Hyppää sisältöön

Vt 12 Lahden eteläinen kehätie -hanke eteni hyvin vuonna 2019

Julkaistu 18.12.2019

Suomen suurin käynnissä oleva tiehanke – 275 miljoonaa euroa maksava Vt 12 Lahden eteläinen kehätie -hanke – eteni hyvin vuoden 2019 aikana. Hanke jakautuu kolmeen eri projektimallilla toteutettavaan urakkaan: kehätien rakentaminen Hollolan ja Lahden päässä sekä Uudenmaankadun parantaminen. Lahden eteläisen kehätien ensimetrejä otettiin liikenteelle kesän 2019 aikana ja sisääntuloväylän parantaminen jatkui läpi vuoden. 

Hollolan päässä kehätietä ensimmäiset metrit liikenteellä

Hollolan pää kehätietä käsittää 7,2 kilometriä 2-kaistaista valtatietä välillä Soramäki-Okeroinen sekä 1,3 kilometriä 4-kaistaista valtatietä. Kaiken kaikkiaan hankeosassa rakennetaan siis 8,5 kilometriä uutta valtatietä, 18 uutta siltaa ja korjataan kaksi olemassa olevaa siltaa. Soramäen ja Okeroisten eritasoliittymien lisäksi, Hollolan päähän rakennetaan uusi liittymä Nostavan kohdalle. Rakentaminen jakautui vuoden aikana koko hankeosan alueelle.

Kehätien ensimmäiset metrit otettiin käyttöön juuri Soramäen kohdalla, jossa Tampereen suunnan liikenne on elokuusta asti kulkenut uuden kehätien ja eritasoliittymän ramppien kautta kehätien ylittävälle Soramäen sillalle. Okeroisten eritasoliittymässä kehätien ylittävä silta otettiin liikenteelle marraskuussa.

Hollolan päässä valmiiksi pitkiä siltoja ja syviä kallioleikkauksia

Luhdanjoen ja Vähäjoen yli rakennettiin kehätien pisimmät – 270 metriä ja 230 metriä – sillat. Vähäjoen silta ylittää myös Riihimäki-Kouvola -junaradan. Siltatyön ajaksi rata tehtiin jännitteettömäksi 100 metrin matkalla siltatyömaan kohdalla, ja junat etenivät työmaan ohi rullaamalla. Turvallisuudesta pidettiin tarkasti huolta, ja rakentajat eivät missään vaiheessa ylittäneet raiteita maan tasalla. Kaiken kaikkiaan yhteiselo junaliikenteen ja työmaan välillä onnistui hyvin, sillä rakentamisesta ei aiheuttanut häiriötä junaliikenteeseen. 

Luhdanjoen ja Vähäjoen sillat saatiin päällystettyä ennen talven tuloa. Näiden kahden pitkän sillan lisäksi vuoden aikana betonoitiin 10 uutta siltaa ja vuoden lopussa olivat työt käynnissä vielä neljällä uuden valtatien ylittävällä yksityistiesillalla.

Suuret kallioleikkaukset Patiokalliossa ja Takamaalla olivat toinen vaativa kohde Hollolan päässä kehätietä. Patiokallion kallioleikkaus on korkeimmasta kohdasta 31 metriä korkea ja pituudeltaan 220 metriä. Molemmat kallioleikkaukset saatiin louhittua vuoden 2019 aikana ja kehätien rakentaminen näissä kohdin etenee hyvää vauhtia. 

2019 aikana tehtiin ensimmäiset päällystekerrokset 45 prosenttiin Hollolan pään kehätietä. Syksyllä käynnistyivät jo viimeistelytyöltä tuntuva viheralueiden kylväminen ja kaideasennukset sekä valaistuksen että telematiikan rakentaminen jatkui. Hollolan päässä kehätietä urakoitsijana toimii Destia Oy.

Lahden päässä kehätietä maantietunneleiden rakenteet valmiita

Lahden päässä kehätietä rakennetaan 6,2 kilometriä nelikaistaista valtatietä, 14 uutta siltaa, korjataan kaksi vanhaa siltaa, rakennetaan pohjavesikaukalo ja kaksi maantietunnelia. Vuoden 2019 aikana tunnelityöt olivat täydessä vauhdissa Liipolan  (1 km) ja Patomäen tunnelien (400 m) osalta. Lahden päätä kehätiestä toteuttaa Skanska Infra Oy:n ja Pöyry Finland Oy:n yhdessä tilaajaosapuolten kanssa muodostama VALTARI-allianssi.

