Valtatiet 4 ja 7 ovat Suomen päätieverkon liikenteellisesti merkittävimpiä osia. Valtatiet 4 ja 7 ovat myös osa Suomen TEN-tieverkkoa, jotka muodostavat merkittävät valtakunnalliset liikenneyhteydet Suomen Raja-asemille Venäjän ja Ruotsin suuntiin. Valtatie 7 yhteys johtaa Haminan ja Kotkan kautta Vaalimaan raja-asemalle ja valtatie 4 yhteys Jyväskylän ja Oulun kautta Tornion raja-asemalle.
Lahdenväylä on vilkasliikenteinen maantie ja liikenteen sujuvuus on tärkeää Helsingistä pohjoiseen suuntautuvalle liikenteelle. Tarkastelualueen liikenneyhteydet ovat hyvin merkittäviä myös seudullisesti, sillä alueella yhdistyvät ja sekoittuvat Järvi-Suomen suunnan ja Itä-Suomen suunnan valtateiden liikenne ennen niiden jakautumista pääkaupunkiseudun verkkoon.
Liittymäalueen liikenteellinen toimivuus on alueen sijainnista johtuen tärkeä, sillä ongelmat heijastuvat laajalle alueelle koko itäisen pääkaupunkiseudun liikenneverkossa. Lahdenväylällä Kehä I:n ja Valtatien 7 välisellä osuudella liikkuu keskimäärin noin 76 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Raskaan liikenteen osuus on noin 6 % kokonaisliikennemäärästä ja väylä onkin tärkeä myös valtakunnallisen tavaraliikenteen kannalta.
Nykytila ja ongelmat
Valtatie 4 on kaksiajoratainen moottoriväylä, jossa on valtatielle 7 saakka molempiin suuntiin kolme kaistaa sekä liittyvät että erkanevat rampit Kehä I ja vt 7 suuntaan. Valtatien 7 pohjoispuolella kaistoja on kaksi molempiin suuntiin. Tarkastelujakson länsipäässä sijaitsee Kivikon eritasoliittymän (Kehä I) liittyvät ja erkanevat rampit sekä itäpäässä valtatien 7 haarautuma. Valtatien 4 keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) tarkastelujaksolla valtatie 7 liittymän pohjoispuolella on 52 000 ajon/vrk.
Valtatie 7 on kaksiajoratainen moottoriväylä, jossa on kaksi kaistaa molempiin suuntiin. Suunnittelualueen itäpäässä on erkanemis- ja liittymisrampit Jakomäen eritasoliittymään. Valtatien 7 haarautuman itäpuolella keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) on 17 900 ajon/vrk.
Kehä I on kaksiajoratainen kehätie, jossa on kaksi kaistaa molempiin suuntiin. Kehältä erkanee ja liittyy rampit valtatielle 4 niin pohjois- kuin eteläsuuntaan. Kehä I keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) on Malmin eritasoliittymän ja valtatien 4 välillä 63 000 ajon/vrk.
Valtateillä on tarkastelujaksolla 100 km/h nopeusrajoitus. Haarautuman pohjoispuoleisella rampilla sekä Kehä I:llä on 80 km/h nopeusrajoitus. Suunnittelujakson valtatiet eivät kuulu suurten erikoiskuljetusten tavoiteverkkoon (SEKV) ja valtatien 4 ylittävillä silloilla onkin 4,4 metrin alikulkurajoitus. Suunnitelma-alueen päätiet on valaistu keskikaistavalaisimilla. Valtateillä ei ole nykyistä jalankulun ja pyöräilyn väylästöä.
Tiejakson merkittävimmät ongelmat ovat liikenteen toimivuusongelmat ja ruuhkaisuuden myötä kasvaneet onnettomuusmäärät. Suunnittelualueella tapahtui vuosina 2012–2016 yhteensä 42 henkilövahinkoihin johtanutta liikenneonnettomuutta.
Kehä I:ltä valtatielle 4 pohjoisen suuntaan johtava yksikaistainen liittymisramppi säätelee liikenteen pääsyä valtatielle, mikä aiheuttaa iltaruuhkan. Valtatien 4 liikennemäärä itsessään ei ole niin korkea, että valtatiellä olisi kapasiteettiongelmia.
Nykyinen liikenneverkon kapasiteetti ei kestä enää yhtään liikennemäärien kasvua aamuhuipputunnin aikana ja kasvavien liikennemäärien olisikin ajoituttava huipputuntien ulkopuolelle. Ilman kehittämistoimenpiteitä valtateiden liittymäalue tulee ruuhkautumaan entisestään ja nykyjärjestelyillä tiejakson kapasiteetti ylittymään. Lisäksi liikenneonnettomuudet tulevat lisääntymään. Tulevaisuudessa Malmin lentokentän alueen rakentuminen asuinalueeksi aiheuttaisi nykyiseen Kehä I Malmin eritasoliittymään merkittäviä ongelmia, jotka ehkäistään rakentamalla uusi Ilmasillan eritasoliittymä.
Kuvassa on esitetty tämän suunnitelman mukaiset rakennettavat tai parannettavat tiet vihreällä värillä. Nykyiset tiet on esitetty harmaalla värillä. Tiesuunnitelman yleiskartta löytyy tarkempana sivun alaosasta liitteistä.
Suunnitelman taustat ja sisältö
Laadittava tiesuunnitelma käsittää noin 5,2 km mittaisen valtatien 4 tiejakson mukaan lukien Ilmasillan eritasoliittymän, noin 1,3 km mittaisen Kehä I:n tiejakson sekä noin 0,5 km mittaisen valtatien 7 tiejakson Helsingin kaupungissa.
