Hyppää sisältöön

Espoo–Salo-oikorata: mikä, miksi ja koska?

Espoo–Salo-oikorata on olennainen osa strategisesta merkittävää Helsinki–Turku nopea junayhteys -hanketta. Espoon ja Salon välille suunniteltava oikorata on ainutlaatuinen hanke, sillä siinä suunnitellaan noin 95 kilometriä kokonaan uutta junarataa.

Alle on kerätty yleisimmin kysytyt kysymykset ja vastaukset hankkeesta.

Halutessasi voit antaa yleistä palautetta hankkeesta täällä.

1. Espoo–Salo-oikorata on osa Helsinki–Turku nopea junayhteys -hanketta. Mitkä ovat nopean junayhteyden muut osat?

Helsinki–Turku nopea junayhteys koostuu neljästä eri kokonaisuudesta: Espoon kaupunkirata, Espoo–Salo-oikorata, Salo–Turku-rataväli sekä Turun ratapihat. Hankekokonaisuuteen ja sen osiin pääset tutustumaan täällä.

Hankekokonaisuus toteutetaan vaiheittain, ja se on tällä hetkellä eri rataväleillä ja kohteissa erilaisessa suunnitteluvaiheessa.

Espoo–Salo-oikorata on yleissuunnitelma tulee nähtäville vuoden 2022 aikana. Espoo-Salo osuudesta on käynnissä jo ratasuunnittelu, josta vastaa hankeyhtiö Turun Tunnin Juna Oy. Lue lisää ratasuunnittelusta: https://www.tunninjuna.fi/

Helsingin ja Turun välisen nopean junayhteyden ensimmäisen vaiheen eli Espoon kaupunginradan rakentamissuunnittelu ja rakentamishankkeen valmistelu on jo käynnissä Väylävirastolla. Lue lisää: https://vayla.fi/espoonkaupunkirata

Turun ratapihojen ja Turku -Kupittaa kaksoisraiteen ratasuunnitelma on hyväksytty. Ratasuunnitelman pohjalta on aloitettu Kupittaa-Turku -ratahankkeen rakentaminen. Väylävirasto vastaa hankkeesta. Lue lisää: https://vayla.fi/kupittaa-turku-ratahanke

Salo–Turku-ratavälillä on käynnissä Salo-Hajala kaksoisraiteen ratasuunnitelma sekä Nunna-Kupittaa suunnittelu, josta vastaa Turun Tunnin Juna -hankeyhtiö.  Väyläviraston toteuttama Salo-Turku kaksoisraide välillä Hajala-Nunna yleissuunnitelma on ollut nähtävillä keväällä 2022. Osuuden ratasuunnittelua jatkaa Turun Tunnin Juna -hankeyhtiö. https://www.tunninjuna.fi/

2. Mitä Espoo–Salo-oikoradalle tehtävä yleissuunnitelma tarkoittaa?

Yleissuunnitelma on ratalain mukainen, ja se pitää tehdä kaikissa hankkeissa, joille on tehty lakisääteinen ympäristövaikutusten arviointi (YVA-menettely). Yleissuunnitelma perustuu maakuntakaavassa hyväksyttyyn väyläkäytävään, ja siinä kerrotaan oikoradalle määritellyt tavoitteet, suunnitellaan radan sijainti yleiskaavan tarkkuustasolla, arvioidaan radasta aiheutuvat vaikutukset ja niiden torjumistoimenpiteet sekä määritellään alustavat kustannukset. Yleissuunnittelun jälkeen tehdään vielä lakisääteinen ratasuunnitelma ennen rakentamispäätöstä. Espoo-Salo ratasuunnitelman laadinta on aloitettu vuonna 2021 Turun Tunnin Juna -hankeyhtiön toteuttamana. Ratasuunnitelman tekemisen arvioidaan vievän noin kahdesta kolmeen vuotta.

3. Milloin liikennöinti rataosuudella voisi aikaisintaan alkaa?

Yleissuunnitelma tulee nähtäville vuoden 2022 lopussa ja ratasuunnittelua on tehty samanaikaisesti yleissuunnitelman kanssa,  jo ennen yleissuunnitelman hyväksymistä. 

Ratasuunnitelman tekemisen arvioidaan vievän noin kahdesta kolmeen vuotta. Ratasuunnitelman hyväksymispäätöksen jälkeen voidaan tehdä toteutuspäätös eli rakentamisen rahoituspäätös. Espoo-Salo oikorata ei ole saanut rahoitusta. Seuraavat vaiheet ovat ratatoimitus, radan rakentamissuunnitelma, rakentaminen ja käyttöönotto.

4. Minkälainen Espoo–Salo-oikoradan ratalinjaus tulee olemaan?

Junaliikenne Helsingin ja Turun välillä kulkee nykyisellään rantaradan kautta, joka ei ole nykypäivänä enää valtakunnallisesti merkittävä tavaraliikenteen yhteys. Nykyisen rantaradan kautta kulkevan junayhteyden suurin haaste on sen hitaus, joka johtuu osittain radan puutteellisesta teknisestä tasosta.

Oikorata on lyhyempi kuin nykyinen rantarata ja tekniseltä tasoltaan huomattavasti nykyaikaisempi, jonka ansiosta junat voivat liikennöidä suuremmilla nopeuksilla. Oikoradan myötä osa rantaradan liikenteestä voidaan siirtää uudelle rataosuudelle ja tämä tarjoaa mahdollisuuden kehittää rantarataa. Uusi ratalinjaus on sähköistetty kaksoisraide, jolla junat voivat alkuvaiheessa liikennöidä nopeudella 250 km/h.