Liipolan maantietunneli käsittää kaksi tunneliputkea, yhden putken kumpaistakin ajosuuntaa kohden. Tunnelia rakennettiin pääosin kallion sisään ja se alittaa Liipolan asuinalueen. Tunnelissa tehtiin töitä ympäri vuorokauden. Tunnelilouhinta saatiin Liipolan asuinalueen alta valmiiksi huhtikuussa, ja toukokuussa vietettiin tunnelin tervajaisia. Kesän lopulla kierrätettiin 700 kiinnostunutta asukasta rakennettavalla kehätiellä ja kiertoajelun kiinnostavimpia kohtia oli ajelu Liipolan tunnelin läpi. Liipolan maantietunnelin louhintaräjäytykset saatiin lopullisesti valmiiksi marraskuussa, jonka jälkeen käynnistyi pitkälle vuoteen 2020 jatkuva tunnelitekniikan rakentaminen. Vuonna 2020 rakennetaan vielä betonista välitunnelia ja viimeistellään tunnelin suuaukkoja.

Patomäen kohdalla uusi kehätie tulee kulkemaan Patomäen kenttien ali rakenteilla olevassa betonitunnelissa. Patomäen tunnelin tarkoitus on palvella kaupunkilaisia – se estää liikennemelun kulkeutumisen tiheään asutulle alueelle sekä mahdollistaa monelle kaupunkilaisille tärkeän harrastepaikan säilymisen. Patomäen tunnelin betonirakenteet saatiin valmiiksi joulukuussa, lukuun ottamatta suuaukkoihin liittyviä rakenteita. Tunnelin katon rakentamisessa käytettiin ainutlaatuista TT-laatta -tekniikkaa ja yhteensä näitä pitkiä laattoja tarvittiin tunnelin kattoon 246 kappaletta. Tunnelin päälle tullaan rakentamaan nurmikenttiä, jotka palvelevat jatkossa mm. urheilukenttinä juniorijalkapalloilijoita.

Lahden päässä rakennettiin pohjavesikaukalo ja valtatien 4 ylittäviä siltoja

Launeen eritasoliittymän kohdalla kehätie kulkee maaleikkauksessa pohjavesialueella, minkä vuoksi alueelle toteutettiin pohjavedensuojausrakenteita. Rakenteiden avulla minimoidaan pohjaveteen liittyvät vaikutukset ja riskit. Kriittisimmällä kohdalla suojaus toteutettiin noin 40 metrin mittaisella betonikaukalorakenteella, joka rakennettiin vuoden 2019 aikana. 

Rakennettavan kehätien itäisimmässä päässä on vuoden lopussa saatu valmiiksi uusia valtatien 4 ylittäviä yhteyksiä, jotka jo vuoden 2020 alusta pienentävät raskaan ajoneuvoliikenteen määrää nykyisen Nastolantien liittymän kohdalla. Siltoja on rakennettu pitkin vuotta, ja joulukuussa saadaan uusi yhteys käyttöön valtatieltä Lotilan teollisuusalueelle ja Pippoon.

Uudenmaankatu nelikaistaiseksi ja kaikki kävelyn ja pyöräilyn väylät käyttöön

Uudenmaankadun parannustöiden myötä saatiin käyttöön noin 3,0 kilometriä upo-uutta kävelyn ja pyöräilyn väylää. Aukeankadun alittava Nikkilän alikulkukäytävä ja Uudenmaankadun alittava Kyöstilän alikulkukäytävä saatiin viimeisteltyä kesän 2019 aikana. 

Ajoväylät saatiin nelikaistaisiksi alkukesällä ja viimeistelytöitä jatkettiin pitkälle syksyyn asti. Urakan on tarkoitus valmistua kesäkaudella 2020, kun loput viimeistelytyöt sekä Uudenmaankadun viimeinen päällystekerros saadaan toteutettua. Lahden eteläisen sisääntuloväylän urakoitsijana toimii Suomen Maastorakentajat Oy.

Turvallisuuteen kiinnitetty huomio kannatti

Hankkeessa on alusta alkaen kiinnitetty erityistä huomiota sekä rakentajien ,että tiellä liikkujien turvallisuuteen, myös vuonna 2019. Tiellä liikkujia muistutettiin vaihtuvista liikennejärjestelyistä, ajoturvallisuudesta ja poikkeustilanteiden säännöistä. Rakentajien keskuudessa urakoitsijat toteuttivat vaadittujen turvallisuuskoulutuksen lisäksi erilaisia kannustimia ja mm. turvallisuushavainnoista palkittiin.

Hankkeessa päästiinkin ennätykselliseen 660 tapaturmattomaan päivään ennen ensimmäistä tapaturmaa. Hankekokonaisuuden henkilömäärä kasvoi vuoden aikana yli 500 henkilöön alkuvuoden noin 300 henkilöstä. Vuoden aikana sattui neljä tapaturmaa. Hankekokonaisuuden tapaturmataajuus marraskuun 2019 lopun tilanteessa on 3,6 tapaturmaa per miljoona työtuntia. Tähän saakka hankekokonaisuuden äärellä on työskennelty n. 1,4 miljoonaa työtuntia.