Kohteesta on laadittu Tiehallinnon (nykyinen Väylävirasto) toimesta vuonna 2001 valmistunut kehittämisselvitys ”Lahdenväylä (vt 4) ja Porvoonväylä (vt 7) välillä Koskenkylä – Kehä III (kt 50)”. Kehittämisselvityksessä esitetyt toimenpiteet eivät kuitenkaan vastaa nykyrahoituksen tasoa.
Parhaillaan laadittavaan tiesuunnitelmaan sisältyy vuonna 2017 valmistunut ”Valtatien 4 parantaminen liittymäjärjestelyineen välillä kehä I (Mt101) – Porvoonväylä (vt7)”. Aiemmin laadittu tiesuunnitelma pohjautuu vuonna 2014 laadittuun tekniseen selvitykseen "Pikaparannustoimenpiteet valtateiden 4 ja 7 eritasoliittymäalueella". Selvitettävinä kohteina olivat suunnittelualueen nykyisiä liikenteellisiä ongelmia ja kehitettiin alueelle kevyitä, kustannustehokkaita ja lyhyellä aikavälillä toteutettavissa olevia parantamistoimenpiteitä. Valmistumassa olevalla tiesuunnitelmalla päivitetään vuoden 2017 tiesuunnitelma liittymään osaksi Ilmasillan eritasoliittymän vaatimia suunnitelmaratkaisuja.
Suunnitelma sisältää valtatien 4 lisäkaistojen rakentamisella poikkileikkauksen muuttamisen 4 + 4-kaistaiseksi välillä Kivikon eritasoliittymä – Vt7 haarautuma ja 3+3 -kaistaiseksi välillä Vt7 – Kehä III. Kehä I idän suunnasta valtatielle 4 johtava ramppi erotetaan erilliseksi rampiksi, joka haarautuu valtateille 4 ja 7. Pohjoisen suunnasta rakennetaan uusi Kehä I:lle johtava ramppi. Kehä I levennetään molempiin suuntiin kolmikaistaiseksi Malmin eritasoliittymän itäpuolelta aina valtatielle 4 johtaville rampeille saakka.
Lisäksi suunnitelmassa esitetään Jakomäkeen johtavan pyöräilyväylän (Baana) rakentaminen. Valtatien valaistus uusitaan eritasoliittymien välillä sekä uudet rampit ja Baana valaistaan. Vt 7 haarautuman eteläpuolelle suunnitellaan uusi Kivikon puistosilta jalankulkua ja pyöräilyä varten.
Tiesuunnitelma liittyy Helsingin kaupungin erilliseen katusuunnitelmaan, jossa on esitetty Ilmasillan eritasoliittymän lisäksi parannuksia katuverkkoon Ilmasillan kohdalla valtatien molemmin puolin.
Suunnitelman vaikutukset
Hankkeen tavoitteina on ollut ajoneuvoliikenteen sujuvuuden parantaminen ja häiriöherkkyyden vähentäminen, ajoneuvoliikenteen turvallisuuden parantaminen ja onnettomuusriskin vähentäminen sekä kevyen liikenteen verkon kehittäminen. Lisäksi toimenpiteiden tavoitteena on parantaa joukkoliikenteen sujuvuutta sekä minimoida nykyiseen asutukseen, luontoon ja ympäristöön kohdistuvat haitat. Rakennettavat uudet sekä korotettavat meluesteet vähentävätkin liikenteen aiheuttamia meluhaittoja asutukselle.
Uusien kaista- ja ramppijärjestelyiden myötä ajoneuvoliikenteen sujuvuus ja turvallisuus paranevat ja ruuhkahuippujen ongelmat vähenevät. Kevyelle liikenteelle rakennettava jalankulku- ja pyöräilytie Baana täydentää pitkämatkaisen kevyen liikenteen verkkoa ja parantaa kevyen liikenteen olosuhteita ja turvallisuutta. Tarkastelualueen henkilövahinko-onnettomuuksien määrä vähenee 0,2–0,5 heva/v, laskentatavasta riippuen.
Tavoitteena on myös vähentää haittoja sekä pilaantumisriskiä niin luonnonympäristölle kuin Tattariharjun pohjavesiesiintymälle. Liito-oravien reviirit ja niiden väliset reitit otetaan tarkasti huomioon suunnittelussa. Rakennustoimenpiteillä on vaikutuksia alueen kulttuuriarvoihin linnoitusalueen kohdalla, jossa väylän puoleista rinnettä joudutaan osin leikkaamaan. Lisäksi toimenpiteet ulottuvat kasvistollisesti arvokkaalle Jakomäen linnoitusalueelle sekä geologisesti arvokkaille Tattariharjun sekä Tattarisuo – Kivikon alueille. Vaikutuksia pyritään minimoimaan eri suunnitteluratkaisujen avulla.
Suunnittelun eteneminen ja aikataulu
Tiesuunnitelmasta pidettiin virtuaalinen yleisötilaisuus helmikuussa 2021, jossa oli mahdollisuus tutustua suunnitelma-aineistoluonnoksiin sekä jättää palautetta. Lopullinen tiesuunnitelma valmistui syyskuussa 2022. Tiesuunnitelma asetetaan nähtäville keväällä 2024.
Suunnitelmasta pyydetään lausunnot viranomais- ja sidosryhmätahoilta.
Hankkeen toteuttamisesta ei ole päätöstä. Hanke on mukana Väyläverkon investointiohjelmassa vuosille 2025–2032.