"Tapaamme vuosittain noin viidenkymmenen yrityksen edustajia. Suurimman osan kanssa istumme keskustelemaan samaan pöytään kerran vuodessa. Yrityksistä mukana on niin rahdinantajia kuin kuljetusyrityksiäkin", kertoo Väylän asiakkuusyksikön päällikkö Anu Kruth.
Tapaamisissa mukana olevat yritykset on valittu sellaisilta aloilta, jotka tarvitsevat toiminnassaan paljon kuljetuksia ja liikenneväyliä.
"Lisäksi tapaamme järjestöjä. Tätä kautta pyrimme saamaan tietoomme laajasti eri yritysten tarpeet", Kruth huomauttaa.
Tutkitusta tiedosta on apua
Yritysten ja järjestöjen kanssa käytävät keskustelut eivät ole suinkaan ainoa tapa, jolla elinkeinoelämä saa äänensä kuuluviin. Väylä seuraa aktiivisesti muun muassa sitä, millaista palautetta saamme väylistä, väylien kunnosta ja muista palveluistamme. Meille voi antaa palautetta esimerkiksi osoitteessa https://palautevayla.fi/aspa
Jokapäiväisen palautteen kuuntelemisen ohella Väylä tekee tutkimuksia, joissa selvitämme asiakkaiden mielipiteitä.
"Teemme kerran kahdessa vuodessa elinkeinoelämän asiakastutkimuksen. Selvitämme myös joka kesä ja talvi, miten tyytyväisiä tienkäyttäjät ovat olleet teiden hoitoon ja kuntoon", Kruth sanoo.
Tutustu tästä Väylän asiakastutkimuksiin.
Yhteistyössä on voimaa
Elinkeinoelämän kanssa käydyt keskustelut ovat auttaneet Väylää ja ELY-keskuksia ymmärtämään paremmin yritysten toimintaa ja sitä kautta kuljetuksiin ja väylänpitoon kohdistuvia tarpeita.
Yhteistyössä järjestöjen ja yritysten kanssa olemme muun muassa tunnistaneet väyläverkon pullonkauloja. Parhaillaan hyödynnämme järjestöjen ja yritysten tietämystä pitkien HCT-yhdistelmien reiteistä ja ongelmallisista liittymistä. Tiedon avulla varmistamme, että pystymme kohdistamaan korjaustoimenpiteet mahdollisimman vaikuttavasti.
Yritykset ovat lisäksi auttaneet meitä tunnistamaan omien prosessiemme kehitystarpeita. Tavaraliikenteen puolelta esimerkkeinä ovat erikoiskuljetusten lupaprosessit sekä liikenteen ja ratatöiden yhteensovittaminen.
Henkilöliikenteen puolella olemme yhteistyössä kehittäneet muun muassa linja-autoliikennöitsijöiden ja hoitourakoitsijoiden vuoropuhelua. Tästä esimerkkinä koululaiskuljetusten reittien priorisointi talvihoidossa. Priorisoinnin avulla pystymme paremmin vastaamaan liikenteenharjoittajien ja koululaisten tarpeisiin.
Olemme myös parantaneet tilannekuvaa tiestön olosuhteista yritysten kanssa tehtävien pilottien avulla. Muun muassa maito- ja postiautot ovat keränneet tietoa kelirikosta ja tien kunnosta.