Yhteystiedot

Hankkeen suunnittelu: Varsinais-Suomen ELY-keskus

projektipäällikkö

Vesa Virtanen

  • 0295 022 844

Hankkeen toteutus: Väylävirasto

Projektipäällikkö

Juha Sillanpää

  • 029 534 3608

E18 Turun kehätie välillä Kausela-Kirismäki

Tiehanke Suunnitteilla Varsinais-Suomi

Tieosuus Kausela–Kirismäki poikkeaa huomattavasti muista E18 -tieosuuksista. Turun kehätie on osuudella kaksikaistainen sekaliikennetie, joka ei täytä tärkeimmille päätieyhteyksille asetettuja tavoitteita. Kehätien parantamisen tavoitteena on korjata puutteita tien laatutasossa, liikenteen sujuvuudessa ja turvallisuudessa sekä tukea kaupunkiseudun kasvuedellytyksiä. Hankkeen tiesuunnitelma on hyväksytty lokakuussa 2018 ja sen laati Finnmap Infra Oy. Kirismäen eritasoliittymän ja Littoistenjärventien liittymän osalta on muutettu hyväksyttyä tiesuunnitelmaa. Tiesuunnitelman muutoksen laati Kirismäen osalta Destia Oy ja Littoistenjärventien liittymän osalta Sweco Ympäristö Oy. Hankkeen toteuttaminen on käynnissä kahtena erillisenä urakkana. Hankkeen rakennuttamisesta vastaa Väylävirasto. Ykkösvaiheen urakoitsijana toimii Destia Oy ja kakkosvaiheen urakoitsijana Kreate Oy. Lisäksi Liedon kunta on laatinut erillisen tiesuunnitelman Avantin eritasoliittymästä.   

Osoitekarttapohjalle tehty yleiskartta Kausela-Kirismäki hankkeeseen sisältyvistä parantamistoimenpiteistä.

Ajankohtaista

Hankkeen toteutus on käynnissä ja sen etenemisestä kerrotaan rakennusvaiheen hankesivuilla.

Rakennusvaiheen hankesivut

Hyväksyttyä tiesuunnitelmaa on muutettu Kirismäen eritasoliittymän ja Littoistenjärventien liittymän osalta. Muutossuunnitelmat ovat hyväksytty Traficomissa.

Liedon kunta on laatinut tiesuunnitelman Avantin eritasoliittymästä. Avantin eritasoliittymän tiesuunnitelma on hyväksytty Traficomissa.

Hankkeen toteuttaminen

Hankkeen toteutus on käynnissä ja hankkeen toteuttamisesta vastaa Väylävirasto. Hankkeen kakkosvaiheen toteuttamiseen myönnetyn rahoituksen turvin hanke saadaan toteutettua kerralla alusta loppuun. Hankkeen rakentaminen ajoittuu vuosille 2019-2023. Hankkeen rakennusvaiheelle on tehty omat hankesivut, joista vastaa Väylävirasto. Sivuilta löytyy tietoa mm. rakentamisen työvaiheista ja etenemisestä sekä työnaikaisista liikennejärjestelyistä. Hankkeen rakennuttamisesta vastaa Väyläviraston projektipäällikkö Juha Sillanpää ja ensimmäisen vaiheen toteutuksen urakoitsijana toimii Destia Oy. Kakkosvaiheen urakoitsijana toimii Kreate Oy. Rakentamisesta vastaavien henkilöiden yhteystiedot löytyvät rakennusvaiheen hankesivuilta.

Rakennusvaiheen hankesivut

Hankkeen tiesuunnitelma ja muutossuunnitelmat

Hankkeen tiesuunnitelma on hyväksytty lokakuussa 2018. Tiesuunnitelmassa ei ollut mukana Kaarinantien kääntöä eikä Avantin eritasoliittymää, sillä niitä ei hyväksytty hankkeen yleissuunnitelmassa. Tämän hetkiset kaavat eivät mahdollista Kaarinantien kääntöä. Liedon kunta on laatinut Avantin eritasoliittymän mahdollistavan asemakaavan ja tiesuunnitelman eritasoliittymästä.  

Hankkeen hyväksyttyä tiesuunnitelmaa on muutettu Kirismäen eritasoliittymän ramppien sekä Littoistenjärventien liittymän osalta. Kirismäen eritasoliittymän muutossuunnitelma on hyväksytty Traficomissa 15.9.2020. Kirismäen eritasoliittymän muutos toteutetaan osana ykkösvaiheen rakennusurakkaa. 

