Usein kysyttyä tärinästä

1. Yleistä tärinästä

Mikä on Väyläviraston rooli tärinänhallinnassa?

Väylävirasto toimii valtion rataverkon haltijana vastaten rautateiden kehittämisestä, suunnittelusta, rakentamisesta ja kunnossapidosta.

Millä muilla tahoilla on rooli tärinänhallinnassa ja millainen rooli on?

Junaliikennettä valtion rataverkolla ohjaa Finrail Oy. Tavaroiden ja mm. raaka-aineiden kuljettamisesta vastaavat rautatieyritykset. Kunta vastaa oman alueensa yleis- ja asemakaavoituksesta. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom myöntää ratakalustolle käyttöönottoluvan.

Mistä tärinä johtuu? Miksi rautatie tärisee?

Rautatieliikenteen aiheuttaman tärinän syntymiseen vaikuttavat mm. liikennöivän junakaluston tyyppi ja kunto, paino ja nopeus, maaperä, radan rakenne ja perustamistapa sekä radan kunto. Lisäksi tärinän siirtymiseen ja vahvistumiseen rakennuksessa vaikuttavat rakennuksen koko, perustamistapa ja rakenneosien massat ja jäykkyydet.

Yleensä tärinä on voimakkainta savialueilla kulkevien ratojen varrella, joilla kulkee raskaita tavarajunia. Tavaravaunujen jousitus ei ole yhtä pehmeä kuin esimerkiksi matkustajajunien jousitus, jolloin radan pienetkin epätasaisuudet aiheuttavat herkemmin ympäristöön tärinää.

Mitä tärinäongelmille aiotaan eri alueilla tehdä?

Helppoja ja nopeita ratkaisuja tärinän poistamiseen ei valitettavasti ole.

Selvitämme eri toimijoiden ja asiantuntijoiden avulla keinoja rautatieliikenteestä aiheutuvan tärinän vähentämiseksi. Ratkaisua on haettu muun muassa nopeusrajoituksilla ja erityyppisillä tärinää vaimentavilla rakenteilla. Yleispätevää ja kaikissa kohteissa toimivaa ratkaisua tärinän vähentämiseksi ei ole löytynyt. Siihen vaikuttavat muun muassa liikenneturvallisuus, radan geometria, kustannukset, maaperän laatu sekä radan liikennöinti nykytilanteessa ja tulevaisuudessa.

Lisäksi kehitämme tärinälle alttiiden kohteiden kartoitusta, jotta voimme jatkossa paremmin ennakoida ja vähentää tärinästä aiheutuvia haittoja koko rataverkolla.

Mistä saan tietoa junaliikenteen nopeusrajoituksista?

Nopeusrajoitukset ovat nähtävissä vuosittain julkaistavassa rataverkkoa kuvaavassa rautateiden verkkoselostuksessa (https://julkaisut.vayla.fi/pdf8/lv_2018-02_rautateiden_verkkoselostus_2020_web.pdf). Kalusto- ja junakohtaisia nopeusrajoituksia on esimerkiksi Vainikkalan ja Porin välillä. Venäjän ja Suomen välisten tavarajunien suurin sallittu nopeus on, ilman erillistä nopeusrajoitusta, kuormattuna 70 km/h ja tyhjänä 80 km/h. Suomalaiset tavarajunat voivat kulkea enimmillään 100 km/h ja joissakin tapauksissa 120 km/h.

Miksi raskaille junille ei aseteta nopeusrajoituksia? Mitkä ovat kriteerit nopeusrajoitusten laskulle?

Joissain tapauksissa nopeuden alentaminen on vähentänyt tärinää. Nopeusrajoitusta ratkaisuna voi kuitenkin hyödyntää harvoin useista eri syistä. Nopeusrajoituksen käytettävyyteen tärinän vähentämiskeinona vaikuttavat muun muassa radan rakenne, geometria, kunto, liikennemäärät ja käytetyt junatyypit. Nopeuden alentaminen heikentää radan palvelutasoa ja vähentää radalle mahtuvaa junaliikennettä, myös henkilöjunien määrää. Nopeusrajoitusta asetettaessa arvioimme sen kokonaisvaikutukset mm. liikenteeseen, radan kapasiteettiin ja tärinään.

Voinko esittää nopeusrajoituksen asettamista tietylle alueelle? Jos voin, niin miten ja mihin otan yhteyttä?

