Hyppää sisältöön

Väylä selvittää vihersiltojen toimivuutta riistakameroiden avulla

Julkaistu 01.10.2019

Väylä on käynnistänyt hankkeen, jossa seurataan eläinten kulkua vihersilloilla. Seuranta tehdään lähettävillä riistakameroilla. Selvityksessä on mukana kymmenen vihersiltaa Etelä-Suomesta.

Vihersilta on tiealueen yli rakennettu maisemoitu silta, jota pitkin eläimet pääsevät ylittämään tien turvallisesti. Nykytiedon perusteella vihersiltoja käyttävät esimerkiksi hirvieläimet, mutta systemaattista seurantaa ei ole toistaiseksi tehty.

”Aloitimme siksi seurantahankkeen, jossa selvitetään muun muassa sitä, mitkä eläinlajit käyttävät vihersiltoja, ja kuinka usein eläimiä silloilla liikkuu”, kertoo ympäristöasiantuntija Marketta Hyvärinen Väylästä.

Eteläisen Suomen pääteille on rakennettu toistakymmentä vihersiltaa eläinten kulkureiteiksi. Vihersilta on mittava investointi, ja tulevia tiehankkeita varten tarvitaan tarkempaa tietoa siitä, miten nämä rakenteet toimivat eläinten kulkureittinä.

"Seurannan avulla saamme lisää tietoa siitä, minkä tyyppisiin paikkoihin ja millaisiksi vihersillat kannattaisi suunnitella”, Hyvärinen toteaa.

Seuranta toteutetaan valokuvia lähettävien riistakameroiden avulla. Kameroiden ihmisistä ottamat kuvat poistetaan aineiston käsittelyvaiheessa. Seurannasta ilmoitetaan vihersilloilla kameravalvonnasta kertovin kyltein.

Vuoden seurantajakso nyt käynnissä

Vuoden mittainen vihersiltojen seurantajakso alkoi syyskuun 2019 alussa. Selvityksessä on mukana kymmenen vihersiltaa. Näistä seitsemän on rakennettu Loviisan ja Virolahden väliselle moottoritielle (vt 7) ja kaksi Helsingin ja Turun väliselle moottoritielle (vt 1). Yksi seurantakohteista sijaitsee Heinolassa (vt 4). Osa seurattavista vihersilloista on valmistunut yli kymmenen vuotta sitten, osa vasta viimeisen parin vuoden aikana.

Turvallisempaa kulkemista ihmisille ja eläimille

Suurin osa vihersilloista on niin sanottuja monikäyttösiltoja, eli ne on suunniteltu osaksi alempaa tieverkkoa esimerkiksi metsätaloutta, työkoneajoa tai haja-asutusalueen liikennettä palvelemaan. Tällöin osa vihersillasta on varattu ajouralle, ja muu osuus siltakannesta on maisemoitu istutuksin. Vihersiltoja rakennetaan vain riista-aidatuille pääteille ja siltojen sijoittelussa pyritään ottamaan huomioon tiedossa olevat eläinten kulkureitit.

Vihersiltojen lisäksi eläinten käyttöön on Suomessa rakennettu erilaisia alikulkuja sekä liito-oraville tarkoitettuja hyppypuita. Lisäksi vesistösiltojen ali on jätetty kuivapolkuja, jotka toimivat eläinten kulkureitteinä. Kulkureittiratkaisut lieventävät tiestön estevaikutusta, vähentävät eläinten liikennekuolleisuutta sekä parantavat liikenneturvallisuutta.

Lisätietoja

Ympäristöasiantuntija Marketta Hyvärinen,
Väylä,
puh. 029 534 3261,
marketta.hyvarinen(at)vayla.fi

Valokuva 1: Hirvi vihersillalla. (Valokuva: Väylä)

Valokuva 2: Hirvi vihersillalla. (Valokuva: Väylä)

Valokuva 3: Sammatin vihersilta (vt 1) syyskuussa 2019. (Valokuva: Milla Niemi)

Valokuva 4: Karttakuva selvityksessä mukana olevista vihersilloista. (Valokuva: Väylä)

Valokuvat ovat vapaasti median käytössä.

Väylä vastaa valtion tieverkon, rautateiden ja vesiväylien kehittämisestä sekä kunnossapidosta. Huolehdimme myös maankäytön yhteensovittamisesta ja liikenteen palvelutasosta. Näin edistämme yhteiskunnan hyvinvointia ja elinkeinoelämän kilpailukykyä.

Tämä artikkeli on vanha. Artikkeli voi sisältää vanhentunutta tietoa ja linkit eivät mahdollisesti toimi. Julkaisumme löytyvät kootusti nykyään Doria-julkaisuarkistosta