Espoo–Salo-oikorata: mikä, miksi ja koska?

Espoo–Salo-oikorata on olennainen osa strategisesta merkittävää Helsinki–Turku nopea junayhteys -hanketta. Espoon ja Salon välille suunniteltava oikorata on ainutlaatuinen hanke, sillä siinä suunnitellaan noin 95 kilometriä kokonaan uutta junarataa.

Alle on kerätty yleisimmin kysytyt kysymykset ja vastaukset hankkeesta.

Halutessasi voit antaa yleistä palautetta hankkeesta täällä.

1. Espoo–Salo-oikorata on osa Helsinki–Turku nopea junayhteys -hanketta. Mitkä ovat nopean junayhteyden muut osat?

Helsinki–Turku nopea junayhteys koostuu neljästä eri kokonaisuudesta: Espoon rata, Espoo–Salo-oikorata, Salo–Turku-rataväli sekä Turun ratapihat. Hankekokonaisuuteen ja sen osiin pääset tutustumaan täällä.

Hankekokonaisuus toteutetaan vaiheittain, ja se on tällä hetkellä eri rataväleillä ja kohteissa erilaisessa suunnitteluvaiheessa. Espoo–Salo-oikorata on yleissuunnitteluvaiheessa, joka valmistuu 2020 loppuun mennessä.

Helsingin ja Turun välisen nopean junayhteyden ensimmäisen vaiheen eli Espoon radan ratasuunnitelma on jo valmis ja se odottaa rakentamispäätöstä. Salo–Turku-ratavälin ja Turun ratapihojen rakentamisvalmius saavutetaan noin vuoden 2020 loppuun mennessä.

2. Mitä Espoo–Salo-oikoradalle tehtävä yleissuunnitelma tarkoittaa?

Yleissuunnitelma on ratalain mukainen, ja se pitää tehdä kaikissa hankkeissa, joille on tehty lakisääteinen ympäristövaikutusten arviointi (YVA-menettely). Yleissuunnitelma perustuu maakuntakaavassa hyväksyttyyn väyläkäytävään, ja siinä kerrotaan oikoradalle määritellyt tavoitteet, suunnitellaan radan sijainti yleiskaavan tarkkuustasolla, arvioidaan radasta aiheutuvat vaikutukset ja niiden torjumistoimenpiteet sekä määritellään alustavat kustannukset. Yleissuunnittelun jälkeen tehdään vielä lakisääteinen ratasuunnitelma ennen rakentamispäätöstä. Ratasuunnitelman tekemisen arvioidaan vievän noin kahdesta kolmeen vuotta.

3. Milloin liikennöinti rataosuudella voisi aikaisintaan alkaa?

Yleissuunnitteluvaihe kestää vuoden 2020 loppuun saakka. Ratasuunnitelma voidaan aloittaa jo ennen yleissuunnitelman hyväksymistä. Jos hanke saa suunnittelurahoitusta, voi suunnittelu jatkua ratasuunnitelmalla heti yleissuunnitelman valmistuttua. 

Ratasuunnitelman tekemisen arvioidaan vievän noin kahdesta neljään vuotta. Ratasuunnitelman hyväksymispäätöksen jälkeen voidaan tehdä toteutuspäätös eli rakentamisen rahoituspäätös. Tätä seuraavat vaiheet ovat ratatoimitus, radan rakentamissuunnitelma, rakentaminen ja käyttöönotto.

4. Minkälainen Espoo–Salo-oikoradan ratalinjaus tulee olemaan?

Junaliikenne Helsingin ja Turun välillä kulkee nykyisellään rantaradan kautta, joka ei ole nykypäivänä enää valtakunnallisesti merkittävä tavaraliikenteen yhteys. Nykyisen rantaradan kautta kulkevan junayhteyden suurin haaste on sen hitaus, joka johtuu osittain radan puutteellisesta teknisestä tasosta.

Oikorata on lyhyempi kuin nykyinen rantarata ja tekniseltä tasoltaan huomattavasti nykyaikaisempi, jonka ansiosta junat voivat liikennöidä suuremmilla nopeuksilla. Oikoradan myötä osa rantaradan liikenteestä voidaan siirtää uudelle rataosuudelle ja tämä tarjoaa mahdollisuuden kehittää rantarataa. Uusi ratalinjaus on sähköistetty kaksoisraide, jolla junat voivat alkuvaiheessa liikennöidä nopeudella 250 km/h.

5. Miten uusi rata vaikuttaa radan varren kuntiin ja kaupunkeihin?

Espoo–Salo-oikorata osana Helsingin ja Turun välistä nopeaa junayhteyttä luo mahdollisuuden työssäkäynti- ja työmarkkina-alueiden sekä yritysten liiketoiminta-alueiden laajentumiselle. Hanke edesauttaa uusien, nopeampien matkaketjujen muodostumisen, ja valmistuessaan se kasvattaa alueiden vetovoimaa ja kilpailukykyä.

Nopeat junat Helsingin ja Turun välillä eivät pysähdy jokaisella asemalla. Tästä syystä myös rantaradan kehittäminen on tärkeää, sillä se mahdollistaa matkaketjujen muodostamisen osaksi nopeaa junayhteyttä.

Rantaradan kaukoliikennemäärää ei ole mahdollista lisätä nykyisestä, koska se veisi kasvavalta lähiliikenteeltä raidekapasiteettia.

