Koko alkuvuoden jatkunut ulkomaan merikuljetusten kasvu pysähtyi viennin osalta kesällä. Taustalla ovat talouden muutokset, jotka näkyvät nopeasti ulkomaankaupassa ja pääväylien kuljetuksissa. Myös raskaan maantieliikenteen kasvu hidastui. Rautatiekuljetuksissa muutokset olivat vain vähäisiä.
Suomen pääväylien kuljetukset ovat riippuvaisia talouden kehityksestä ja niiden muutokseen vaikuttaa useampi tekijä, kuten Suomelle tärkeiden kauppakumppaneiden taloudellinen tilanne. Selvimmin tämä näkyy meriliikenteessä, jossa kulkee yli 80 prosenttia Suomen ulkomaankaupasta. Väylien kuljetusmäärät ovat elpyneet vuoden 2009 talouden taantuman jälkeen, mutta kesällä kehitys hidastui. Merkittävä vaikutus Suomen talouteen on erityisesti viennillä, sillä sen osuus bruttokansantuotteesta noin 40 prosenttia.
Heikkenevät talousnäkymät heijastuvat suoraan kuljetuksiin
Ulkomaan meriliikenteessä vientikuljetusten koko alkuvuoden jatkunut kasvu pysähtyi kesäkuussa kun vuoden takainen kuljetusmäärä alittui 0,3 prosentilla. Vielä alkuvuoden eli tammi–heinäkuun vienti oli kuitenkin 6,2 prosenttia edellisvuotta suurempi. Tuonti sen sijaan on alkuvuodesta edelleen lisääntynyt voimakkaasti, yhteensä 13,9 prosentilla.
Ulkomaan meriliikenteen matkustajamäärä on vuoden alusta lisääntynyt 2,7 prosenttia. Kasvu tulee Viron liikenteestä, joka lisääntyi tammi–heinäkuussa 6,3 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Viime vuonna Viron liikenteen osuus koko ulkomaan matkustajaliikenteestä oli 40 prosenttia.
Ulkomailta satamiimme saapuneiden alusten määrä lisääntyi alkuvuodesta 3,3 prosenttia. Kasvu alkoi jo viime vuonna ja muutos seuraa yleistä meriliikenteen kuljetusten kehitystä. Pohjalukemissa aluskäynnit olivat vuonna 2009, seurauksena talouden taantumasta. Kotimaanliikenteen aluskäynnit sen sijaan pysyttelevät vuosittain likimain samoissa lukemissa, niin nytkin.
Rautatiekuljetuksissa vain vähäisiä muutoksia
Rautateiden tavaraliikenteen kuljetusmäärät kääntyivät kesällä laskuun. Suomen ja Venäjän välisten tavarakuljetusten supistuminen pudotti vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden kuljetusmääriä 1,2 prosentilla vuotta aiemmista luvuista.
Tavaraliikenteessä nähdään pitkällä aikavälillä edellytyksiä kasvulle, erityisesti rikasteiden ja energiapuun kuljetuksissa, yhdistetyissä kuljetuksissa sekä Venäjän ja Trans-Siperian radan konttiliikenteessä ja kotimaan raakapuukuljetuksissa. Merkittävimmät epävarmuustekijät puolestaan koskevat maailmantalouden tilannetta, metsäteollisuuden rakennemuutosta sekä Venäjän transitokuljetuksia.
Rautateiden henkilöliikenteen matkustajamäärät pysyivät alkuvuoden edellisvuoden tasolla. Kaukoliikenteessä matkustajamäärät vähenivät vuoden kahdeksana ensimmäisen kuukautena vajaalla puolella prosentilla ja lähiliikenteessä vastaavasti lisääntyivät saman verran – tarkka luku kummassakin oli 0,3 prosenttia. Kesäkuukausina matkustajamääriä kasvattivat VR:n Venäjän liikenteeseen lisäämät uudet junavuorot. Lähivuosina henkilöliikenteen ennustetaan pysyvän nykyisellä tasolla tai mahdollisesti hieman lisääntyvän mm. junakaluston uudistumisen seurauksena.
Pääteiden raskaan liikenteen kasvu hidastui kesällä
Talouden taantuma heijastui myös pääteiden raskaan liikenteen kasvuun. Raskas liikenne lisääntyi elokuussa enää noin 1,5 prosenttia edellisvuoden elokuuhun verrattuna. Tammikuussa raskas liikenne lisääntyi jopa yli 8 prosenttia edellisvuoden tammikuuhun verrattuna.
Pitemmällä ajanjaksolla mitattuna pääteiden liikenne lisääntyi tammi–elokuussa yhteensä 2,3 prosenttia viimevuoden vastaavasta ajankohdasta. Henkilö- ja pakettiautojen liikenne lisääntyi 2,2 prosenttia ja raskas liikenne eli linja- ja kuorma-autoliikenne 3,8 prosenttia. Alueittain tarkasteltuna pääteiden liikenne lisääntyi alkuvuonna eniten Varsinais-Suomessa (2,9 %) sekä Pirkanmaalla (2,7 %) ja Etelä-Pohjanmaalla (2,7 %). Raskas liikenne lisääntyi eniten Etelä-Pohjanmaalla (5,2 %), Lapissa (5,1 %) ja Keski-Suomessa (4,5 %).