Usein kysyttyä

Mitä Vt 3 Hämeenkyrönväylän hankkeessa tehdään?

Hankkeessa rakennetaan kapea keskikaiteellinen nelikaistainen ohikulkutie noin 10 kilometrin matkalle. Uusi tie tulee osaksi valtatie 3:a ja on nimeltään Hämeenkyrönväylä. Uudelle väylälle tulee kolme eritasoliittymää sekä 11 uutta siltaa. Lisäksi hankkeessa rakennetaan maantietä, yksityisteitä sekä pyöräilyn ja jalankulun väyliä.

Hanke toteutetaan suunnittele ja toteuta -periaatteella. Mitä se käytännössä tarkoittaa?

Hanke toteutetaan Suunnittele ja toteuta -urakkana, mikä tarkoittaa, että urakoitsija sekä tilaaja laativat rakennussuunnitelman toteutuksen aikana.
               

Mikä on hankkeen kehitysvaihe ja mitä silloin tehdään?

Kun Destia valittiin vt 3 Hämeenkyrönväylän urakoitsijaksi, alkoi hankkeen kehitysvaihe, jonka aikana Väylävirasto, Destia sekä Destian suunnitteluresurssi kehittävät vanhan tiesuunnitelman pohjalta nykyohjeiden mukaisen rakennussuunnitelman. Kehitysvaiheessa kiinnitetään erityisesti huomiota teknis-taloudellisiin ratkaisuihin, rakenteiden elinkaareen sekä urakan riskeihin. Klikkaa tästä lukeaksesi lisää kehitysvaiheesta.

Miksi kehitysvaihe tarvitaan?
Hämeenkyrönväylän nykyinen tiesuunnitelma on tehty vuonna 2009 eikä enää ole nykyohjeiden mukainen. Kehitysvaiheessa tehdään mm. liittymien mitoituksia HCT-rekoille sopiviksi sekä nostetaan alkuperäisen suunnitelman alikulkukorkeuksia. 
Kuka vastaa hankkeesta?
Hankkeen toteuttaa Väylävirasto. Avoimessa kilpailutuksessa hankkeen urakoitsijaksi valittiin Destia Oy.
Mikä on rakentamisen aikataulu?
Alkuvuodesta 2020 hankkeella tehdään valmistelevia töitä kuten puuston poistoa, lisäpohjatutkimuksia sekä johto- ja laitesiirtoja. Kun hankkeen kehitysvaihe on saatu päätökseen, alkavat rakennustyöt elokuussa 2020. Kesällä työt aloitetaan pintamaiden poistoilla, siltapaikkojen kulkuyhteyksien rakentamisella sekä siltatöiden käynnistyksellä.

Vuonna 2021 työt ovat käynnissä koko hankealueella. Samana vuonna valmistuvat hankkeen kriittisimmät sillat, jolloin työmaaliikenne voi siirtyä uudelle valtatielinjalle.

Uudelle linjaukselle valtatie 3 siirtyy loppuvuodesta 2022, minkä jälkeen vuonna 2023 tehdään vielä viimeistelytöitä koko hankealueella.
Mikä merkitys uudella väylällä on liikenteeseen?
Tällä hetkellä valtatien liikenteen sujuvuus Hämeenkyrön kohdalla ei täytä sille asetettuja vaatimuksia. Uusi väylä sujuvoittaa ja parantaa liikenteen turvallisuutta. Uuden osuuden nelikaistaisuuden ja korkeamman nopeusrajoituksen myötä matka-aika lyhenee huomattavasti. Liikenteen siirtyminen uudelle linjaukselle avaa Hämeenkyrölle uusia maankäytön mahdollisuuksia vanhan ja uuden valtatien ympäristössä.
Miten rakennusvaihe vaikuttaa käytössä olevan valtatien liikenteeseen?