Päätökset rataverkon sallituista nopeuksista tehdään meillä Väylävirastossa. Nopeuden asettamisessa huomioidaan mm. radan päällysrakenne ja radan kunto. Tämän lisäksi kaikelle rataverkolla liikkuvalle kalustolle on määritetty kalustokohtaisia nopeusrajoituksia. Tärinästä johtuvia nopeusrajoituksia on asetettu joillekin alueille saadun asiakaspalautteen perusteella, missä se on ollut muu liikennöinti huomioiden mahdollista ja nopeuden alentaminen on vähentänyt tärinää. Käytännössä alueet joille on asetettu rajoituksia ovat harvaan liikennöityjä rataosuuksia, jolloin nopeuden alentaminen ei vaikuta laajalti muiden junien aikatauluun. Vilkkaasti liikennöidyille rataosuuksille nopeuden alentaminen on vaikeampaa, sillä se vaikuttaa laaja-alaisesti muiden junien aikatauluihin.

Päätöstä tehtäessä arvioidaan nopeuden laskun kokonaisvaikutukset. Valmisteluvaiheessa pyydämme tarvittavat lausunnot eri tahoilta (mm. kunnat, liikennöitsijät, maakuntaliitot), ja teemme sen pohjalta päätöksen nopeusrajoituksesta.

Miksi nopeusrajoitusten voimaantulo kestää niin pitkään?

Nopeusrajoitusten muuttaminen on pitkä prosessi. Päätöstä tehtäessä arvioidaan nopeuden laskun kokonaisvaikutukset. Valmisteluvaiheessa pyydämme tarvittavat lausunnot eri tahoilta (mm. kunnat, liikennöitsijät, maakuntaliitot). Nopeuden alentaminen yksittäisellä rataosuudella vaikuttaa monen muunkin junan aikatauluihin, vaikka itse rajoitus ei suoraan näitä junia koskisikaan. Junien aikatauluja voidaan muuttaa muutamana ennalta sovittuna päivämääränä vuosittain, mistä johtuen rajoituksia ei voida ottaa käyttöön välittömästi päätöksenteon jälkeen. Nopeusrajoituksen käyttöön ottaminen edellyttää usein myös rautatien kulunvalvontalaitteiston uusimisen, mikä myös osaltaan vaikuttaa rajoituksen käyttöönoton aikatauluun.

Ajankohdat, jolloin aikatauluja voidaan muuttaa, on määritelty etukäteen rautateiden verkkoselostuksessa kappaleessa 4.3.1. (https://julkaisut.vayla.fi/pdf8/lv_2018-02_rautateiden_verkkoselostus_2020_web.pdf)

Miksi tärinää aiheuttavaa kalustoa päästetään radalle? Miksei kaikkia junia tarkasteta?

Kaikilla radalla liikkuvilla vaunuilla on käyttöönottolupa ja siten oikeus liikkua rataverkolla.

Kaikki ulkomailta tulevat vaunut tarkastetaan Suomen rajalla. Rajanylitysluvan saaneissakin vaunuissa on eroja, mutta niiden tekninen kunto täyttää kaikki Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin asettamat kriteerit. Vaikka vaunut olisivat ulkomaisia, ovat veturit suomalaisia ja niissä on kulunvalvontajärjestelmä, johon ohjelmoidaan mm. suurimmat sallitut nopeudet eri rataosille.

2. Tärinäyhteydenotot Väylässä

Minne otan yhteyttä, jos kotonani tärisee junan kulkiessa ohi?

Rautatieliikenteen tärinää koskevat yhteydenotot on  keskitetty Liikenteen asiakaspalveluun (https://palautevayla.fi/aspa), josta ohjataan ja neuvotaan tärinään liittyvissä kysymyksissä.

Tehdäänkö tärinämittauksia?

Teetämme vuosittain tärinämittauksia useissa kohteissa. Vuoden 2019 aikana mittauksia on tehty 22 kohteessa. Alkuvuodesta 2020 mittauksia on tehty jo 15 kohteessa ja mittauslistalla on useita kohteita.

Mittausta voi pyytää Liikenteen asiakaspalvelun (https://palautevayla.fi/aspa) kautta, jonka jälkeen lisäämme kiinteistön mittauslistalle. Mittauksia ei tehdä kaikille mittausta pyytäneille, vaan mitattavat kohteet päätetään alueittain. Kohteista päätettäessä on tavoitteena saada kattava kuva tärinän voimakkuudesta koko alueella.

Jos kiinteistöllänne on päätetty tehdä mittaus, saatte siitä ilmoituksen Liikenteen asiakaspalvelun kautta. Kirjeessä kerrotaan tarkemmin mittausjärjestelyistä ja mittauksia tekevä yritys sopii teidän kanssa tarkemmin mittausaikataulusta ja järjestelyistä.