Kirismäen muutossuunnitelmaan on mahdollista tutustua sähköisesti Destian palvelimella

Hyväksyttyä tiesuunnitelmaa on muutettu myös Littoistenjärventien liittymän osalta siten, että vt 10 ja Littoistenjärventien valoliittymään rakennetaan kevyen liikenteen alikulkukäytävä. Samaan aikaan tiesuunnitelman muutoksen kanssa Kaarinan kaupunki on laatinut asemakaavamuutoksen, jolla mahdollisestetaan alikulkukäytävän rakentaminen. Asemakaavamuutos on hyväksytty 17.6.2020 ja muutossuunnitelma on hyväksytty 24.6.2020. 

Littoistenjärventien liittymän muutossuunnitelma-aineistoon voi tutustua tästä. 

Avantin eritasoliittymän tiesuunnitelma

Liedon kunta on laatinut tiesuunnitelman Avantin eritasoliittymästä. Tiesuunnitelma käsittää Turun kehätien parantamisen rakentamalla eritasoliittymä Avantin kohdalle sekä sekoittumiskaistat Kauselan ja Tuulissuon eritasoliittymien välille. Suunnitelma on hyväksytty Traficomissa.

Hankkeen yleissuunnitelma

Hankkeen yleissuunnitelma on saanut lainvoimaisen päätöksen helmikuussa 2016. Yleissuunnitelman suunnittelualue rajautui lännessä Kauselan eritasoliittymään ja idässä Kirismäen eritasoliittymään. Lieto ja Kaarina ovat lausunnoissaan puoltaneet ratkaisua ja kuntien vähäisien kaavamuutosten valmistuttua yleissuunnitelma voitiin edellä mainituilta osin hyväksyä, jolloin saatiin edellytykset toteutussuunnittelulle.

Yleissuunnitelman yhteydessä tarkasteltiin myös Kaarinantien (maantie 2200) kääntöä Kultanummelta, Avantin kautta nykyiselle valtatielle 10. Kaarinantien kääntöä ei hyväksytty tämän yleissuunnitelman hyväksymisen yhteydessä, vaan sen jatkosuunnittelusta päätetään kuntien mahdollisten yleis- ja asemakaavamuutosten jälkeen. Kaarinantien kääntö edellyttää kokonaan uutta yleissuunnitelmaprosessia ja Avantin eritasoliittymä edellyttää tiesuunnitelman ja asemakaavojen laatimista.

Tiesuunnitelma-aineisto

null Tietomallinnusosaaminen edistää E18 Turun kehätien valmistumista Kauselan ja Pukkilan välillä

Tietomallinnusosaaminen edistää E18 Turun kehätien valmistumista Kauselan ja Pukkilan välillä

30.5.2022 15.38

E18 Turun kehätie, Kausela–Pukkila -hanke on edennyt hyvää vauhtia. Kehitysvaiheen sisältämällä hankkeella on hyödynnetty tietomallinnusta tarjouslaskennasta monipuolisen toteutuksen eri vaiheisiin. Digitaaliset työkalut helpottavat työmaan johtoa päivittäisessä tekemisessä edistäen näin myös rakentamisen tehokkuutta.

Kuljettajat näkevät omilta ruuduiltaan reaaliajassa, miten työt etenevät.

Kaivinkone siirtää maa-ainesta Turun kehätiellä ja jonkin matkan päässä toinen. Vaativassa urakassa Kreate rakentaa muun muassa Kausela–Pukkila-osuuden nelikaistaiseksi ja tekee parannustöitä valtatie 10:llä välillä kehätie–Kaarinantie. Viiden kilometrin matkalla pelkästään kaivinkoneita on kymmeniä ja lisäksi muita koneita, kuten tiehöyliä ja dumppereita. 

– Kuljettajat näkevät omilta ruuduiltaan ja me työnjohdossa näemme omilta ruuduiltamme miltei reaaliajassa, miten työt etenevät. Kaivinkoneet hyödyntävät digitaalisen tietomallin mukaista suunnitelmaa. Niiden tuottama aineisto siirtyy meille ja jokaisesta vaiheesta jää dokumentit myös tilaajalle. Urakan jokainen taho on perillä siitä, mitä ja miten on tehty, kuvailee väylärakentamisen työnjohtaja Janne Neste Kreatelta. 