6. Miten rahtiliikenne radalla on suunniteltu toteutettavan? 

Oikoradalla on suhteellisen tiheä henkilöjunaliikenne, jonka sekaan ei mahdu hitaita tavarajunia. Tavaraliikenne käyttää nykyistä rantarataa, mutta hiljaisen liikenteen aikaan (yöaikaan) tavaraliikenteen on mahdollista käyttää myös oikorataa.

7. Onko liityntäliikennettä asemille suunniteltu, ja mikä sen kapasiteetti tulee olemaan?

Liityntäliikenteen suunnittelu tehdään hankkeen myöhemmissä suunnitteluvaiheissa muun muassa kuntien ja HSL:n toimesta.

8. Miten kiinteistöille mahdollisesti aiheutuvia haittoja selvitetään?

Kiinteistövaikutusten selvityksessä (KIVA-selvitys) arvioidaan radan vaikutusta maa-ja metsätalouksien kiinteistörakenteeseen. KIVA-selvityksen toimenpide-ehdotuksina ovat tilusvaihdot tai yksityistiejärjestelyt. Kaikki lunastusalueet määritellään vasta ratasuunnitelmavaiheessa. Kiinteistövaikutusten arvioinnin tekee Maanmittauslaitos. Yhteyshenkilönä KIVA-prosessissa on Juha Patana.

9. Miten maaperätutkimuksista mahdollisesti aiheutuneet haitat korvataan?

Maaperätutkimuksista aiheutuneet vahingot korvataan vuoden 2019 aikana, kun kaikki pohjatutkimukset on suoritettu ja metsänhoitoyhdistys on arvioinut aiheutuneet metsävahingot.

10. Kuinka leveä lunastettava alue rata-alueella on?

Asiaa käsitellään ratasuunnitelmassa, jota aletaan tehdä yleissuunnitteluvaiheen jälkeen.

11. Miten radan meluhaitat huomioidaan?

Meluvaikutusten vähentämistä ja torjumista selvitetään yleissuunnitelmassa. Tuloksia esitellään syksyllä 2019.

12. Mitä ratahankkeella tavoitellaan?

Kansallisesta näkökulmasta ratayhteys luo uusia mahdollisuuksia alueiden kasvuun ja kehitykseen. Se laajentaa työssäkäyntialuetta ja parantaa saavutettavuutta. Lisäksi nopeampi junayhteys tuo sujuvuutta ihmisten arkeen lyhentäen kaupunkien välistä matka-aikaa. Hanke myös tukee radan varren kaupunkien ja kuntien maankäyttöä.

Junayhteys vahvistaa Suomen kansainvälistä houkuttelevuutta sijoittajille ja elinkeinoelämälle kehittyneen infran myötä. Samalla se integroi Suomen rataverkon vahvemmin osaksi Euroopan Unionin TEN-t-verkostoa ja nopeuttaa logistisia yhteyksiä.

13. Miksi Lohjan keskustaan ei tehdä asemaa?

Nyt suunniteltava hanke on "Helsinki–Turku nopea junayhteys". Lohjan asema ei sijaitse Helsinki–Turku nopean junayhteyden varrella. Lohjan keskustaan vievän radan parantaminen ja aseman mahdollinen rakentaminen on erillinen hanke.

14. Mikä on hankkeen kokonaiskustannus?

Hankkeen kokonaiskustannus on noin 1,5 miljardia euroa. Summa tarkentuu suunnittelun edetessä.

15. Millä asemilla oikoradan nopeiden junien on tarkoitus pysähtyä?

Oikoradan junien suunnitellut pysähdyspaikat on merkitty alla olevaan kuvaan.

16. Miten suunnitteluun voi osallistua?

Hanke toteutetaan ratalain mukaisesti. Järjestämme yleisö- ja kuulemistilaisuuksia suunnittelun aikana.

Suunnitelmaratkaisut esitellään syksyllä 2019 järjestettävissä yleisötilaisuuksissa. Lopullinen yleissuunnitelma tulee nähtäville 30 vuorokauden ajaksi hyväksymisehdotuksen jälkeen noin vuoden 2020 lopussa. Nähtävillä olosta tiedotetaan lehdissä, hankkeen verkkosivuilla ja sähköpostilistalla sekä kuntien verkkosivuilla. Nähtävillä olevasta aineistosta voi jättää muistutuksen.

Hankkeesta on aikaisemmin järjestetty infotilaisuudet lokakuussa 2018 sekä yleisötilaisuudet huhtikuussa 2019.

Hankkeesta kiinnostuneille on avattu palautekanava osoitteessa: http://bit.ly/AnnaPalautettaOikoradasta

17. Miten hanke rahoitetaan ja kuka sen maksaa?

Hanke toteutetaan pääosin valtion rahoilla. Alueen toimijat ovat mukana rahoituksen suunnittelussa. Kunnilla on mahdollisuus osallistua rahoitukseen ja toteuttaa samalla oman alueen maankäytön kehittämistä. Hankkeen suunnittelu on saanut EU:n TEN-T-rahoitusta, ja sitä tullaan hakemaan myös tulevissa suunnitteluvaiheissa. Kuten muissakin infrahankkeissa, haemme myös uusia rahoitusmalleja.

18. Kenen tietoon kerätty palaute (yleisötilaisuudet, karttapalautekysely) tulee?

Palaute tulee Väyläviraston ja hankkeen suunnittelijoiden tietoon. Suunnittelijoita sitoo salassapitovelvollisuus hankkeen asioista.

reaktionapit
Sivu päivitetty 09.09.2019