Miten tärinämittaus suoritetaan?

Meillä ei ole omaa tärinämittauksia tekevää henkilökuntaa, vaan mittaukset tilataan ulkopuolisilta asiantuntijoilta. Mittaukset suorittavan yrityksen edustaja ottaa teihin yhteyttä ennen mittausta ja sopii tarkemmin mittausajankohdasta ja -järjestelyistä. Tyypillisesti mittauksissa rakennuksen perustuksiin sekä sisätiloihin asennetaan tärinämittarit. Mittarit asennetaan siten että ne eivät haittaa muuta asumista. Mittausaika on yleensä 10 vuorokautta. Mittausten jälkeen teille toimitetaan saatteen kera mittausraportti, jossa kuvataan mittaustapa ja mittaustulokset. Mittausraportti toimitetaan työtilanteesta riippuen noin 1-3 kk kuluttua mittauksen suorittamisesta.

Minne otan yhteyttä, jos katson tärinän aiheuttaneen vaurioita rakennuksessani?

Jos katsotte, että tärinä on aiheuttanut vaurioita kiinteistöllänne, voitte toimittaa Väyläviraston kirjaamoon vapaamuotoisen korvaushakemuksen, jossa esitätte yksilöidyn korvausvaatimuksenne ja sen perusteet (selvitys vahingosta, euromääräinen vaatimus, tapahtuma-ajankohta, vahingon syy-yhteys rautatieliikenteeseen). Kirjaamon yhteystiedot löytyvät osoitteesta https://vayla.fi/yhteystiedot

On harvinaista, että liikennetärinä vaurioittaa rakenteita. Jos olette havainneet tai epäilette tärinän vaurioittaneen rakenteita, voitte pyytää myös rakennusalan ammattilaisista tai kuntanne rakennusvalvonnasta apuja arvioimaan vaurioiden vakavuutta. Väylä ei osallistu näihin kustannuksiin, eikä meillä ole rakennusten kuntotarkastuksiin erikoistunutta henkilöstöä.

3. Porin seudun koeajot

Porin ja Harjavallan välillä tehtyjen koeajojen tavoitteena oli löytää ratkaisuja tärinäongelmaan siten, että asukkaiden asumisviihtyvyys ja elinkeinoelämän toimintaedellytykset ovat tasapainossa. Koeajoissa kerättiin tietoja siitä, miten muun muassa junien ajonopeudet ja kalusto vaikuttavat tärinän syntyyn ja etenemiseen.

Koeajot tehtiin normaalilla käytössä olevalla kalustolla ja kuormalla. Ensimmäisenä viikonloppuna vaunut ajettiin kuormattuina nopeuksilla 40, 50, 60 ja 70 kilometriä tunnissa. Toisena viikonloppuna ajettiin tyhjillä vaunuilla samoilla nopeuksilla sekä lisäksi 80 kilometrin tuntinopeudella.

Koeajojen aikana Porin seudulla oli mittauslaitteita kahdessa yksityistalossa ja yhdessä tehdasrakennuksessa. Lisäksi mittauspisteitä oli maastossa radan varrella sekä junissa.

Saadut tulokset:

  • Kuormattujen hiilijunien aiheuttamat tärinät maaperässä ja rakennuksissa olivat selvästi muuta rataliikennettä voimakkaammat.
  • Tärinä oli voimakkainta pehmeiköillä sijaitsevilla mittauskohteilla.
  • Kuormatun junan nopeuden alentaminen 50:en tai jopa 40:en kilometriin tunnissa alensi tärinän voimakkuutta. Tärinän voimakkuudessa ei havaittu merkittävää muutosta, jos nopeutta alennettiin 70:stä kilometristä 60:en kilometriin tunnissa.
  • Siihen vaimeneeko tärinä 50:n kilometrin tuntinopeudella vai vasta 40:n kilometrin tuntinopeudella vaikuttaa mm. maaperän laatu. Alustavan arvion mukaan mitä pehmeämpi maaperä on kyseessä, sitä alhaisempi ajonopeus vaaditaan, jotta tärinä vaimenee merkittävästi.

Koeajojen vaunukalusto vastasi tyypillistä hiilikuljetuksiin käytettyä kalustoa. Koeajojen junassa oli noin 10 lovipyörää, joista kolmella arvoitiin olevan rataa kuormittava vaikutus.

reaktionapit
Sivu päivitetty 24.06.2020