”Olen todella ylpeä meidän kaikista rakentajista ja työnjohdosta, joka ovat yhdessä luoneet turvallisen työmaan vaikka työntekijöitä on tullut lisää ja niitä on vaihtunut. Otamme heti lisäoppia tapahtuneista tapaturmista, ja parannamme rakentamisen turvallisuuskäytäntöjä ennestään”, sanoo projektipäällikkö Janne Wikström Väylävirastosta. 

Kiireinen vuosi

”Verrattuna vuoteen 2018, jolloin työt käynnistyivät koko kehätien linjalla, tänä vuonna töitä tehtiin vuoden läpi ja jokaista kehätien kohtaa rakennettiin. Tärkeitä merkkipaaluja olivat tunnelilouhintojen valmistuminen, sekä Soramäen että Kujalan eritasoliittymien osittaiset liikenteelleotot,” kertoo projektipäällikkö Janne Wikström Väylävirastosta.

”Tänä vuonna olemme panostaneet aiempaa enemmän asukasvuorovaikutukseen ja järjestäneet kolme asukastilaisuutta sekä Lahdessa että Hollolassa ja tiedottaneet aktiivisesti liikennejärjestelyistä sekä sosiaalisessa että perinteisessä mediassa. Vuoden 2019 aikana myös elinkeinoelämä on tutustunut aktiivisesti uusien väylien tarjoamiin mahdollisuuksiin Lahden ja Hollolan alueella. Olemme myös pyrkineet avaamaan infrarakentamisen eri vaiheita ja kertoneet mm. ennen rakentamista suoritettavista maaperätutkimuksista, asiakaspalautteeseen reagoinnista Liipolan tunnelin louheen kuljetusten osalta, ympäristönäkökulmista kuten mullan uudelleen käytöstä ja teknisistä yksityiskohdista kuten TT-laatoista ja porajumboista. Ensi vuoden puolella paneudumme etenkin tunnelitekniikaan ja -turvallisuuteen, sekä meluesteisiin ja viherrakentamiseen.”

Kuten aiempanakaan talvena, tämäkään talvi ei merkittävästi hidasta uuden kehätien rakentamista, vaan siltoja, maatöitä ja tunneleita rakennetaan läpi talven. Uudenmaankadun viimeistelytyöt jatkuvat kesällä 2020.

 

Liitteet:
1. Vt 12 Lahden eteläinen kehätie -hankekartta

Kuvia hankeosasta 1A, eli Hollolan päästä:
2. Soramäen risteys juuri ennen liikenteelleottoa 08/2019
3. Vähäjoen silta ja junarata 03/2019

Kuvia hankeosasta 1B, eli Lahden päästä:
4. Liipolan tunnelin tervajaiset 05/2019
5. Kujalan eritasoliittymä rakenteilla 11/2019

Kuvia hankeosasta 2, eli Lahden eteläiseltä sisääntuloväylältä (Mt 167 Uudenmaankatu):
6. Uudenmaankadun myötäinen uusi kävelyn ja pyöräilyn väylä 09/2019  
7. Uudenmaankadun vihertyöt käynniss Venetsian sillalta pohjoiseen 05/2019

 

Lisätiedot:
Projektipäällikkö Janne Wikström, Väylävirasto, puh. 029 534 3600, [email protected] 
Projektipäällikkö Juha-Pekka Hämäläinen, Väylävirasto, puh. 029 534 3563, [email protected]

 

Seuraa hanketta:

www.vayla.fi/vt12letke

www.facebook.com/vt12letke

www.twitter.com/vt12letke (@Vt12Letke)

 

Vt12 Lahden eteläinen kehätie -hankkeen tavoitteena on varmistaa sujuvampi ja turvallisempi liikenne valtatiellä 12 sekä edistää maankäytön ja elinkeinoelämän kehittymismah­dollisuuksia koko Lahden seudulla. Hankekokonaisuuteen kuuluu valtatie 12 Lahden eteläisen kehätien rakentaminen ja maantien 167 Lahden eteläisen sisääntulotien parantaminen. 

Liitteet

Väylävirasto vastaa valtion tieverkon, rautateiden ja vesiväylien kehittämisestä sekä kunnossapidosta. Huolehdimme myös maankäytön yhteensovittamisesta ja liikenteen palvelutasosta. Näin edistämme yhteiskunnan hyvinvointia ja elinkeinoelämän kilpailukykyä.

Tämä artikkeli on vanha. Artikkeli voi sisältää vanhentunutta tietoa ja linkit eivät mahdollisesti toimi. Julkaisumme löytyvät kootusti nykyään Doria-julkaisuarkistosta