5. Miten uusi rata vaikuttaa radan varren kuntiin ja kaupunkeihin?

Espoo–Salo-oikorata osana Helsingin ja Turun välistä nopeaa junayhteyttä luo mahdollisuuden työssäkäynti- ja työmarkkina-alueiden sekä yritysten liiketoiminta-alueiden laajentumiselle. Hanke edesauttaa uusien, nopeampien matkaketjujen muodostumisen, ja valmistuessaan se kasvattaa alueiden vetovoimaa ja kilpailukykyä.

Nopeat junat Helsingin ja Turun välillä eivät pysähdy jokaisella asemalla. Tästä syystä myös rantaradan kehittäminen on tärkeää, sillä se mahdollistaa matkaketjujen muodostamisen osaksi nopeaa junayhteyttä.

Rantaradan kaukoliikennemäärää ei ole mahdollista lisätä nykyisestä, koska se veisi kasvavalta lähiliikenteeltä raidekapasiteettia.

6. Miten rahtiliikenne radalla on suunniteltu toteutettavan? 

Oikoradalla on suhteellisen tiheä henkilöjunaliikenne, jonka sekaan ei mahdu hitaita tavarajunia. Tavaraliikenne käyttää nykyistä rantarataa, mutta hiljaisen liikenteen aikaan (yöaikaan) tavaraliikenteen on mahdollista käyttää myös oikorataa.

7. Onko liityntäliikennettä asemille suunniteltu, ja mikä sen kapasiteetti tulee olemaan?

Liityntäliikenteen suunnittelu tehdään hankkeen myöhemmissä suunnitteluvaiheissa muun muassa kuntien ja HSL:n toimesta.

8. Miten kiinteistöille mahdollisesti aiheutuvia haittoja selvitetään?

Kiinteistövaikutusten selvityksessä (KIVA-selvitys) arvioidaan radan vaikutusta maa-ja metsätalouksien kiinteistörakenteeseen. KIVA-selvityksen toimenpide-ehdotuksina ovat tilusvaihdot tai yksityistiejärjestelyt. Kaikki lunastusalueet määritellään vasta ratasuunnitelmavaiheessa. 

9. Miten maaperätutkimuksista mahdollisesti aiheutuneet haitat korvataan?

Maaperätutkimuksista aiheutuneet vahingot on korvattu. Hankkeen kaikki yleissuunnitelmaan liittyvät pohjatutkimukset on suoritettu ja metsänhoitoyhdistys on arvioinut aiheutuneet metsävahingot.

10. Kuinka leveä lunastettava alue rata-alueella on?

Lunastettavat alueet määritetään Turun Tunnin Juna -hankeyhtiön toteuttamassa ratasuunnittelussa. 

11. Miten radan meluhaitat huomioidaan?

Meluvaikutusten vähentämistä ja torjumista selvitetään yleissuunnitelmassa sekä ratasuunnitelmassa. 

12. Mitä ratahankkeella tavoitellaan?

Kansallisesta näkökulmasta ratayhteys luo uusia mahdollisuuksia alueiden kasvuun ja kehitykseen. Se laajentaa työssäkäyntialuetta ja parantaa saavutettavuutta. Lisäksi nopeampi junayhteys tuo sujuvuutta ihmisten arkeen lyhentäen kaupunkien välistä matka-aikaa. Hanke myös tukee radan varren kaupunkien ja kuntien maankäyttöä.

Junayhteys vahvistaa Suomen kansainvälistä houkuttelevuutta sijoittajille ja elinkeinoelämälle kehittyneen infran myötä. Samalla se integroi Suomen rataverkon vahvemmin osaksi Euroopan Unionin TEN-t-verkostoa ja nopeuttaa logistisia yhteyksiä.

13. Miksi Lohjan keskustaan ei tehdä asemaa?

Nyt suunniteltava hanke on "Helsinki–Turku nopea junayhteys". Lohjan asema ei sijaitse Helsinki–Turku nopean junayhteyden varrella. Lohjan keskustaan vievän radan parantaminen ja aseman mahdollinen rakentaminen on erillinen hanke.

14. Mikä on hankkeen kokonaiskustannus?

Hankkeen kokonaiskustannus on noin 1,5 miljardia euroa. Summa tarkentuu suunnittelun edetessä.

15. Millä asemilla oikoradan nopeiden junien on tarkoitus pysähtyä?

Oikoradan junien suunnitellut pysähdyspaikat on merkitty alla olevaan kuvaan.

Ajoajat välillä: Helsinki-Turku Express juna 73 min / 200 km/h, 71 min 250 km/h, 63 min 300 km/h, IC-juna 86 min 200 km/h, 84 min 250 km/h.

16. Miten suunnitteluun voi osallistua?

Hanke toteutetaan ratalain mukaisesti ja suunnittelun aikana on järjestetty yleisö- ja kuulemistilaisuuksia.

Suunnitelmaratkaisuja on esitelty yleisötilaisuuksissa. Lopullinen yleissuunnitelma tulee nähtäville 30 vuorokauden ajaksi hyväksymisehdotuksen jälkeen noin vuoden 2022 lopussa. Nähtävillä olosta tiedotetaan lehdissä, hankkeen verkkosivuilla sekä kuntien verkkosivuilla. Nähtävillä olevasta aineistosta voi jättää muistutuksen.

17. Miten hanke rahoitetaan ja kuka sen maksaa?

Hankkeen yleissuunnittelu on toteutettu valtion rahoilla. Hankkeen suunnittelu on saanut EU:n TEN-T-rahoitusta. 

Espoo-Salo oikoradan rakentamiselle ei ole myönnetty rahoitusta. 

18. Kenen tietoon kerätty palaute (yleisötilaisuudet, karttapalautekysely) tulee?

Palaute tulee Väyläviraston ja hankkeen suunnittelijoiden tietoon. Suunnittelijoita sitoo salassapitovelvollisuus hankkeen asioista.