Koska Hämeenkyrönväylä rakennetaan pääosin metsä- ja peltomaisemaan, ei rakennusvaihe vaikuta merkittävästi muuhun liikenteeseen. Kaikki mahdolliset kiertotiet maanteille ja valtateille tullaan toteuttamaan päällystettyinä. 

Tehdäänkö hankkeessa räjäytyksiä? Mitkä ovat työmaan melu- ja tärinävaikutukset?

Niissä kohdissa missä on kalliota, tullaan tekemään louhintatöitä. Melua aiheuttavat työt tehdään kuitenkin pääosin päiväsaikaan. Ennen louhintatöitä työmaan vaikutusalueella olevat kiinteistöt katselmoidaan ja tarpeenmukaiset kiinteistöt varustetaan tärinämittarein.

Mistä tietää, mitkä kiinteistöt kuuluvat niihin, joiden osalta seurataan mahdollisia tärinävaurioita?

Tien louhintakohteiden eli tärinää aiheuttavien töiden lähistöllä tehdään katselmuksia kiinteistöihin. Tärinämittausta ei suoriteta kaikissa kiinteistöissä, vaan mittaamisen tarve arvioidaan. Katselmukset tehdään sekä rakentajan että kiinteistöomistajan oikeusturvan takia. Vaikutusalueella olevien kiinteistöjen tilanteen arvioi ja mittaa kolmannen osapuolen edusta, ei siis Väylävirasto tai Destia.

Voiko Pappilanmetsän ulkoilualueella ja pururadalla liikkua?

Hämeenkyrönväylän puuston poisto on käynnissä Pappilanmetsän pururadalla, jonne ulkopuolisilta on pääsy kielletty. Pururadan kierto on todennäköisesti poikki kahdesta kohtaa ja pois käytöstä kokonaan rakentamisen aikana. Alueella tehdään ensimmäisenä pohjanvahvistus- ja maan leikkaustöitä, jolloin työmaakoneet ajavat tulevia tielinjoja pitkin, eikä radan turvallista käyttöä pystytä varmistamaan. Puronsuun pururadan ja tulevan (Y16J) kävelijöiden ja pyöräilijöiden väylän viereen tehdään polku, joka rajataan aidoilla työmaa-alueesta. Polku tarjoaa päätien pituussuuntaisen yhteyden ja mahdollisuuden hieman lyhyempään ulkoilureittiin.

Väylän valmistuttua pururata palautuu jälleen ulkoilijoiden käyttöön kulkemalla valtatien yli kevyen liikenteen siltaa pitkin. Hankkeen kehitysvaiheessa pohditaan pururadan aluetta ja ratkaisuja mahdollisimman pienille haitoille etsitään.

Kuinka lähelle ratsastuskoulua tie tulee?

Ratsastuskoulun kohdalla Keinumäessä pysytään nykyisellä tielinjalla Kylmäojantien kääntyessä Pappilanojan suuntaan, mistä tielinja jatkuu Heiskan läpi. Tilan rajalle on valtatien sekä Kylmäojantien reunasta yli 100 metriä matkaa.

Missä vaiheessa Kylmäojantie päällystetään?

Hankkeen ensimmäisiin työvaiheisiin kuuluu Kylmäojantien uuden tielinjan rakentaminen. Vanhan Kylmäojantien osuuden parantamista hankkeen yhteydessä tutkitaan.

Joudutaanko nykyisiä teitä sulkemaan rakentamisen aikana?

Pääsääntönä on, että rakentamisen aikana teitä ei katkaista ilman, että sille on korvaavaa väylää olemassa. Hankkeessa kuitenkin tutkitaan Häijääntien katkaisua siltatyön ajaksi. Tie on mahdollista katkaista, koska korvaavia reittejä on jo useampi olemassa valmiiksi.

