Hyppää sisältöön

Tampereen kehätien sisäpuolella sijaitsevien maanteiden roolia tarkastellut selvitys valmistui

Julkaistu 05.05.2019

Väylä ja Pirkanmaan ELY-keskus ovat tehneet selvityksen Tampereen kehän (valtatiet 3 ja 9) sisäpuolella sijaitsevien maanteiden roolista. Mukana työssä on ollut kaupunkiseudun kuntien, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän ja Pirkanmaan liiton edustajia. Työtä on käsitelty myös muiden sidosryhmien kanssa. Selvitys ei sisällä suosituksia tai päätöksiä.

Tarkasteltavana on ollut valtatien 12 osalta Teiskontie, Paasikiventie ja Nokian moottoritie, kantatie 65 välillä Vaitinaro - Elovainio sekä maantie 3495 eli Helsingin moottoritien jatke välillä Lakalaiva - Kuokkamaantie. Selvityksen tarkoituksena on ollut tuottaa tietoa kuntien keskinäiseen sekä kuntien ja valtion väliseen vuoropuheluun tiejaksojen mahdollisista tulevaisuuden näkymistä pitkällä aikajänteellä. Selvitys ei sisällä suosituksia tai päätöksiä. Kaupunkiseudun kunnat, Väylä ja Pirkanmaan ELY-keskus hyödyntävät työstä saatuja tietoja seudulla tehtävissä muissa selvityksissä sekä liikennejärjestelmäyhteistyössä.

Selvityksessä tarkastellaan kehän sisäisten maanteiden liikenteen ominaisuuksia ja suuntautumista sekä liikenteellisiä olosuhteita nykytilanteessa. Tulevaisuuden liikennettä on tarkasteltu erilaisten skenaarioiden kautta. Skenaarioiden tarkoituksena on ollut nostaa esille mahdollisimman paljon erilaisia näkökohtia. Selvityksessä ei tarkastella yksittäisiä liikenneratkaisuja kuten esimerkiksi yksittäisiä liittymiä.

Kaikki Tampereen kehätien sisäpuoliset maantiet ovat nykyisin seudullista ja Tampereelle päättyvää pitkämatkaista liikennettä välittäviä väyliä, joilla on myös paljon lyhytmatkaista liikennettä. Korkeintaan 20 kilometrin mittaisen liikenteen osuus on merkittävä eli puolet tai selvästi yli puolet liikenteestä. Pitkämatkaisesta liikenteestä suurin osa lähtee alueelta tai saapuu ja jää alueelle. Tämän, yli 80 kilometrin mittaisen liikenteen osuus on eri tiejaksoilla 14-26 %. Tampereen ohittava liikenne käyttää pääasiassa kehätietä. Joukkoliikennettä on erityisen paljon Teiskontiellä.

Tulevaisuuden skenaarioissa on tarkasteltu liikennettä ja maankäyttöä koskevia erilaisia näkökulmia huomioiden liikenteen turvallisuus, matka-ajat ja niiden ennakoitavuus sekä liikenteen suuntautuminen eri reiteille. Skenaariosta riippumatta liikenteen määrät kasvavat seudun asukas- ja työpaikkamäärän kasvaessa. Liikennetarkasteluissa on käytetty Tampereen kaupunkiseudulle tehtyä, lähinnä maankäytön muutoksiin ja liikennejärjestelyihin perustuvaa liikennemallia. Malli ei juurikaan pysty huomiomaan ihmisten käyttäytymisessä tapahtuvaa muutosta, esim. siirtymistä laajemmin joukkoliikenteen käyttäjiksi tai kävelijöiksi ja pyöräilijöiksi.

Liikenteen pullonkaulana alueella näyttäytyy erityisesti Vaitinaron eli Paasikiventien ja Nokian moottoritien välinen liikennevalo-ohjattu liittymä, joka ruuhkauttaa Nokian moottoritien liikennettä aamuliikenteen aikana ja Paasikiventien liikennettä iltapäiväliikenteen aikana. Skenaarioiden perusteella vuonna 2040 Paasikiventiellä ruuhkautumisen vakavuus riippuu koko seudun liikennejärjestelmän kehittämistoimien onnistumisesta: iltaruuhkan aikaan liikenne voi madella ja pysähdellä lähes koko matkallaan Santalahdesta Vaitinaroon. Myös Vaasantiellä ja Teiskontiellä on ruuhkaisia jaksoja. Helsingin moottoritien jatkeella ruuhkat ovat pistemäisiä. Nokian moottoritiellä liikenne sujuu kaikissa skenaarioissa hyvin.

Selvitys: Tampereen kehätien sisäisten maanteiden roolit

Lisätietoja:

Väylä, asiantuntija, liikennejärjestelmä Erika Helin, p. 0295 34 3911, sähköposti [email protected]

Pirkanmaan ELY-keskus, johtaja Juha Sammallahti, p. 0295 03 6210, sähköposti [email protected]

Tämä artikkeli on vanha. Artikkeli voi sisältää vanhentunutta tietoa ja linkit eivät mahdollisesti toimi. Julkaisumme löytyvät kootusti nykyään Doria-julkaisuarkistosta