Hankkeen taustaa
Saimaan kanavan nykyinen linjaus avattiin liikenteelle vuonna 1968. Kanavan pituus on 42,9 kilometriä, josta Suomen puolella on 23,3 km ja Venäjän puolella 19,6 km. Suomen valtio on vuokrannut Venäjän puolella sijaitsevan kanava-alueen käyttöönsä.
Kanavan kokonaiskorkeus Saimaalta Suomenlahdelle on noin 75 metriä, joka on porrastettu kahdeksalla sululla. Suluista kolme (Mälkiä, Mustola, Soskua) sijaitsevat Suomen puolella ja viisi (Pälli, Ilistoe, Cvetotchnoe, Iskrovka ja Brusnitchnoe) Venäjällä, Saimaan kanavan vuokra-alueella.
Saimaan kanava mahdollistaa suorat vesitieyhteydet Saimaan vesialueen satamista Itämerelle. Kanavan suurin käyttäjä on Kaakkois-Suomen metsäteollisuus, joka käyttää kanavaa sekä raakapuun tuontiin että lopputuotteiden vientiin. Metsäteollisuuden ohella kanavaa käyttävät muun muassa kemianteollisuuden ja rakennusaineteollisuuden yritykset. Kanavan läpi kulkee myös matkailu- ja huviveneliikennettä.
Nykyisellä kanavalla alusten maksimikorkeus on 24,5 ja maksimileveys 12,6 metriä. Sulkujen leveys on 13,2 metriä. Vuonna 2019 Saimaan kanavan tavaraliikenne oli vajaat 1,1 miljoonaa tonnia ja kanavaliikenteessä oli noin 34 000 matkustajaa.
Kanavan kilpailukykyä rajoittavat nykyisin sen sulkujen sallima aluskoko sekä kanavan sulkeutuminen talvisin.
Hankkeen sisältö ja tavoitteet
Hanke koostuu kahdesta osasta:
1. Saimaan kanavan sulkujen pidentäminen
- Sulkujen yläportteja siirretään 11,5 metriä ylävirran suuntaan, mikä kasvattaa kanavaa käyttävien alusten maksimikokoon nykyisestä 82,5 metristä 93 metriin.
2. Saimaan kanavan vedenpinnan nosto
- Vedenpintaa nostetaan 10 cm, mikä mahdollistaa alusten kulkusyvyyden noston 4,35 metristä 4,45 metriin.
Kanavasulkujen pidentäminen ja vedenpinnan nostaminen mahdollistavat suurempien alusten käytön kanavalla ja niille suuremman kulkusyvyyden. Hankkeen tavoitteena on turvata Saimaan kanavan ja Saimaan järvialueen tavaraliikenteen toiminta- ja kehittämisedellytykset tulevaisuudessa.
Aluskoon kasvamisen myötä vesiliikenteen kuljetuksiin liittyvät päästöt pienenevät.
Kehittämistoimet mahdollistavat alusten maksimilastin kasvattamisen nykyisestä 2 500 tonnista noin 3 000 tonniin.
Hankkeen aikataulu ja kustannukset
Hanke on suunnitteluvaiheessa, eikä sillä vielä ole toteutuspäätöstä. Hanke on osa valtion vuoden 2021 talousarvioesitystä, josta eduskunta tekee päätöksen joulukuussa 2020.
Alustavan aikataulun mukaan hankkeen hankintojen valmistelu on mahdollista aloittaa alkuvuonna 2021 ja itse hankinnat tehdä kesän ja syksyn 2021 aikana. Varsinaiset rakennustyöt alkaisivat kesällä 2022 ja kestäisivät kesään 2024.
Rakennustöiden vuoksi kanava todennäköisesti suljetaan kahtena peräkkäisenä vuonna talvikaudella noin kahdeksan kuukauden ajaksi (lokakuusta kesäkuuhun). Hanke on mahdollista toteuttaa myös yhden 15-16 kuukauden mittaisen liikennekatkon aikana.
Hankkeen kustannusarvio on 95 miljoonaa euroa (sulkujen pidentäminen 90 ja vedenpinnan nosto viisi miljoonaa euroa).