Hyppää sisältöön

Vt 4 Oulu-Kemi: Älykäs liikenteenhallinta parantaa liikenneturvallisuutta

Julkaistu 10.12.2018

Valtatie 4 Oulu-Kemi -parannushankkeessa tehdään mittavia investointeja myös älyliikenne- ja telematiikkajärjestelmiin. Niiden avulla seurataan, ohjataan, opastetaan ja sujuvoitetaan liikennettä. Samalla parannetaan liikenneturvallisuutta.

Vt 4:n parannustyöt Oulussa ja sen pohjoispuolella etenevät suunnitelmien mukaisesti. Perinteisen tien parantamisen lisäksi Pohjantielle Oulun kohdalle rakennetaan myös uusia telematiikka- eli liikenteenhallintajärjestelmiä  olosuhteiden seurantaa ja liikenteen ohjausta varten. Tällaisia ovat muun muassa liikenteen automaattiset mittauspisteet (LAM), likenteen seurantakamerat, tiesääasemat sekä sähköiset nopeusrajoitus-, varoitus- ja tiedotusopastemerkit. Telematiikkaurakan pääurakoitsijana on Oulun Energia Urakointi Oy.

Järjestelmien tietoliikennettä varten Pohjantien varteen asennetaan noin sata kilometriä valokaapelia, joka on yhteydessä tieliikennekeskukseen.

Liikenneviraston projektipäällikkö Jukka Päkkilän mukaan uudet ja älykkäät järjestelmät parantavat liikenteen sujuvuutta, ennakoitavuutta ja liikenneturvallisuutta.

"Muuttuvat nopeusrajoitukset parantavat liikenteen sujuvuutta, kun tarvittaessa keliolosuhteet ja ruuhkat voidaan huomioida nopeusrajoituksissa", Päkkilä selvittää.

Osa isompaa kokonaisuutta

Nyt rakennettava kokonaisuus on osa laajempaa Oulun kohdan pääteiden telematiikkajärjestelmää, jota on viime vuosina rakennettu Liikenneviraston kehittämishankkeiden ja ELY-keskuksen erillishankkeiden kautta.

“Laadukas liikenteenhallinta helpottaa matkan, sen ajankohdan, reitin ja kulkutavan valintaa. Tien varren sähköisillä järjestelmillä varmistetaan olosuhteiden mukainen liikenteen ohjaus matkan aikana. Kaiken tämän edellytyksenä on luotettava ja ajantasainen tilannekuva liikennejärjestelmästä, jota nyt rakennettavilla järjestelyilläkin edistetään”, ELY-keskuksen liikenteen hallinnasta vastaava Jani Huttula selventää.

Pohjantie on Huttulan mielestä hyvä kohde telematiikan ja älyliikenteen kehittämiseen, sillä se on Oulun kaupunkiseudun ja koko Pohjois-Suomen tärkein ja vilkkain tieyhteys.

”Tie välittää myös suurimman osan Suomen etelä-pohjoissuuntaisesta tieliikenteestä Lappiin, Pohjois-Ruotsiin ja Norjaan”, hän lisää.

Ensimmäinen osa valmistuu tammikuussa

Valmistuttuaan uusi telematiikkajärjestelmä tarjoaa tienkäyttäjille aiempaa kattavammin tietoa mm. kelistä, liikenteestä ja liikenteen häiriöistä. Muuttuviin tilanteisiin reagoidaan mm. vaihtuvin liikennemerkein, tiedotusopastein ja varareittien varrella myös liikennevalo-ohjauksin.

Uudet laitteet ja liikenteenohjaus otetaan käyttöön vaiheittain siten, että ensimmäinen osa Lintulan ja Iskon välillä valmistuu tammikuussa. Loppuosa valmistuu vuoden 2019 aikana.

"Tällä hetkellä tehdään asennustöitä, joiden jälkeen järjestelmää testataan. Käyttöönotto ja esimerkiksi muuttuvat nopeusrajoitukset otetaan käyttöön tammikuun aikana", Oulun Energia Oy:n työmaapäällikkö Jouko Piri kertoo.

Oulun seudulla operatiivista liikenteenhallintaa tehdään Oulun seudun liikenteenhallintakeskuksessa yhteistyössä Liikenneviraston, ELY-keskuksen, Oulun kaupungin ja poliisin kesken. Seudun liikenteenhallintatyötä ohjaa eri viranomaisista koostuva Liikenteenhallinnan johtoryhmä.

Vt 4:n parannushankkeen etenemisestä saa ajantasaista tietoa hankkeen verkko- ja Facebook-sivuilta.
http://www.liikennevirasto.fi/vt4oulu-kemi
https://www.facebook.com/vt4oulukemi

Lisätietoja:

Jukka Päkkilä
Projektipäällikkö, Liikennevirasto
Puh. 029 534 3755
[email protected]

Jani Huttula
Liikenteenhallintavastaava, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Puh. 029 503 8246
[email protected]

Jouko Piri
Projektipäällikkö, Oulun Energia Urakointi Oy
Puh. 044 703 3284
[email protected]

 

Liitteet

Vt 4 on yksi Suomen valtaväylistä ja sen parantaminen välillä Oulu-Kemi sisältää työkohteita Kempeleessä, Oulussa, Iissä ja Simossa. Hankkeen toimenpiteillä parannetaan liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta sekä elinkeinoelämän kuljetusten toimintavarmuutta. Hankkeen kustannusarvio on 170  Meur, josta kuntien osuus on noin 30 miljoonaa euroa. Työt ajoittuvat vuosille 2017–2021.

Tämä artikkeli on vanha. Artikkeli voi sisältää vanhentunutta tietoa ja linkit eivät mahdollisesti toimi. Julkaisumme löytyvät kootusti nykyään Doria-julkaisuarkistosta