E18 Turun kehätie -hankkeella työmaainsinöörinä toimiva Janne Neste kertoo, että käytännössä kaikki voitaisiin hoitaa etänä: toteutusmallit liikkuvat pilvipalvelun välityksellä työnjohdolta työkoneelle, josta tulee toteumamallia pilven välityksellä työnjohdolle. Kun työmaakäyntejä säästyy, säästyy myös aikaa ja rahaa.

Kaivinkoneen kauhaisu näyttää kuljettajan ruudulla värillisenä pisteenä. Se kertoo, miten tälle työmaalle tunnusomaisessa erityisen savisessa maastossa tehty kaivanto on mennyt suunnitelmien mukaisiin rajoihin verrattuna.   

– Kuljettajat näkevät toteumapisteet ja värikoodi kertoo, jos on jäänyt vajaaksi tai mennyt ylisyväksi. Jokaisen tarkepisteen jälkeen näyttö kertoo heille ja meille. Kun ollaan toleranssissa, näkyy se vihreänä valona näytössä. 

Käytössä olevan ohjelmiston kartalla näkyy erilaisina kuvakkeina puskutraktorit, kaivinkoneet ja kuorma-autot sekä dumpperit, joiden sijainti päivittyy reaaliajassa. Työkoneiden tarkempia tietoja, kuten tehokkuutta pystyy seuraamaan erilliseltä välilehdeltä. Esimerkiksi kuvassa näkyvällä määrällä kuvia pystytään jo muodostamaan hyvä aikajana työmaan kehittymisestä.

Tiehöylän hytissä on täkyohjauksen näyttö, josta kuljettaja saa tarvittavan korkotiedon ja osaa tehdä kantavan kerroksen suunniteltuun korkoon.

Kohti parasta käytännöntoteutusta

Urakan rakennusvaiheen suurimpia työkohteita ovat myös Aurajoen vesistösiltojen uusiminen ja Kauselan eritasoliittymän parantaminen. Työnjohdon näytöllä ohjelma vaihdetaan toiseen, joka näyttää suunnittelijan luomia havainne- ja rakennekuvia. 

– Silta- ja tiesuunnittelijat eivät välttämättä tiedä työjärjestystä, jossa etenemme. Kun me pystymme katsomaan, miten sillan rakenteessa putket ja kaivot sijaitsevat siirtymälaatan päällä tai meneekö jokin ristiin betonirakenteen kanssa, vältämme ennalta ristiriitoja ja voimme keskittyä miettimään parasta käytännöntoteutusta ja toteuttamaan sen, Kreaten projektipäällikkö Ilkka Kaarakainen kertoo.  

Kauselan ja Pukkilan välillä lentää dronekamera parin viikon välein, jolloin koko työmaan kaikki peittyvät rakenteet kuvataan.  

– Näin näemme muun muassa sen, mahtuuko sillan rakenteen tekemään nykyisillä liikennejärjestelyillä vai vaatiiko se liikenteen siirtämistä. Digitaalisten työkalujen ansiosta pystymme myös ennakoimaan syvien kaivantojen kaivamisen lähellä liikennevirtoja ja siten tarpeen siirtää liikennettä.  

E18 Turun kehätie, Kausela–Pukkila -työmaa lennetään dronella, jotta saadaan pistepilvi sekä ortokuvan käytössä olevan ohjelmiston taustakuvaksi sen hetkisestä tilanteesta. Pistepilven avulla pystytään tekemään massalaskentaa.

Myös tässä urakassa on tullut tilanteita, joissa lähtötiedot eivät ole pitäneet paikkaansa tai on jouduttu tarkistamaan aiemmin tehtyjä vaiheita ja niissä tehtyjä toimia. Tallennettujen valokuvien, tarkepisteiden ja muun ajantasaisen aineiston ansiosta väylä- ja siltasuunnittelijat sekä muut tahot pystyvät toimimaan ja reagoimaan tilanteen mukaisesti. 

– Kun on paljon silmäpareja, jotka näkevät aineistot, kuvat, mallit ja luvut, myös unohtumisen mahdollisuus pienenee, tietää Kaarakainen.  