Joissain tapauksissa yksityisteiden varrella saattaa muutamaksi tunniksi tulla pieni katkos kulkuun, jolloin korvaavaa yhteyttä ei pystytä järjestämään. Tällaisten töiden ajankohta sovitaan kuitenkin aina tapauskohtaisesti kyseessä olevan kiinteistön asukkaiden kanssa – yhteisesti sopivan ajankohdan löytämiseksi.

Miten mahdolliset ympäristövaikutukset ovat huomioitu hankkeessa?

Ympäristö huomioidaan hankkeessa monipuolisesti. Esimerkiksi ennen kuin hulevedet johdetaan suojeltuun Turkimusohjaan, erotetaan vedestä tiesuola hulevesien käsittelyaltailla. Hanke-alueella on myös muinaismuistoja, joita tullaan inventoimaan Pirkanmaan maakuntamuseon kanssa hankkeen aikana.

Lisäksi Väylävirasto ja Hämeenkyrön kunta tutkivat uusiomateriaalien hyödyntämisen mahdollisuuksia hankkeessa sekä jalankulku- ja pyöräilyväylälle sijoittuvan Pappilajoen sillan toteuttamista puusiltana.

Mitä uusiomateriaaleja tullaan käyttämään?

Uusiomateriaalien selvitystyö jatkuu koko ajan, mutta alustavasti suunnitteilla on voimalan tuhkan ja betonimurskeen käyttöä maantien rakennekerroksissa. Uusiomateriaalien hyödyntäminen vähentäisi neitseellistä kiviaineksen käyttötarvetta, mutta uusiomateriaalien tarpeellisuutta ja kustannusvaikutuksia optimoidaan hankkeelta irrotettavan kalliomurskeen kanssa.

Suojataanko Turkimusojan lähialue Puronsuulla suurilta pintavesivirtauksilta väylän rakennusalueelta?

Valtatien vedet tullaan johtamaan hallitusti eteenpäin. Käytännössä kaikki vedet menevät suodatus- eli hulevesialuiden läpi Turkimusojaan tai muuhun vesistöön. Vesille tehdään niin sanottu bioerotus, jolloin altaan kasvusto erottaa pienainekset vedestä, minkä jälkeen vesi siirtyy eteenpäin.

ELY:n päättyneessä hankkeessa raakut olivat hyvin lähellä hankealuetta, mutta Hämeenkyrönväylästä raakkujen alue jää kauemmaksi, minkä vuoksi isoja rakenteita Turkimusojan suojelemiseksi ei rakentamisen yhteydessä tarvita.

Tuleeko asuntoalueiden kohdalle meluvalleja ja kuinka korkeita?

Hankkeessa rakennetaan erimuotoisia meluesteitä: valleja, aitoja ja kaiteita. Tiesuunnitelmavaiheessa on tehty melulaskelmat ja niiden pohjalta meluesteiden tarpeellisuus ja korkeudet määräytyvät aina 1,5 metrin korkuisesta melukaiteesta 5,5 metriseen meluvalliin.

Missä vaiheessa maanmittauslaitos tekee hankkeeseen liittyvät yksityistiejärjestelyjen tietoimitukset?

Hankkeen yhteydessä tietyt yksityistiekunnat joutuvat järjestäytymään uudelleen, koska yhteyksiä järjestellään uudelleen. Osalle tiekunnista tulee uusia osakkaita. Maanmittauslaitos on yhteydessä asianomaisiin tietoimituksista.

Tuleeko uuden väylän varrelle kevyen liikenteen väyliä?
Hankkeessa rakennetaan pyöräilyn ja jalankulun väyliä noin 4,5 kilometriä.

 

Miten hanke on rahoitettu ja mitkä ovat sen kokonaiskustannukset?
Hämeenkyrönväylän kustannusarvio on 65,35 miljoonaa euroa, josta valtion osuus on 64 miljoonaa euroa ja Hämeenkyrön kunnan osuus on 1,35 miljoonaa euroa.
reaktionapit
Sivu päivitetty 03.07.2020