Tehoa tekemiseen, säästöä aikaan

Lähes reaaliaikaisen näkymän ansiosta ei jokaista asiaa tarvitse mittamiehen lähteä katsomaan työmaalle, mikä säästää aikaa ja tehostaa tekemistä.  

– Tärkeintä itselle on työsuunnittelu. Digitaalisuus tuo sujuvuutta ja kustannustehokkuutta, kun näinkin isolla työmaalla ei jokaista asiaa tarvitse lähteä erikseen maastoon katsomaan. Kokonaan emme mittamiehistä luovu, mutta esimerkiksi maaleikkaukset hoidetaan käytännössä kokonaan konemittauksella, Neste kertoo.  

– Urakan nopeutuminen riippuu aina myös työn vaiheesta, mutta voisi sanoa, että tietomallinnuksen ja muiden digitaalisten ohjelmistojen ansiosta urakka-aika tehostuu noin 10–15 prosenttia, Kaarakainen lisää.

Sekä Nesteellä että Kaarakaisella on kokemusta digitaalisuuden hyödyntämisestä aiemmissa vaativan infran hankkeissa. Tätä osaamista ja sen mukanaan tuomia etuja käsiteltiin myös E18 Turun kehätien Kausela–Pukkila -osuuden kehitysvaiheessa yhdessä tilaajan kanssa.  

– Väyläviraston hankkeille on asetettu vaatimuksia, joten kävimme yhdessä läpi paitsi urakoitsijan aikaisempia hyviä kokemuksia myös laadunraportoinnin menettelyitä ja tiedonhallintaa kokonaisuudessaan. Näin varmistimme, että kaikilla hankkeen osapuolilla on yhteisymmärrys urakassa tuotetusta aineistosta ja tiedon sijainnista, laadun todentamisesta ja lopputuotteen raportoinnista osana tilaajan omaisuudenhallintaa, valottaa Väyläviraston projekti-insinööri Mervi Kulha.

Työkoneautomaatio näyttää kaivuusyvyyden ja paikat. Kustannustehokkuus lisääntyy, kun kaivinkonekuljettajan ei tarvitse kuin asettaa kauha automaation osoittamaan paikkaan. Janne Neste käy työmaalla säännöllisesti, vaikka tietomallinnus mahdollistaa monen asian toteutumisen etänä.

Täkymetriohjattu tiehöylä tekee asfaltin pohjaa E18 Turun kehätie, Kausela–Pukkila -hankkeella. Täkymetriohjattu tiehöylä on vielä tarkempi kuin satelliittiin yhteydessä oleva kaivinkoneen gps-ohjaus. Täkymetri antaa korkotietoa, joka on sidottu mittamiehen antamiin koordinaatiopisteisiin.

Tietoa hyödynnettäväksi tulevaisuudessa

Kaivu- ja tietöiden edistymisen lisäksi digitaalisten työkalujen käytön etuna on työskentelyn tarkkuuden varmistaminen ja helpottuminen olosuhteissa, joissa näkyvyys on huono, kuten kovassa sumussa ja pimeällä.
 
Kattavasti eri työvaiheissa käytetty digitaalinen tietomallipohjaisuus antaa mahdollisuuden hyödyntää kertynyttä tietoa myös sen jälkeen, kun työmaakoneet ovat poistuneet ja valmiit väylät, liittymät ja sillat ovat autoilijoiden käytössä. 

– Jos aurauskalustolla olisi käytössään vastaavat laitteistot, he pystyisivät hyödyntämään tuottamaamme dataa ja tietäisivät muutaman sentin tarkkuudella, missä esimerkiksi reunaviiva menee, pohtii Neste.  

Kulhan mukaan hyvällä ja kattavalla tiedonhallinnalla ja dokumentoinnilla varmistetaan tiedon siirtyminen myös hankkeen päättymisen jälkeen. Urakan tuottama tieto dokumentoidaan Väyläviraston järjestelmiin ja rekistereihin, jossa ne ovat tallessa tulevaisuuden tarpeita varten.

–On hienoa, että sijaintitiedot ja valokuvat tekemistämme eri rakennekerroksista ja käytetyistä materiaaleista ovat tilaajan käytettävissä ja hyödynnettävissä myös urakan valmistuttua, päättää Kaarakainen.  

Teksti ja kuvat: Kreate

Hanketiedotteet Tiehanke e18kausela-kirismaki